Yrittäjänaiset verkostoitumassa Kotkassa

Kotkassa Kairo
Merikeskus Vellamo
Höyrypanimo

Seurahuoneella
yrittäjänaisia
verkottumassa

kerromme ääneen
yrittäjätarinat
ilot ja surut

maailma antaa
mitä itse olet, siis
tartu unelmiin

nuotiopiiri
shamaaninainen soittaa
yhä rumpuaan

löydä sisäinen
lapsi, innostu, nosta
toiset ihmiset

teknologiaa
älykkyyden tueksi –
kohtaat ihmisen

epäitsekkyys –
onko se aivojemme
tehdasasetus?

miten firmasta
hellitetään, jos se on
oma unelma?

Mikkomarkus Ahtiainen Kotkan Kairossa

Valtakunnalliset yrittäjänaispäivät vietettiin Kotkassa 20.–22.4.2018. Perjantai-iltana Kotkan Kairossa meille tarjoiltiin iltapalan lisäksi yllätysohjelmaa, kun Vadelmavenepakolaisen pääosan esittäjä oli sairastunut. Ensin esiintyjille oli ilmoitettu, että näytös peruutetaan, mutta viiden minuutin kuluttua, että ei peruutetakaan, kun paikalla on seitsemänkymmentä ulkopaikkakuntalaista. Niinpä Vadelmavenepakolainen esitettiin vajaassa puolessa tunnissa, jonka jälkeen Mikkomarkus Ahtiainen tarjosi meille maistiaisia ensi syksyn Nelikymppisestä. Nautimme ja nauroimme. Jatka lukemista ”Yrittäjänaiset verkostoitumassa Kotkassa”

Yrittäjyyttä stadiin

stadi kehittyy
yrittäjille Slush ja
startup-Maria

urbaanin luonnon
tarjoaa Vallisaari
tänä kesänä

sininen meri
tai purjehdus laguuniin
intohimolla

uusi meininki
kulttuuri, palastelu
kokeilu, rytmi

Yrittäjyyden suurtapahtuma Yritysten Stadi  10.5.2016, joka muotoiltiin yhdistämällä Helsingin kaupungin elinkeinopäivään Yritystä Stadiin! -seminaari, keräsi yli 300 osallistujaa Helsingin kaupungintalolle. He saattoivat etukäteen kertoa itsestään Brellassa ja sopia tapaamisia kaupungintalolle pystytettyihin treffipöytiin. Näin syntyneet varttitunnin keskustelut olivat antoisia. Tilaisuudesta tviitattiin aihetunnisteella #YS16. Jatka lukemista ”Yrittäjyyttä stadiin”

Naisenergiaa yrittäjyyteen

tytön kivinen
tie läpi historian –
koulutus kantaa

naisyrittäjä
toteuta unelmasi
usko itseesi!

peilistä katsoo
onnellinen ihminen
kohti tähtiä

Yrittäjänaispäivät kokosivat parisataa naisyrittäjää Helsinkiin hotelli Crowne Plazan Talvipuutarhaan 15.–17.4.2016. Tapahtumasta tviitattiin aihetunnisteella #staratstadissa.
Lauantain juontaja Jani Toivola hehkutti tyttöjen remakkaa naurua ja energiaa sekä yrittäjyyden uteliaisuutta, rohkeutta ja nälkää elämälle. Hän kertoi 10–11-vuotiaista pojista, jotka kutsuivat hänet puhumaan koulun arvoilmapiiristä ja oppilaiden mahdollisuuksista auttaa luokkatovereita toteuttamaan itseään. Esiintymispalkkioksi pojat antoivat hänelle kolmesataa grammaa irtokarkkeja, koska olivat lukeneet Me Naiset -lehdestä, että Jani Toivola tykkää sokerista.

Oulunkylän ala-asteen lapsikuoro Young Stars laulaa äidistä ja tietokoneesta.
Oulunkylän ala-asteen lapsikuoro Young Stars laulaa äidistä ja tietokoneesta.

Ennen seminaarin avausta Oulunkylän ala-asteen lapsikuoro Young Stars lauloi äidin tietokoneesta ja pusuista. ”Äidillä on tietokone melkein aina päällä ja jalat puoli metriä ilmassa.” Jatka lukemista ”Naisenergiaa yrittäjyyteen”

Mistä on ICT-leidit tehty?

auta muita ja
verkostoidu, onnistut
vähän tai paljon

Veera ja Ida
peppu ylös penkistä
startup palkittiin

meihin vaikuttaa
perimä, ympäristö
omat valinnat

Nautimme Hetkyn ICT-leidien laivaseminaarista Quantified and Qualified Self 3.6.2015 kovan tuulen ja heikon sateen keskellä. Laiva keinui menomatkalla niin, että välillä piti ottaa tukea seinistä, mutta säätiedotuksen Tallinnaan uhkaama sade jäi vähäiseksi. Jatka lukemista ”Mistä on ICT-leidit tehty?”

Kokeneet naiset ICT-alalla

Tunne itsesi:
osaaminen, persoona,
motivaatio.

Ikärasismi
työeläkemaksussa:
kokeneet ulos!

Arjen ongelmat
synnyttävät keksinnön,
firman ja työtä.

Helle helli 5.6.2014 ICT Ladies -verkoston Tallinnan kesäseminaaria, johon osallistui nelisenkymmentä leidiä tai leidi-henkistä hetkyläistä. Jatka lukemista ”Kokeneet naiset ICT-alalla”

Peliopetusta Oulussa

Tietie pelittää,
Oulun tiimeissä syntyy
pelituotteita.

Pelialalta
töitä – tai perustetaan
kasvuyritys.

Monialainen
pelitiimi valmentaa
ketterään työhön.

Tietie-verkoston ja IT-kouluttajien peliopetuksen webinaarissa 5.11.2013 Jussi Autio Oulun seudun ammattikorkeakoulusta esitteli Oulu Game Labin peliopetusta.
Jatka lukemista ”Peliopetusta Oulussa”

Väljää työtä merimaisemassa

Konttorin väljyys
rauhoittaa luovuuteen ja
yhteistyöhön.

Tehokas työ ei
aina johda tuloksen
toivottuun laatuun.

Menestyt, kun teet
oikeita asioita
oikeaan aikaan.

Hetkyn ICT Leidit verkostoituivat eWorkin henkilöstön kanssa Keilarannan merimaisemissa 7.2.2013. Bussi Töölöstä toi yllättävän vaivattomasti perille. Jatka lukemista ”Väljää työtä merimaisemassa”

Kaunista yrittäjyyttä

Vaatteista ruista,
perunaa, sokeria
sodan aikana.

Usko itseesi,
mene, minne haluat.
Älä odota!

Varmista laatu,
pidä lupauksesi –
erotu muista.

Hetkyn ICT Ladies -verkosto ja Yrittäjyysverkosto viettivät yli seitsemänkymmenen hengen voimin yhteistä pikkujoulua Tekniskan saleissa 4.12.2012. Tilaisuuden pääesiintyjänä oli Lenita Airisto, jonka teemana oli kauneus lisäarvona. Tilaisuuden avasi ICT Ladies -verkoston mentori ja Yrittäjyysverkoston puheenjohtaja E. Harri Niemi. Jatka lukemista ”Kaunista yrittäjyyttä”

Avoimesti ideoitu some-aktiivien kohtaaminen

ihminen oppii
verkostoituu, voimaantuu
tarttuu unelmiin

yritys astuu
someen, kuuntelee, auttaa
kertoo itsestään

SomeTime 2011 keräsi kaksisataa viisikymmentä suomalaista sosiaalisen median aktiivia Aalto Design Factoryyn  10.-11.6.2011. Heikki Hallantie kuvasi tervetuliaissanoissaan tilaisuuden yhteisöllistä valmistelua somessa ja sekouksissa. Hän evästi meitä yhteisölliseen pariin päivään kehottamalla jokaista kokeilemaan rajojaan, miettimään digitulevaisuutta ja itseään digivaikuttajana. ”Mokaus on sallittua.” ”Tunnista unelmasi, karkoita pelkosi!”
Tapahtuman alussa julkistetussa Otto Romanowskin ja Tassu Takalan musiikkivideo-installaatiossa So(m)me(r)Time käytettiin mm. someaktiivien kuvia.
Sana-assosiaatiopeli
Tuija Aalto veti sana-assosiaalitiopelin, johon saimme osallistua HIITin  kehittämällä ohjelmistolla webbisivulla, Twitterissä tai maksuttomilla tekstiviestillä. Tunnin aikana ohjelmisto ja palvelin olivat kovilla, mutta yhteisöllisen luovuuden hedelmät toinen toisensa jälkeen kelluivat valkokankaalla ja jäivät talteen.
Pelin alussa jokainen ilmoitti ensin, onko verkossa vai salissa ja kuuluuko ennen vuotta 1979 syntyneeseen X-sukupolveen vai nuorempaan Y-sukupolveen. Sana-assosiaatioiden yhteenvedosta havaittiin, että X-sukupolven suosituin sana oli ”minä”, Y-sukupolven ”me” tai ”yhteisö”. Tilaisuuden aikana useaan kertaan toivottiin, että X-sukupolvikin alkaisi ajatella ”me” eikä vain ”minä”.
Joukkovoimailu
Irmeli Aro on opiskellut Kanadan avoimilla verkkokursseilla MOOCia, joukkovoimailua. Pienikin ryhmä voi muuttaa organisaatiota sisältäpäin, mutta suurten organisaatioiden muuttaminen riippuu siitä, mitä sinne ulkoapäin syötetään. MOOCissa ei tiedetä, mikä on lopputulos tai seuraava tapa toimia, joten kaikki on mahdollista.
Irmeli Aro heitti meille viisi kysymystä, joihin vastasimme verkkosivulla tai Twitterissä #muutos11- tai #K1-hastagilla. Seuraavassa on sikermä eri kysymyksistä nousseita ajatuksia.

  • Avoimessa yhteiskunnassa kukaan ei voi olla tiedon omistaja, koska kaikki tieto perustuu olemassa olevaan tietoon. Kun on rehellinen, voi kasvaa omaksi itsekseen.
  • Kenenkään ei pitäisi kasvaa itseriittoiseksi aikuiseksi. On helpompi elää yhtä kuin kahta elämää. Positiivisen palautteen antamista olisi hyvä opetella. Älä kehitä negatiivista voimaa vaikka et ymmärtäisi, mitä tapahtuu.
  • Hyvää toimittajatyötä on nykyisin vaikea löytää, joten asiantuntijablogit ovat olennaisia tiedonlähteitä. Miten tietosuoja toimii avoimessa yhteiskunnassa?
  • Oppiminen paranee, kun poistetaan ohjaamisen prosesseja ja annetaan aivojen kellua vapaasti. SomeTime 2011 -valmisteluprosessi on ollut parasta oppimista pitkään aikaan.
  • Kolmen vuoden kuluttua poisoppiminen nousee entistä tärkeämmäksi. Koemme ketteriä mielten vallankumahduksia. Koulua käydään omassa tahdissa omien oppimissuunnitelmien mukaisesti. Verkottomat erakoituvat.

Yrittäjyys somessa
Lauantaina Helene Auramo veti työpajan täyteen yrittäjyydestä ja somesta kiinnostuneita keskustelijoita. Yritykset saattavat mieltää sosiaalisen median vain välineiksi eivätkä sosiaaliseksi toiminnaksi. Pelkät kampanjat somessa toimivat huonosti, samoin negatiivisen palautteen pelko.
Wikipediassa on tietoa monista yrityksistä. Jotkut yritykset eivät halua korjata Wikipediassa mahdollisesti olevia virheellisiä tietoja tai tuoda sinne logoaan, jotta kukaan ei luulisi Wikipediaa yrityksen viralliseksi tiedotuskanavaksi. Eräästä yrityksestä kertovan Wikipediasivun alussa oli toimitusjohtajan vanha, kielteinen lausunto. Sitä yritettiin poistaa, mutta se nousi jatkuvasti takaisin. Lopulta yrityksen edustajat ymmärsivät tuoda sivulle runsaasti myönteistä tietoa niin, että negatiivinen lausunto jäi sivun loppuun. Wikipediasivun liikennettä voi seurata.
Sosiaalisen median rahalliset hyödyt tulevat asiakaspalvelun parantamisesta ja markkinoinnista. Myyntitapahtumaa ei aina suunnitella riittävän sosiaaliseksi; kavereiden pitäisi päästä mukaan valitsemaan ja auttamaan ostamisessa.
Osa yrityksistä aloittaa sosiaalisen median käytön menemällä Facebookiin, osa kehittämällä yrityksen sisäistä yhteistyötä sosiaalisen median välineiden kuten blogien ja Yammerin avulla. Jotkut yritykset saattavat kuvitella olevansa somen ulkopuolella ja yllättyä niitä koskevasta keskustelusta somessa.
Sosiaalisen median tiimiin kerätään ihmisiä yrityksen eri toiminnoista. Toiminnan onnistumisen mittareina ovat tykätyt kommentit ja näyttökerrat. Monitorointiin on tarjolla Googlen ja maksullisten ohjelmistojen lisäksi avoin Socialmention, joka tosin ei toimi kunnolla suomenkielisillä sivuilla eikä osaa aina päätellä, onko lausunto myönteinen vai kielteinen. Monitorointiin löytynee parin vuoden sisällä huomattavasti nykyistä kehittyneempiä ohjelmistoja.
Facebookissa Dell ei välttämättä ehdi vastata kaikkeen saamaansa palautteeseen, joten osa negatiivisista maininnoista saattaa jäädä vastauksitta. STUKin oli pakko perustaa sivunsa Facebookiin Fukusiman tapahtumien tiedotukseen.
Zipipopilla on Facebookissa sivun ohella salainen ryhmä sisäiseen työskentelyyn ja julkisen sivun ylläpitoon. Ryhmässä keskustellaan vain ylläpitoon liittyvistä käytännön asioista eikä käsitellä luottamuksellisia tietoja. Mahdollisesti poistettavien tekstien kirjoittajia ei haukuta.
Markkinointi ei koskaan saisi yksin hallita fanisivua. Kriisitilanteissa tarvitaan asiakaspalvelijoita ja muita yrityksen toimijoita. Siksi Helene Auramo ei koskaan mene kouluttamaan somea yritykselle, jos paikalla on henkilöstöä vain markkinoinnista. Hän ei myöskään koskaan poistu yrityksille vetämistään some-työpajoista ennen kuin toimenpiteiden lisäksi on sovittu tekijät: kuka hoitaa sovitun tehtävän ja koska? Yritysblogien hakusanoja mietitään yhdessä: Sosiaalinen media vai yhteisöllinen media? Ruokaohje vai ruokaresepti?
Slidesharessa on kahdeksankertainen kävijämäärä blogiin verrattuna. Se tarjoaa yhteydenottoja varten lomakkeen, jossa valitettavasti ääkköset eivät toimi toistaiseksi.
TweetStats-ohjelmistolla voi tutkia, kuinka paljon Twitter-käyttäjät twiittaavat ja keiden kanssa keskustelevat. Me työpajaan osallistuneet olemme verkostuneet Twitterin avulla Suomessa, mutta kansainväliset Twitter-kontaktimme ovat toistaiseksi vähäisiä. Tosin hämeenlinnalaisen pyöräkahvilan perustaja kertoi saaneensa Twitteristä monia kansainvälisiä vinkkejä yritystoimintaansa. TiVi-lehden toimittaja kuulemma tarkistaa twiitit ennen uuden jutun kirjoittamista.
Yritysprofiilin voi perustaa LinkedIniin. Siellä voi social media -hakusanalla etsiä someosaajia ja heidän suosituksiaan. Jos kaikki suositukset ova samalta viikolta, ne ehkä eivät ole aitoja. Suomalaiset eivät suosittele yhtä innokkaasti kuin yhdysvaltalaiset. Ystävyysyrittäjäverkostossa suosittelut tuntuvat spontaanimmilta ja aidommilta kuin LinkedInissä.
LinkedIniin voi viedä tietoja yrityksen tuotteista ja palveluista ja niitä voidaan kohdentaa hyvin esim. ammattiryhmän tai yrityksen perusteella. Yt-neuvottelujen aikaan yrityksen työntekijät saattavat rynnätä sosiaaliseen mediaan kertomaan osaamisestaan.
Zipipopin yhteistyö Valion kanssa alkoi pari vuotta sitten. Nopeasti opeteltiin monien sosiaalisen median kanavien käyttöä, myös paikkatietoon perustuvaa Foursquarea. Kaikki kanavat olivat mukana myös kampanjoissa. Videot esitettiin netissä suorina lähetyksinä. Asiakkailta kysellään tuotekehitysideoita, joista voidaan joskus luvata palkkioitakin. Ruokablogeja varten opeteltiin ottamaan entistä parempia ruokakuvia. Valion brändi parani selvästi sosiaalisen median myötä.
Zipipopin yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa somea sovellettiin sisäiseen yhteistyöhön. Sähköposti korvattiin Google Appsilla ja Yammerilla. Koulutuksen merkitystä ei voi korostaa liikaa.
Näkymätön oppiminen
Tero Toivanen  johdatteli työpajamme näkymättömään oppimiseen säestämällä espanjankielistä lauluaan tres-kitaralla. Hän kertoi oppineensa soittamaan kuubalaista tres-kitaraa  kokorvakuulolta ja espanjaa opettelemalla ulkoa Lorcan runoja – siis vailla muodollista koulutusta. Kuubalaiset olivat jopa sanoneet hänelle, että tres-soiton muodollinen koulutus söisi sydämen, siis tunteen ja luovuuden soitosta.
Mitä on näkymätön oppiminen? Ihminen oppii puhumaan ja soittamaan ilman koulua. Onko oppilaitos vain päivähoitopaikka? OPS  määrittelee, mitä opitaan, mutta ei ota kantaa olennaiseen: miten opitaan?
Tero Toivanen heitti meille ryhmiin pohdittaviksi kymmenen näkymättömään oppimiseen liittyvää argumenttia. Seuraavassa on sikermä ryhmissä syntyneitä ideoita.
Oppijat innostuvat oppimisesta ja jakavat tietoa keskenään. Opettaja on auktoriteetti, jonka ihminen itse hakee itselleen, ja heidän välilleen muodostuu molemminpuolinen side. Koulusta tulee avoin oppimiskeskus. Peruskoulun opetukseen voisi poimia idean Tuija Aallon eilisestä esityksestä: sen sijaan, että oppilaat viittaavat, he voisivat ipadeilla lähettää vastauksensa opettajalle, joka julkaisisi niistä parhaat valkokankalle luokan eteen, jolloin sosiaalisesti aran oppilaan ei tarvitsisi jännittää tilannetta ja hän pääsisi näyttämään osaamisensa. Rakenteiden muuttaminen ei ole mahdotonta; me ihmisethän tämän elämän teemme. Arvostelu voitaisiin muuttaa kannusteluksi.
Tiedottajakurssin näyttötyö
Pauliina Mäkelä esitteli meille Otavan opiston Sosiaalisen median tiedottajakurssin näyttötyönsä. Hän aloitti verkkoaktiivisuutensa vuonna 2005 vauvafoorumilla, jonka tekstit hakkeri-isku kadotti bittiavaruuteen. Vuonna 2008 hän liittyi Facebookiin ja LinkedIniin, vuonna 2009 Twitteriin ja Second Lifeen, jota hän parin viikon kokemuksella esitteli ITK-konferenssissa. Nyt han kokee olevansa kuin puu digitaalisessa puutarhassa, jonka oksille linnut välillä istahtavat.
Hänen digitaalinen jalanjälkensä kasvaa lähes kolmellakymmenellä eri kanavalla, jotka muodostavat henkilökohtaisen oppimisympäristön. Opintojen myötä oppimispäiväkirjan pitämisestä on tullut rutiinia. Opittu pitäisi kirjoittaa muistiin samana päivänä, seuraavana se jää kirjoittamatta.
Pauliina Mäkelä toimii nettikätilönä neljäntuhannen jäsenen Sometu-verkostossa, jonka tiedotussuunnitelma kirjoitettiin wikiin näkyviin. Matkatoimisto Some on somen helpdesk. Mitä hullumpi idea, sitä paremmin se lähtee lentoon.
Pauliina Mäkelä jakoi meille eväitä yritystoimintaan. Kinda toimii Slidesharessa, LinkedInissä, Facebookissa  ja Twitterissä. Facebookissa Pauliina Mäkelällä on yrityssivun  lisäksi oma sivu sekä julkinen profiili. 40 % asiakkaiden yhteydenotoista tulee perinteisistä kanavista, 60 % sosiaalisesta mediasta. Yhteystiedot ovat nettisivujen tärkein tieto: Missä yritys toimii? Mitä se tekee? Kuka tai ketkä ovat yrityksessä töissä?
Mobiilielämä tunkee koulutielle, kun junamatkalla saa vinkkejä uusista sovelluksista iphoneen. Niistä paras on Sleep Cycle, joka herättää ja valvoo unta.
Elinikäinen oppiminen tarjoaa oppimisvinkkejä, kun seuraa muiden opetusta, ja laajentaa verkostoa opiskelutovereilla.
Jere Rinne kehotti Pauliina Mäkelää arvioimaan sosiaalisen median toimintaansa ja Pareton periaatteen mukaan keskittymään tiputtamalla pois niitä toimintoja, joista käytettyyn energiaan nähden saa vähiten hyötyjä.
Lopuksi
Heikki Hallantie käynnisti yhteisen loppukokoontumisen päässään nelivärinen hattu, jonka kärjen tupsu kuvasti tavoitteen ruusutarhaa ja värit sen saavuttamiseen tarvittavaa tietoa, tunnetta, tahtoa ja toimintaa. SomeTime 2011 prosessi ja yhteisö tiivistyivät kolmessa haastattelussa sanoihin ihmiset, lämpö ja innostava heittäytyminen. Ehkä näiden päivien annin jälkeen sisäiset pelot eivät enää vaikeuta unelmien tunnistamista.

Mobiilia musiikkia, pekkakukkaa ja kalamaljaa

viestintä muuttuu
parviäly vaikuttaa
bisnes kehittyy

löydä heimosi
kastele sen kukkia
auta, kuuntele

SoMeTime2010 22.5.2010 oli antoisa, vaikka jäinkin ilman risteilyä ja jatkoja maissa. Tapahtuman aloittaneen Helsinki Mobile Phone Orchestran rauhallinen ja harras esiintyminen mykisti ja innosti yleisön.
Some-guru USA:sta
Katja Presnal, turkua amerikkalaisittain puhuva SoMe-guru, lensi tweetattuna USA:sta luoksemme. Myytyään ensin lasten vaatteita huuto.netissä hän ryhtyi yrittäjäksi ja markkinoi tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, ihmisten välisessä keskustelussa. Bisneksessäkin toimivat ihmiset eivätkä yritykset; ihmiset eri yrityksistä tekevät bisnestä keskenään.
Onko kenelläkään enää aikaa katsella televisiota? Mitä televisiomainos maksaisi? Sosiaalisessa mediassa ihmiset saavat tiedon silloin kun itse haluavat ja voivat vaikuttaa yritysten tuotteisiin. Niinpä yritykset myyvät entistä parempia tuotteita, sellaisia, joita ihmiset haluavat. Yrityksiltä menisi paljon rahaa, jos ne haluaisivat vastaavan tiedon tutkimuksilla.
Teknologia muuttuu ja ihmisten tapa viestiä muuttuu; markkinoinninkin pitäisi muuttua. Sosiaalisessa mediassa lisäarvo ei tule teknologiasta – toki sen pitää toimia – vaan siitä, mitä ihmiset tekevät.
Paikkasidonnaiset palvelut
Mitä ihmiset haluavat? Entä missä kulkee yksityisyyden raja?
Mitä lähempänä kaupan hyllyä asiakas on, sitä tärkeämpiä ovat kaverien mielipiteet. Jos asiakas haluaa tuotteesta tai palvelusta lisätietoa, yrityksellä pitäisi olla keinot vastata esimerkiksi mobiilioptimoiduilla nettisivuilla, sähköpostilla ja mobiilimainonnalla.
Esimerkiksi, kun asiakas istuu ostoskeskuksen ravintolassa, hänelle voitaisiin tarjota musiikkia kuunneltavaksi. Jos ostoskeskuksen kassalla on pitkät jonot, asiakas saattaa tilata tuotteen netistä, mistä saa lisätietoa tuotteesta ja muiden asiakkaiden viestejä tuotteeseen liittyvistä kokemuksista.
Ostoselämyksen voi jakaa twiiteillä kaikille seuraajilleen. Kun asiakas twiittaa tuotteesta, jota on kaupassa katsomassa, asiakaspalvelija voisi tarjota entistä paremman elämyksen tulemalla luo: ”Voisinko auttaa? Olet kiinnostunut tästä tuotteesta.”
Mobiiliteknologian avulla ihmiset voisivat shoppailla yhdessä, vaikka ovat eri paikoissa: ”Hei, mitä pidät tästä minun päälläni?” He voisivat myös jakaa ostoselämyksiään ja kuvata, mistä hyllystä tuotteen löysivät ja miltä se maistui.
Yhdysvalloissa mustana perjantaina, vuoden tärkeimpänä ostospäivä, sadat tuhannet ihmiset keskustelivat myyntikampanjasta Twitterissä, välittivät tietoa alennuksista ja jonojen pituuksista sekä ideoita tuotteen käyttömahdollisuuksista. Seuraajat arvostavat twiittaajaa, joka kertoo ensimmäisenä, mistä hyvää löytyy.
Laajennettu todellisuus
Kun ihminen kuvaa mobiililaitteellaan laskettelurinnettä, hän voisi saada samalla tiedon siitä, missä ovat jyrkät ja missä loivat rinteet. Kun ihminen kertoo syöneensä kiinalaisessa ravintolassa kanaa, niin kun hän seuraavan kerran astuu ruokakauppaan, hänelle voitaisiin tarjota kanaa alennuksella sekä lisäksi reseptiä, jonka avulla hän itse voisi valmistaa samanlaista kanaa, josta nautti ravintolassa.
Kanta-asiakaskorttiin voitaisiin linkittää kännykkä, joka ihmisille on nykyään entistä tärkeämpi; jotkut jopa sanovat mieluummin kadottavansa kukkaronsa kuin kännykkänsä.
Viestintä muuttuu
Ihmisten välinen viestintä jatkuu, mutta muodot muuttuvat. Enää ei tulla kylään yllätysvierailulle niin, että vain soitetaan ovikelloa ja kysellään kuulumisia. Enää ei välttämättä edes soiteta kännykkään vaan lähetetään tekstiviesti tai twiitti, jolla kysytään, milloin voi soittaa. Näin kunnioitetaan toisen yksityisyyttä.
Ennen vauvan syntymästä kerrottiin lähipiirille postikortein tai puhelinsoitoin. Nykyisin tieto uudesta vauvasta ponnistaa jo synnytysvuoteelta Twitteriin jaettavaksi isoille ihmismassoille.
Keskustelu
Eräs osallistujista kertoi, että jos hän huomaa työkaverinsa olevan netissä öiseen aikaan, hän saattaa lähettää viestin ja kysyä, voisiko soittaa. Toinen kertoi kahdeksan vuotta sitten saaneensa moitteita, kun tuoreena isänä lähetti tekstiviestejä synnytyssalista.
Muistan, miten kymmenen vuotta sitten eräs ystäväni ihmetteli, miksen avannut ovea, kun hän viiden aikaan iltapäivällä oli kulkenut kotini ohi ja soittanut ovikelloani.
Pecha Kucha
Puolessatoista tunnissa vedettiin hengästyttävällä vauhdilla yhdeksän Pecha Kucha -esitystä Anne Rongaksen juontamina. Hän kertoi japanilaisen termin tarkoittavan porinaa. Ote on rento, vapaa ja epämuodollinen, mutta formaatti tiukka: kaksikymmentä diaa vaihtuu kahdenkymmenen sekunnin välein, joten koko esityksen pituus on kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.
Eilen, tänään, huomenna

Tarmo Toikkanen
aloitti tykityksen kertomalla sosiaalisesta mediasta eilen, tänään ja huomenna. Netin keskiaikaa kuvaisi Yahoo-hakukoneen käyttöliittymä vuodelta 1995, barokkiaikaa viisisarakkeiset nettisivut widgetteineen ja klassismia Googlen yksinkertainen käyttöliittymä: siisti, minimalistinen, kaunis – ja toimii myös mobiililaitteissa. LeMill taas on käyttäjien ehdoilla wikitekniikalla toteutettu yhteisö.
Valta on siirtynyt isoilta mediayhtiöiltä tiedon jakajille, mutta emme edelleenkään ole tasa-arvoisia, vaikka jokaisella on mahdollisuus sisällöntuotantoon.
Tulevaisuudessa yhdellä kirjautumisella päästään kaikkiin sosiaalisen median palveluihin, ja ne ovat yhteydessä keskenään. Nykyisin eri palveluihin hajautuvat keskustelut yhdistyvät tulevaisuudessa.
Pieni on suurta

Oskari Uotisen
mukaan pieni on suurta sosiaalisessa mediassa. Ihmiset, kuten pienet muurahaiset, tekevät asioita yhdessä. Osataanko tietoa jakaa ja jalostaa yhteistyöllä ja innovaatioilla? Ystäväyrittäjyysverkosto on tällaisesta hyvä esimerkki. Sosiaalinen media, joka vähitellen siirtyy kännyköihin, on tärkeässä roolissa verkostoitumisessa ja yhteistyössä; se mullistaa tavan tehdä työtä, kun yhdessä etsitään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Rakkautta ja paloa
Eero Leppänen julisti: ”Tehkää sitä, mitä rakastatte, ja tehkää sitä työksenne!” Entisessä työssään hänellä oli osaamista, mutta palo puuttui. Yli nelikymppisenä hän löysi sosiaalisen median, toteutti haaveensa kuvata elokuvaa ja julkaisi sen YouTubessa. Hän irtisanoutui, totesi, että on paras siinä mitä on, uskalsi panna itsensä peliin netissä. Hän luotti nettiväkeen, jossa oli paloa, mitä töistä ei ollut löytynyt. Nyt hänellä on mielestään enemmän uskallusta ja intohimoa vaikka vähemmän osaamista. Lopuksi hän totesi: ”Ihmisellä on rajaton kyky oppia, kun hän rakastaa opiskeltavia asioita.”
Rehellisyys, nopea reagointi
Irmeli Aro kaipasi rehellisyyttä ja nopeaa reagointia. Kun netti kertoi, että tuhkapilvi estää lentokoneita nousemasta, miksi lähtöportilla kerrottiin, että lento on lähdössä? Tarvittiinko lähtöportti-ilmoitusten muuttamiseen henkilöä, joka ei viikonlopulla ollut tavoitettavissa? Kun junien kulku takelteli lumen vuoksi, miksei lunta luotu pois, vaikka vapaita käsiä olisi löytynyt? Eikö ratapihoille voitu päästää henkilöitä, joilla ei tietojärjestelmien mukaan ollut siihen erillistä lupaa?
Ketterissä organisaatioissa ihmiset ovat elementissään eikä innovaatioita voida estää. Laatujohtamisella taas estetään järkevä kommunikointi työyhteisöissä: idea on kuin kukkaketo, mutta sen toteutus kuin kasvihuone. Kelan tilastoissa näkyy alle 35-vuotiaiden työuupumuspiikki.
Mikroduuniverkosto pyrkii muuttamaan nykyistä työelämää parempaan suuntaan.
Mobiilisti
Heikki Hallantie kertoi mobiilista sosiaalisesta mediasta käyttäjän näkökulmasta. Hän on vuodesta 1968 lähtien työskennellyt tietohallinnossa ja kokeilee mielellään kaikkea, kuten 1980-luvulla Maceja. ”Anna enemmän kuin otat, niin saat enemmän kuin annat!” Kännykän näpelöinti alkaa olla kömpelömpää kuin pianon, mutta kuvien ja videoiden ottaminen ja lähettäminen onnistuu. Kännyt ja kannettavat ovat lähestymässä toisiaan ja saamassa kosketusnäytön, ubiikki tietotekniikka valtaa alaa. Ihminen ei kuitenkaan muutu; näkö-, kuulo- ja tuntoaistit ovat samanlaisia kuin ennen. Kädet haluttaisiin vapaiksi. Ihmisaivot ovat rajalliset eivätkä pysty ottamaan vastaan kaikkea. Aikaa on edelleen 24 tuntia vuorokaudessa. Tietotulvan suodattamisessa olennaista olisi osata valita, mikä on itselle tärkeää: keskittyä olennaiseen ja toteuttaa unelmia.
Oravannahkoja
Tuomas Talola heitti, että sosiaalinen media luo oravannahan uudestaan. Pankit eivät ymmärrä sosiaalista mediaa, siksi tarvitaan uusia innovaatioita. Miksei meillä ole virtuaalista, ihmiskasvoista pankkineitiä? Jakaisitteko oman kauppalaskunne sosiaalisessa mediassa? Voisitte sitten kysellä seuraajiltanne, mitä mieltä he ovat ostoksistanne. Lainaisitteko rahaa toisella puolella maapalloa olevalle tuntemattomalle ihmiselle? Auttaako massojen viisaus?
Sosiaalisessa mediassa olevia tietoja käytetään jo nyt luottopäätöksiin.
Mikromaksut ovat tulossa nettiin, samoin kannustava auttaminen. Journalismi muuttuu, kun lukijoina voimme antaa vinkkejä lehtiartikkeleiden parantamiseen.
Rahaa
Vesa Ilola pohti, miten kärsimätön pk-yrittäjä hurmataan sosiaaliseen mediaan, missä olennaista ei ole väline tai sisältö vaan vuorovaikutus, osallistaminen ja jakaminen. Mitä pk-yrittäjä siitä saa? Hänen pitäisi saada rahaa.
Sosiaalinen media toimii asiakkaan, yrityksen prosessien ja yrityksen asiakkaalle antamien lupausten leikkauspisteessä. Ensimmäiseksi yrityksen pitää saada brandinsa kuntoon ja olla läsnä sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Lähes viidesosa ihmisistä ei enää käytä sähköpostia. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta ja myymistä. Se tarjoaa psykologisen ROI:n, lupauksen ostavista asiakkaista.
Sitouttaminen
Olli Kopakkala kertoi tuloksellisesta sosiaalisesta mediasta, bisneksestä, jota yrittäjä tekee netissä. Sähköposti keksittiin jo vuonna 1968, ja siitä lähtien ihmiset ovat jakaneet tietoja itsestään verkossa. Sosiaalinen media ei ole myynti- eikä markkinointikanava. Hakukoneista on kirjoitettu enemmän kuin Facebookista.
Sosiaalinen media on kuitenkin hyvä sitouttamaan ihmisiä. Se on hyvä kanava asiakaspalvelulle ja markkinointitutkimukselle. Olennaista ei ole fanien määrä vaan aktiiviset käyttäjät. Kampanjoita on seurattava jatkuvasti: asiakkaita kuunneltava, onnistumista mitattava ja toimintaa kehitettävä.
Heimot
Katja Presnal pohti, miksi käyttäisimme sosiaalista mediaa, kun muutkin mediat toimivat. Puskaradiokin toimii, mutta sen välineet muuttuvat. Heimoista ja yhteisöistä löydät ihmisiä, jotka ovat innostuneita samasta kuin sinä, saat tietoa samanlaiselta ihmiseltä kuin itse olet – etkä vieraalta mainostajalta. Yhdysvalloissa fiskateerit ovat Fiskarsin tuotteista innostuneita ihmisiä, joille Fiskars lahjoitti heitä varten kehittämänsä vihreät sakset.
Joku ehkä kertoo jo nyt netissä sinunkin tuotteistasi. Löydä siis brandisi heimo ja kastele sen kukkia!
Verkostoitumislounas
Aalto Design Factory tarjosi mielenkiintoisen tilan paitsi SoMeTime2010-tapahtumalle myös parituntiselle verkostoitumislounaalle. Ohjeeksi annettiin keskustella mahdollisimman monen ihmisen kanssa ja kysyä:

  • Missä olet hyvä?
  • Mitä tulit hakemaan SoMeTime2010:sta?
  • Mikä on ajankohtaista sosiaalisessa mediassa?

Ohjeistus teki helpoksi keskustelun ruokajonossa, pöydän ääressä ja lounaan jälkeen ulkona. Käyntikortteja kertyi laukkuuni vain vähän toista kymmentä, kun tilaisuuden paras verkostoituja sai lehtiöönsä kuusikymmentä nimeä. Hän lupasi jatkaa verkostoitumista laivalla, jonne osa porukasta suunnisti iltapäivän kalamaljan jälkeen.
Keskustelin pitkään Inari Gebhardin kanssa, jonka Skype-laulutunti ITK:n kalamaljassa jäi lähtemättömästi mieleen. Hän käyttää kursseillaan Ningiä elokuussa alkavasta maksullisuudesta huolimatta ja lupaa opettaa kivenkin laulamaan. Voisiko haaveeni laulutaidosta vielä toteutua?
Kalamalja
Iltapäivän kalamaljan teemana oli avautumisia ja valaistumisia sosiaalisessa mediassa. Porukka innostui niin, että aika pian koko kalamalja oli täynnä puheenvuoroaan odottavia.
Ihmiset kertoivat tykkäävänsä tykkäämisestä, olevansa koukussa ihmisiin, ei teknologiaan, ahdistuvansa, kun työkiireiltään ei pariin viikkoon ehdi twiitata. Sosiaalisesta mediasta löytyy ammatillinen tuki, verkostot ja suhdetoiminta. Oppimismateriaalit pitäisi saada avoimiksi verkkoon. Valtava määrä ihmisiä voisi jatkaa esittämiäsi ajatuksia ja lisätä niihin uusia merkityksiä.
Sosiaalisessa mediassa on myös koetut varjopuolensa kuten tilien hakkerointi ja identiteettivarkaudet. Yksityisasetukset on syytä tarkistaa. Twitterissä voi seurata saamiaan kommentteja, mutta eräs kommentoija totesi, etteivät twiittaajat ilmeisesti seuraa niitä, koska hänen sarkastiset kommenttinsa eivät ole herättäneet lainkaan reaktioita. Sarkasmi ja huumorihan ovat vaikeita, mutta netissä erityisesti. Kryptiset twiitit voivat ulkopuolisesta tuntua järjettömiltä, twiittauskieli pitäisi opiskella erikseen.
Sosiaalisessa mediassa vaikuttaa parviäly. Kun tuotteita ja palveluja suositellaan, sosiaalinen media kasvaa yritykselle oikeaksi ROI:ksi.
Eräs osallistujista kertoi, miten ensimmäisen kerran meni Second Lifeen varttia ennen tapahtumaa, jota halusi seurata. Avataren vaatteiden kanssa oli ongelmia, ja lopuksi ne hävisivät kokoonaan. Hän ei sitten mennytkään seuraamaan kyseistä tilaisuutta alastoman avatarensa kanssa. Seuraavana päivänä hän sai pomonsa vakuuttuneeksi Second Life -kurssin tarpeellisuudesta.
Toinen osallistuja kertoi, miten he porukalla loivat kaverilleen  virtuaalisen tyttöystävän Facebookiin ja reaalimaailman tutut uskoivat vahvasti kyseisen tyttöystävän olemassaoloon.
Nukkekotiharrastaja kertoi, miten hän sosiaalisen median kautta löysi nelisenkymmentä nukkekodeista kiinnostunutta, ja miten heistä viisitoista toisiaan tapaamatta kirjoittivat yhdessä nukkekodeista kirjan, jonka WSOY julkaisi.
Sosiaalinenmedia.org kerää tapauskertomuksia sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalinen media voi olla harrastus, työ, yrittäminen, opiskelu. Yksityisasetukset on syytä tärkistaa.
Eräs keskustelijoista hehkutti, miten koki meidän olevan vapaasti akateemisesti ajattelevaa porukkaa ja ehdotti sometime-puolueen perustamista ajamaan oikeutta ajatella vapaasti ja toimia omatunnon mukaan. Sosiaalinen mediahan on demokratialle valtava mahdollisuus ja hallitusohjelmaa voitaisiin kirjoittaa wikissä.
Sosiaalinen media ottaa huomioon arvoulottuvuudet ja auttaa toteuttamaan unelmia. Markkinasanoma pitäisi viedä sosiaaliseen mediaan hajautetusti ja räätälöidä eri välineiden mukaisesti.