Viesti ja vaikuta somessa

minne menemme?
yhteisömanageri
suuntaa tulevaan

kuuntele, auta
tiivistä, jaa, kokeile
ja seuraa dataa

verkostomaisuus
lisääntyy, keskustelun
laatu paranee

huomautukset ja
algoritmit ohjaavat
ajatuksesi

koko yhteisö
viestii striimiin ja slackiin
botit tukevat

ihan jokainen
osallistuu, pomokin
kompuroimassa

verkostot, vastuu
heimot, teknologia
murretaan kuplat

arvosta aikaa
tiivistä ja yllätä
luonnollisesti

sisältö laulaa
vuorovaikutteisesti
Veron Instassa

somessa voittoon
verta, hikeä, dataa
herätä tunteet

miten yhteisö
syntyy? yhteinen tarve
annan, saan ja jaan

Linda tiivistää
päivän annin hienosti
livepiirroksin

Yhteisömanagerien arvostuspäivä CMAD (Community Manager Appreciation Day) 27.1.2020 keräsi taas ison joukon maamme yhteisö- ja somemanagereja, viestijöitä, tiedottajia ja markkinoijia yhteen, tänä vuonna Helsingin yliopiston Tiedekulmaan, jonka tuolit täyttyivät jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Päivän esitykset antoivat taas uusia visioita ja ideoita. Verkostomaisuus ja vuorovaikutus lisääntyvät, someviestinnän laatu paranee ja algoritmit ohjaavat ajatuksiasi. Älä oleta vaan kuuntele, vuorovaikuta aktiivisesti ja auta, kokeile, luota porukkaan ja seuraa dataa. Jos teet videoita, niin tiivistä ja osallista. Myös keskustelut lounas- ja kahvitunneilla olivat antoisia. Miten organisaationne toimii, somessa ja muuten? Jaoimme toisillemme hyviä vinkkejä parastettaviksi! Jatka lukemista “Viesti ja vaikuta somessa”

Oppikirjoja ja unta

oppikirjasta
polun alkuja, netti
tietoa täynnä

laadukas matsku
syntyy yhdessä tehden
opetiimissä

kritiikkiä ja
huumoria, keskustelu
luo ymmärrystä

kuormitus kasvaa
nukkuminen vähenee
palaudummeko?

väsymys lisää
muistiongelmia ja
tapaturmia

nukkuminen on
ominaisuus, sitä voi
kehittää itse

opit oppimaan
keskittymään – innostu
shakkipelistä

Educa-messut 24.–25.1.2020 tarjosivat taas monipuolisen kimaran opetusalan uusista tuulista. Ehdin messuille vasta lauantaina Suomen tietokirjailijoiden jäsentilaisuuteen, jossa jaettiin vuoden 2020 Oppikirjailijapalkinnot, julkistettiin Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -katalogi sekä keskusteltiin tulevaisuuden oppikirjoista. Jatka lukemista “Oppikirjoja ja unta”

Poimintoja Martin markkinoilta

sukkanauhat ja
vauvakuvat, pieniä
lapsuusmuistoja

tyttö portaalla
O putoaa kaulalle
vai oliko U?

pääsikö äiti
Siperiasta kotiin?
pääsi, lopulta

Viroon uusimmat
tietokoneet ja softat
tiikeri loikkii

museo täyttyy
tarinoista: vapaus
miehitys, arki

Tuglas-seuran Martin markkinat täytti Kaapelitehtaan 23.–24.11.2019. Teemana oli tänä vuonna Valga ja Valgamaa. Kulttuurikahvila Koidulan tarjonnasta jäivät mieleeni erityisesti Leelo Tungalin, Harri Tiidon ja Liis Meriküllin haastattelut. Jatka lukemista “Poimintoja Martin markkinoilta”

Muistot kirjoiksi

muistot muuttuvat
totuus piilee toisaalla
mitä väliä?

muistaminen on
menneisyyden tutkintaa
kirjoitus auttaa

mennyttä et voi
muuttaa – siis päätä itse
mitä teet sillä!

Mikä on autofiktio? Kuinka totta sen pitää olla? Miten muistoja käsitellään? Näistä asioista Jussi Nikkilä ja Taija Tuominen keskustelivat Hannu Harjun johdolla Helsingin yliopiston alumnien kirjallisuuspiirissä 11.11.2019. He lukivat otteita tuoreista kirjoistaan, Näyttelijästä ja Kuningaskobrasta. Jatka lukemista “Muistot kirjoiksi”

Yhteiskunnallisuutta kaunokirjallisuudessa

tarina elää
yhteiskunnassa ja
heijastaa sitä

fiktio kertoo
totuuden, mistä tulen
ja miksi tähän

yksin täällä ei
selviä kukaan, kaikki
annettu viedään?

yksityinen on
yleistä, poliittista –
esisairasta

lukija kertoo
elämästään, samastuu
kirjan hahmoihin

Näkyykö yhteiskunnallisuus fiktiossa? Onko se rasite vai viekö se yhteiskuntaa eteenpäin? Suvi Vaarla ja Satu Vasantola kertoivat Helsingin yliopiston alumnien kirjallisuuspiirissä 14.10.2019 omien teostensa yhteiskunnallisuudesta. Heitä haastattelivat kustannustoimittajat Anna-Riikka Carlson ja Hannu Harju. Jatka lukemista “Yhteiskunnallisuutta kaunokirjallisuudessa”

Teetä pimeässä

poppana syntyy
satayksivuotiaan
osaavin käsin

yhtä harmaata
säkkiä mediassa
vanhat ihmiset

yksilöllinen
vanheneminen, yksi
pärjää, toinen ei

vanha, ei vanhus
toimii arjessaan ilman
toisten apua

sosiaalinen
pääoma, luottamus ja
jaettu ilo

en näe mitään
miten löydän teen? miten
täytän kuppini?

sokea liikkuu
apunaan opaskoira
Blindsquare-sovellus

Enterin vapaaehtoisia kokoontui Iiris-keskukseen 14.10.2019 tutustumaan näkövammaisten maailmaan. Ennen tilaisuutta Vappu Taipale kyseli meiltä etupenkissä istuvilta kokemuksia vapaaehtoistyöstä. Lea Grönlund kertoi vapaaehtoistyöstään paitsi Enterissä myös seurakunnassa, sielläkin tulee välillä kysymyksiä digilaitteista. Aamupäivällä hän oli tavannut seurakunnan tiloissa poppanaa tekevän rouvan, joka oli arvuutellut ikäänsä. ”No, olette varmaan täyttänyt jo 80 vuotta”, Lea arvioi. ”Olen täyttänyt jo sata ja yksi vuotta”, rouva hymyili ja jatkoi poppanansa tekemistä. Hän sanoi asuvansa edelleen omassa kodissaan ja pärjäävänsä siellä hyvin. Jatka lukemista “Teetä pimeässä”

Äiti vietiin pois – ja palasi

äiti viedään pois
minne? miksi? pärjääkö
isä lapsineen?

mistä tuomittiin?
Viron kansallislaulu
Mozart, Beethoven

juoksukilpailut
isän kanssa, ihailee
Paavo Nurmea

”olethan kiltti
niin äiti palaa”– mitä
lapsi miettiikään?

kirjeet kulkevat
venäjän kieli muuttaa
jauhot liiduiksi

äiti vapautuu
laihtunut, harmaantunut
liekö vakooja?

Miltä lapsesta tuntuu, kun vieraat miehet hakevat äidin kotoa? Entä kun äiti vuosien kuluttua palaa kotiin laihtuneena, harmaantuneena, iho pakkasen sinertämänä? Leelo Tungal kertoi koskettavasti lapsuutensa tuntemuksista, joita on kuvannut kirjassaan Seltsimees laps. Anja Salokannel ja Heli Laaksonen ovat vihdoin suomentaneet tämän jo reilut kymmenen vuotta sitten ilmestyneen kirjan, jonka suomenkielinen nimi on Toveri lapsi. Se julkistettiin Eesti majassa Suvilahdessa 7.10.2019. Jatka lukemista “Äiti vietiin pois – ja palasi”

Löytöretkellä suomeen

merkityksiä
luo kieli yhteisöille
osapuolille

modaalilait
aspektit, keskustelu
selventää meille

muovaako kieli
ajattelua, miten
ymmärrän toista?

käännös: tulkinta
teoksesta, useat
mahdollisuudet

monikielisyys
kuuluu meihin, riittääkö
kökkö-englanti?

puolusta omaa
kieltäsi, ymmärrä sen
paikka, merkitys

Saimme nauraa kunnolla, kun kääntäjälegenda Kersti Juva keskusteli professori Janne Saarikiven kanssa suomen kielestä ja sen merkityksestä suomalaisille 26.9.2019 Helsingin yliopiston alumnien tilaisuudessa Porthania II:ssa. Tilaisuudessa myytiin hänen tuoretta teostaan Löytöretki suomeen. Tässä on muutamia poimintoja puolentoista tunnin innostuneesta keskustelusta, jossa esitettiin ja perusteltiin myös keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Jatka lukemista “Löytöretkellä suomeen”

Suvun tarinasta kirjallisuutta

luovuus luo uutta
kirja kertoo Suomesta
suomalaisista

sisällissota
talvi- ja jatkosota
kansan muistissa

sodasta kotiin
hiihtäen, lauma täitä
saattelee töihin

aloittamisen
tuskaa, epävarmuutta –
siitä selvitään

iso linnoitus
avain hukassa, hei!
ovi aukeaa

tarinoilla saa
järjestystä kaaokseen
kasvaa itseksi

datahauilla
arkistot aukeavat
kirjailijalle

Kirjan kirjoittaminen, millaista se on? Tunteeko kokenut kirjailijakin aloittamisen tuskaa? Mistä aiheet kumpuavat? Mistä tarinan faktat ja taustat löytyvät? Millainen on ollut suomalaisen kirjallisuuden tie maailmalle?

Sirpa Kähkönen

Näistä aiheista keskusteltiin, kun Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja kirjailija Sirpa Kähkönen vieraili Helsingin yrittäjänaisten KiLu-kerhon (kirjoittaminen ja lukeminen) tilaisuudessa yhdistyksen huoneistolla 23.9.2019. Ennen Sirpa Kähköstä Suomen Kirjailijaliitolla on ollut vain yksi nainen puheenjohtajana, Tuula-Liina Varis, muuten yli sadan vuoden ajan puheenjohtajat ovat olleet miehiä. Jatka lukemista “Suvun tarinasta kirjallisuutta”

Kesäretki Fiskarsiin ja Mustioon

Fiskarsin rauta
terveydenhoito ja
koulu lapsille

kauniit kasarmit
arkkitehtina Engel
ja myöhemmin Wiik

Mustion linnan
tarinat: kaunis Kitty
rohkea Hjalmar

vadelmaveneet
kerralla kurkkuun, Ruotsi
innostaa nuorta

sade rummuttaa
teatterin katokseen
sateenvarjoihin

Sää suosi Enterin kesäretkeä Fiskarsissa ja Mustiossa 8.8.19, vaikka sadetta oli ennustettu ja sitä jonkin verran tulikin. Fiskarsissa opas kertoi ruukinpatruuna Julinista, joka oli edelläkävijä niin terveydenhuollossa kuin koulutuksessakin. Raudan käsittelyssä sattui joskus tapaturmia, joten ruukki sai oman lääkärinsä jo vuonna 1860. Ruukin työntekijöiden lapsille perustettiin koulu jo 1800-luvun alkupuolella, siis paljon ennen Suomen kansakouluasetusta, joka annettiin vuonna 1866. Opas näytti myös levennetyn joenuoman, jonka Julinin nuori edeltäjä kaivautti järveksi voidakseen ihailla sitä kartanonsa parvekkeelta. Isä kauhistui poikansa hiukentelevaisuutta – ”siis minun ruukkini työntekijöillä kaivautat järveä” – ja komensi tämän takaisin luokseen Tukholmaan. Jatka lukemista “Kesäretki Fiskarsiin ja Mustioon”