Tietokirjailijat kohtaavat

tietokirjassa
viesti menee perille
oppi innostaa

opiskelijat
kääntämään, kirjoittamaan
Wikipediaan

yhdessä tehden
vapaa tieto kaikille
suuri unelma

kirjakassista
uutta pedagogiikkaa
selaa, hahmota

nuoret lukemaan
yhdessä, lukuliike
tukee ja haastaa

”Mitä myönteistä saitte näistä kahdesta päivästä?” ”Entä miten maailma tulisi paremmaksi?” Meitä oli viisi tietokirjailijaa Tiedekulmassa keskustelemassa ja purkamassa tuntojamme Suomen tietokirjailijoiden syyskokouspäivien jälkeen, jotka pidettiin Helsingissä 16.–17.11.2018. Tietokirjailijoiden tapaamisissa lounaspöydässä tai teekuppi kädessä on helppo aloittaa keskustelu ventovieraankin kanssa kysymällä: ”Mistä aiheesta sinä kirjoitat?” Päivien aikana ventovieraista oli tullut hyviä tuttavia. Keskustelumme pulppuilikin vilkkaana monta tuntia.

Niin, mitä saimme syyskokouspäivistä? Hyviä keskusteluja, tutustuimme uusiin ihmisiin ja tapasimme vanhoja tuttuja. Hyvä, että äskeisessä syyskokouksessa hallitukseen oli monta ehdokasta ja pääsimme äänestämään. Ruokia kehuttiin, samoin mahdollisuutta päästä toiselta puolelta Suomea syyskokouspäiville yhdistyksen tuella. Lasse Lehtisen kokousesitelmästä pidettiin, samoin edellisen päivän esityksestä Wikipedian kielestä.

Entä miten maailma tulisi paremmaksi? Rauhankoneella, pyrkimällä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia. Vähentämällä itsekkyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Jatka lukemista ”Tietokirjailijat kohtaavat”

Tietokirjoja koululaisille

lukuvinkkejä
tietokirjoihin, pitkä
teksti avautuu

lapsuusmuistoja:
luetaan ääneen, aina
kirja kädessä

kirja esine
jota voimme koskettaa
paperi tuoksuu

oppikirjoja
asiantuntijoilta –
internetistä

fakta hommissa
tiedolla tekijänsä
visertelemme

Mitä muistat kirjoista lapsuuden kodissasi? Missä muodossa nyt lukisit kirjaa mieluiten? Tuoko digitalisaatio tasa-arvoa? Millaisilla tietokirjoilla yläkoululaiset ja lukiolaiset voisivat syventää osaamistaan? Näistä aiheista keskusteltiin Suomen tietokirjailijoiden  Uudenmaan aluetilaisuudessa Helsingin kirjamessujen yhteydessä 27.10.2018. Pirjo Hiidenmaa ja Hannu Riipinen kertoivat uusimmasta tietokirjojen lukuvinkki-katalogista ja kansanedustajat Maarit Feldt-Ranta, Anders Adlercreutz ja Elina Lepomäki keskustelivat Suomesta tietokirjallisuuden kärkimaana Jukka-Pekka Pietiäisen ja Helena Ruuskan vetämässä paneelissa. Tilaisuudesta viserrettiin aihetunnisteilla #faktahommissa ja #tiedollaontekijänsä. Jatka lukemista ”Tietokirjoja koululaisille”

Sudenmorsian ja elinikäinen ystävyys

sudenmorsian
suo tuoksuu, metsä kutsuu
löydä vapaus!

kulttuuria ja
kepposia, ystävyys
kantaa elämän

Ilona työstää
ristipistoja, pitää
täysihoitolaa

kirjeistä paistaa
tyttöiän riehakkuus
kirjat, kulttuuri

Aino Kallaksen 140-vuotispäivää juhlittiin Päivälehden museossa 2.8.2018. Samalla juhlimme tänä vuonna 90 vuotta täyttävää Aino Kallaksen romaania Sudenmorsian, josta Turun ylioppilasteatterin Anni Suvanto ja Aleksi Kumpula esittivät meille katkelman.

Esityksen jälkeen Aino Kallas Seuran puheenjohtajista Maarit Leskelä-Kärki ja Kukku Melkas haastattelivat ohjaaja Katariina Kannistoa ja näyttelijöitä. Näytelmää esitetään tänä kesänä Liedon Vanhalinnan maisemissa, missä yleisö liikkuu esityksen mukana metsämaisemissa. Sudenmorsianta ei luettu peruskoulussa, mutta näytelmän myötä nuoret innostuivat lukemaan romaaninkin. Vanha aika ja käsitteet avautuvat keskustelemalla. Sudenmorsian kertoo naisen vapauden kaipuusta. Metsä kutsuu, Vanhalinnan maisemissa sen voi nähdä ja haistaa. Jatka lukemista ”Sudenmorsian ja elinikäinen ystävyys”

Kirjapäivät ja naisen paikka

mikä on nainen
kuuntele, mitä sanon
pidä ruususi

äiti? kotona
leipoo pullaa – vai töissä
ansaitsee leipää?

hauska, sopiva
sallittu; siitä kertyy
hyvinvointia

Irja Askola:
eteenpäin vievät koulu
kirjasto, kirkko

öisin kotona
Virtaranta litteroi
itkuvirsiä

lukevaa lasta
ei saa häiritä, luku
loppuun ja syömään

Mikä on naisen paikka? Kahvinkeittäjä? Pullan leipoja? Vähemmistön edustaja? Näistä asioista keskusteltiin Vanhan kirjallisuuden päivillä 30.6.2018. Sää suosi sisätapahtumia, kuten avajaisten juontaja Karo Hämäläinen totesi. Sylvään koululle kerääntyivät niin antikvariaatit kuin kirjanystävät ympäri maata. Seurahuone hoiti kirjatapahtuman vaativan lounastarjoilun koulun pihalle pystytetyssä ruokateltassa. Välillä jonot olivat pitkiä, lohikeitto lopussa ja tarjottimet likaisia, mutta kun maittavan ruuan sai eteensä, sen söi hyvällä ruokahalulla. Innokas puheensorina viestitti, että kirjoja ei vain lueta vaan niistä myös keskustellaan. Jatka lukemista ”Kirjapäivät ja naisen paikka”

Ainonpäivät Syrjässä

metsämansikat
onkiminen, ravustus
lapsuuskesinä

Syrjän illoissa
öljylampun valossa
luetaan ääneen

mestarivuodet
Reigin pappi, Barbara
von Tisenhusen

proosassaan Aino
suuresta ikkunasta
katsoo elämää

Salaattilounas

Ainon nimipäiviä juhlittiin 10.5.2018 Lopen Syrjässä, missa Aino Kallas (tai Aino Krohn) vietti lapsuuskesiään. Tilaisuuden järjestivät Aino Kallas Seura ja Lopen Syrjä-seura. Aurinkoinen päivä ja puhkeava luonto heleimmillään kruunasivat juhlan. Niinpä nautimme runsaan salaattilounaan ja Ainon-päiväkakkua pihapöytien ääressä. Jatka lukemista ”Ainonpäivät Syrjässä”

Kääntäjää ja kirjailijaa tapaamassa

pintatasolla
siivotaan, alla surraan
kuollutta miestä

Pohja; tuttuja
asioita, joista ei
juuri puhuta

joukkorahoitus
Sankaritarinoita
tytöille, muille

Helsingin yrittäjänaisten KiLu-kerho järjesti kevätjuhlan 9.5.2018 kustantamo Intossa, joka puoli vuotta sitten oli muuttanut viehättävään, vuonna 1844 rakennettuun puutaloon Helsingin Kalevankadulle. Into kustansi aluksi pamfletteja, mutta nyt valikoimassa on kaikkia kirjallisuudenlajeja. Yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy toiminnassa edelleen. Jatka lukemista ”Kääntäjää ja kirjailijaa tapaamassa”

Isä tietää, että tytär pärjää

Pukeva, liike
verraton, nyt kirjasto
yliopiston

Suomen neidolla
varoja talvisodan
kuntoutuksiin

Lenita matkaa
maailmaan, kertoo Suomen
työstä, noususta

Suomi-kuvassa
järvet, metsät, myös taide
ja teollisuus

sota opetti
vastuuntunteen, elämän
liikennemerkit

kun isä tietää
että tytär pärjää, niin
sitten pärjätään

Kaisa-talon auditorion täyttyi, kun Lenita Airisto esitteli kirjaansa Elämäni ja isänmaani Helsingin Akateemisten Naisten järjestämässä kirjallisuusillassa 24.4.2018. Häntä haastatteli Kristina Forsström Bazarista. Jatka lukemista ”Isä tietää, että tytär pärjää”

Koulumuistot uuteen valoon

Me Too puhuttaa
kipeät muistot saavat
uuden tulkinnan

nuoren häpeä
vallankäyttäjän valtti
vaientaa puheet

tytöt paistavat
räiskäleitä, yhteinen
ilta viihdyttää

onnen hetkiä:
rakkaus, lapsi, luonto
puutarhatyöt

Anne Mattsson, Tellervo Koivisto ja Päivi Istala

Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen kirjallisuuspiiri joutui taas muuttamaan suurempaan saliin, Porthania II:een, kun 12.3.2018 Päivi Istala haastatteli Tellervo Koivistoa ja tämän elämäkerran kirjoittajaa Anne Mattssonia. Jatka lukemista ”Koulumuistot uuteen valoon”

Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa

väärinkäsitys:
missä on Kalevala?
mikä on Sampo?

menneisyydestä
nykyisyyteen myyttien
siivittämänä

Aino-runossa
suuri suru hoikentaa
vitsan varvuksi

hybridikieltä
suomea ja karjalaa
runokielistä

tiedekirjoja
universumi, myytit
ruokakokeilut

tykkää työstä
tuunaa, reflektoi, kummat
mielen rajoilla

Tieteiden yössä 18.1.2018 aihe ”Väärinkäsityksiä Kalevalasta” houkutteli SKS:n juhlasalin niin täyteen, että kaikki lähitiloista löytyneet tuolit kannettiin juhlasaliin – ja silti monet joutuivat seisomaan tunnin mittaisen tapahtuman ajan. Kun ilta jatkui Tiedekirjaraadilla, väki väheni ja osa tuoleista vietiin takaisin sinne, mistä ne oli tuotu. Jatka lukemista ”Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa”

Naisten elävät tarinat

sisällissota
taiteilijan kutsumus
naisen kohtalo

romaani kertoo
monen äänen tarinaa
menneisyydestä

tutkimusta ja
yksinäisyyttä, niistä
kirja ammentaa

ET-lehti kutsui lukijansa 21.11.2017 Otavaan kirjallisuusiltaan, jossa päätoimittaja Riitta Korhonen haastatteli Heidi Köngästä ja Kati Tervoa. Otavan graniittilinna, joka on rakennettu vuonna 1906,  on edelleen saman suvun hallussa ja toimii samassa tarkoituksessa kuin reilut satakymmenen vuotta sitten. Jatka lukemista ”Naisten elävät tarinat”