Jaloa kilpaa kirjapäivillä

Sastamala, nyt
lentopallokaupunki
kirjakaupunki

ymmärrys kasvaa
lukemalla, olemme
huippukunnossa

kiusattu muistaa
kiusaajat unohtavat –
huomaako kukaan?

ihminen elää
elämäänsä, kirjoittaa
kuolemaa vastaan

kirja on ovi
uuteen, mistä tahansa
avaa – ja lue

Sylvään koulu oli remontissa, joten kirjapäivät 30.6.–1.7.2023 järjestettiin poikkeuksellisesti Vexve Areenalla ja Vammalan ammattikoululla. Etkot teemalla Edith Södergran – kaikkiin neljään tuuleen järjestettiin kuitenkin Funkkistalolla. Suvi Olavinen lausui sata vuotta sitten kuolleen Södergranin runoja, ja viulisti Linda Hedlund ja pianisti Ruusamari Teppo soittivat Cèsar Franckin ja Jean Sibeliuksen musiikkia. Jatka lukemista ”Jaloa kilpaa kirjapäivillä”

Oppiiko kirja puhumaan?

palohälytin
pärähti soimaan, ajoi
väen pihalle

yhä tarinat
elävät, vaikka niiden
alusta muuttuu

missä iloinen
kaksikymmenlukumme?
koittaako enää?

tuhannet vuodet
vierivät kunnes kirja
oppi puhumaan

hyväkuntoiset
myöhäiskeski-ikäiset –
yhteiskunnassa

Tänä vuonna Vanhan kirjallisuuden päivien 1.–2.7.2022 teemana oli ääni, ja tee-paidassa kuva kuulokkeista kirjapinon ympärillä. Avajaisten alussa ääni yllätti kirjaväen, kun palohälytin pärähti soimaan, ja porukka joutui poistumaan rakennuksesta. Odottelimme nurmikolla puolisen tuntia ennen kuin palokunta antoi luvan palata Sylvään koulun juhlasaliin. Sovitusta ohjelmasta pidettiin kuitenkin kiinni, ja aikataulua kurottiin umpeen ohjelmien välisillä tauoilla. Jatka lukemista ”Oppiiko kirja puhumaan?”

Kirjapäivät pandemian varjossa

kirjat näyttävät
voimansa – trolleillako
pidot somessa?

liioittelu ja
vähättely, siinäkö
valheen muotoja?

vale, juoruilu
panettelu, herjaus –
entä luottamus?

luolasyndrooma:
osaanko enää tulla
ihmisten pariin?

scifissä nuorten
kansanperinnebuumi –
mennyt, nykyisyys

Huippuvuorilla
pieni ihminen suuren
äärellä yksin

kirja on matka
jota aivot työstävät:
elän mukana

Tänä vuonna Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät siirrettiin kesäkuun lopusta heinäkuun loppuun, 30.–31.7.2021. Ajateltiinko, että pandemiatilanne helpottaa kesän ja rokotusten myötä, kuten terveysviranomaiset meille keväällä vakuuttelivat?

Tapahtuman terveysturvallisuutta pyrittiin lisäämään hajauttamalla osa tapahtumista Sylvään koululta Funkkistalolle ja striimaamalla esitykset nettiin. Koululla oli useita käsienpesupisteitä ja yleisö käytti maskeja, tosin muutamilla maskit olivat nenän tai leuan alla. Tuolit juhlasalissa ja Funkkistalolla olivat vieri vieressä, mikä hämmensi, totuimmehan viime syksynä pääkaupunkiseudun teattereissa ja oopperoissa turvaväleihin, kun osa tuoleista oli nauhoilla tai lapuilla poistettu käytöstä, ja ohjattuun poistumiseen salista, kun henkilökunnan edustaja ohjeisti, missä järjestyksessä poistutaan rivi kerrallaan turvavälein niin, että ruuhkia ei syntynyt. Kirjapäivilläkin muistutettiin turvaväleistä, kun poistuimme salista, mutta sen tarkemmin meitä ei ohjeistettu – paitsi auditoriossa, jossa joka toinen rivi oli merkitty poistetuksi ja jossa kehotettiin poistumaan viimeisestä rivistä alkaen, tosin tätäkään kehotusta ei kunnolla noudatettu eikä valvottu. No, kirjapäivillä osallistujia oli tavallista vähemmän, mikä helpotti turvavälien pitämistä. Jatka lukemista ”Kirjapäivät pandemian varjossa”

Kadonneet päivät

nuoret lukittu
syyttöminä vankilaan –
missä olemme?

ulkomaailmaan
yhteydet katkaistaan –
miten pää kestää?

poikkeuslaki:
huoltajan oikeudet
mitätöityvät

todennäköisyys
tutkijoiden mallissa
vangitsee nuoret

puoli vuotta on
ikuisuus syyttöminä
eristetyille

lukitut nuoret
ahdistuvat, elämä
jää elämättä

Salla Simukka vieraili Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhossa puolitoista vuotta sitten kertomassa kirjoittamisestaan. Kirjoitin Salla Simukan vierailusta blogiini artikkelin Tarina muhii kävelylenkillä. Sen jälkeen ahmin hänen Lumikki-trilogiansa.

Kun häneltä tänä keväänä ilmestyi uusi teos Lukitut, lainasin sen oitis kirjastosta. Ihmettelin: miten vasta ilmestynyt teos löytyy kirjaston hyllystä? Lukitut on dystopia viidestäkymmenestä 17-vuotiaasta nuoresta, jotka suljetaan vankilaan, koska tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että kukin heistä syyllistyisi johonkin rikokseen – joskus tulevaisuudessa. Jatka lukemista ”Kadonneet päivät”

Yliaikaa ja poikkeusaikaa

yliaikaa vai
parasta aikaa? kukin
tuntee tavallaan

ikärakenne
vinoutuu, dystopian
peili puhuttaa

puhelinmyyjä
ilahduttaa, juttelen
kuin tutun kanssa

turvavälejä
helppo pitää, vältellään
ruuhkapaikkoja

Helsingin kadut
autioina, ihmiset
luontopoluilla

virtuaalisuus
kyllästyttää, kasvokkain
kiva tavata

keskustelumme
rönsyilee, outo kevät
siivittää sanat

Miten eläisit, jos tietäisit kuolinpäiväsi? Tätä kysyy Piia Leinon tuoreen kirjan Yliaika takakansi. Sain kirjan äitienpäivälahjaksi toukokuussa. Suhtautuminen ikääntyneisiin oli kevään 2020 poikkeusaikana ajankohtainen, niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Niinpä keväällä Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhon virtuaalitapaamisessa, jossa käsittelimme Johanna Venhon kirjaa Ensimmäinen nainen, ehdotin, että seuraavassa tapaamisessa käsittelisimme Piia Leinon Yliaikaa. Kesätauon jälkeen tapasimme 7.9.2020 Uudenmaankadulla. Jatka lukemista ”Yliaikaa ja poikkeusaikaa”

Oppikirjoja ja unta

oppikirjasta
polun alkuja, netti
tietoa täynnä

laadukas matsku
syntyy yhdessä tehden
opetiimissä

kritiikkiä ja
huumoria, keskustelu
luo ymmärrystä

kuormitus kasvaa
nukkuminen vähenee
palaudummeko?

väsymys lisää
muistiongelmia ja
tapaturmia

nukkuminen on
ominaisuus, sitä voi
kehittää itse

opit oppimaan
keskittymään – innostu
shakkipelistä

Educa-messut 24.–25.1.2020 tarjosivat taas monipuolisen kimaran opetusalan uusista tuulista. Ehdin messuille vasta lauantaina Suomen tietokirjailijoiden jäsentilaisuuteen, jossa jaettiin vuoden 2020 Oppikirjailijapalkinnot, julkistettiin Tietokirjoja kouluun! Lukuvinkkejä alakouluun ja esiopetukseen -katalogi sekä keskusteltiin tulevaisuuden oppikirjoista. Jatka lukemista ”Oppikirjoja ja unta”

Poimintoja Martin markkinoilta

sukkanauhat ja
vauvakuvat, pieniä
lapsuusmuistoja

tyttö portaalla
O putoaa kaulalle
vai oliko U?

pääsikö äiti
Siperiasta kotiin?
pääsi, lopulta

Viroon uusimmat
tietokoneet ja softat
tiikeri loikkii

museo täyttyy
tarinoista: vapaus
miehitys, arki

Tuglas-seuran Martin markkinat täytti Kaapelitehtaan 23.–24.11.2019. Teemana oli tänä vuonna Valga ja Valgamaa. Kulttuurikahvila Koidulan tarjonnasta jäivät mieleeni erityisesti Leelo Tungalin, Harri Tiidon ja Liis Meriküllin haastattelut. Jatka lukemista ”Poimintoja Martin markkinoilta”

Muistot kirjoiksi

muistot muuttuvat
totuus piilee toisaalla
mitä väliä?

muistaminen on
menneisyyden tutkintaa
kirjoitus auttaa

mennyttä et voi
muuttaa – siis päätä itse
mitä teet sillä!

Mikä on autofiktio? Kuinka totta sen pitää olla? Miten muistoja käsitellään? Näistä asioista Jussi Nikkilä ja Taija Tuominen keskustelivat Hannu Harjun johdolla Helsingin yliopiston alumnien kirjallisuuspiirissä 11.11.2019. He lukivat otteita tuoreista kirjoistaan, Näyttelijästä ja Kuningaskobrasta. Jatka lukemista ”Muistot kirjoiksi”

Yhteiskunnallisuutta kaunokirjallisuudessa

tarina elää
yhteiskunnassa ja
heijastaa sitä

fiktio kertoo
totuuden, mistä tulen
ja miksi tähän

yksin täällä ei
selviä kukaan, kaikki
annettu viedään?

yksityinen on
yleistä, poliittista –
esisairasta

lukija kertoo
elämästään, samastuu
kirjan hahmoihin

Näkyykö yhteiskunnallisuus fiktiossa? Onko se rasite vai viekö se yhteiskuntaa eteenpäin? Suvi Vaarla ja Satu Vasantola kertoivat Helsingin yliopiston alumnien kirjallisuuspiirissä 14.10.2019 omien teostensa yhteiskunnallisuudesta. Heitä haastattelivat kustannustoimittajat Anna-Riikka Carlson ja Hannu Harju. Jatka lukemista ”Yhteiskunnallisuutta kaunokirjallisuudessa”

Äiti vietiin pois – ja palasi

äiti viedään pois
minne? miksi? pärjääkö
isä lapsineen?

mistä tuomittiin?
Viron kansallislaulu
Mozart, Beethoven

juoksukilpailut
isän kanssa, ihailee
Paavo Nurmea

”olethan kiltti
niin äiti palaa”– mitä
lapsi miettiikään?

kirjeet kulkevat
venäjän kieli muuttaa
jauhot liiduiksi

äiti vapautuu
laihtunut, harmaantunut
liekö vakooja?

Miltä lapsesta tuntuu, kun vieraat miehet hakevat äidin kotoa? Entä kun äiti vuosien kuluttua palaa kotiin laihtuneena, harmaantuneena, iho pakkasen sinertämänä? Leelo Tungal kertoi koskettavasti lapsuutensa tuntemuksista, joita on kuvannut kirjassaan Seltsimees laps. Anja Salokannel ja Heli Laaksonen ovat vihdoin suomentaneet tämän jo reilut kymmenen vuotta sitten ilmestyneen kirjan, jonka suomenkielinen nimi on Toveri lapsi. Se julkistettiin Eesti majassa Suvilahdessa 7.10.2019. Jatka lukemista ”Äiti vietiin pois – ja palasi”