Poimintoja kirjamessuilta

Tammsaare, Kallas
koululukemistoa
tänään Virossa

sananvapaus
Suomessa, marttyyrina
Hannu Salama

aika kerrostuu
kertojissa, muistoissa
hyvä ja paha

monimutkainen
maailma, hallitaanko
tieteen avulla?

ajatteleva
ihminen keskustelee
kuuntelee, muuttuu

Olin merkinnyt kalenteriini Helsingin kirjamessut  monta kuukautta sitten, mutta sen päälle oli vähitellen työntynyt monia pieniä tapahtumia. Loppujen lopuksi Aino Kallas Seuran viesti sähköpostissa herätti, sai perumaan päivän muut menot ja rientämään kirjamessuille perjantaina 27.10.2017. Jatka lukemista ”Poimintoja kirjamessuilta”

Ihmissusia ja sudenmorsiamia

lapsuus loppuu kun
isä menehtyy, kirja
heijastaa kaipuun

vaellushalu
vie Viroon ja Englantiin
tuo vihdoin Suomeen

perinneuskon
myytit elävät yhä
Viron kansassa

kun kieli soljuu
lukija nauttii – jopa
ihmissusista

Heli Roisko, Silja Vuorikuru ja Ville Hytönen

Rikhardinkadun kirjasto ja Aino Kallas Seura järjestivät 25.9.2017 kirjallisuustilaisuuden, jossa Silja Vuorikuru kertoi kirjoittamastaan Aino Kallas -elämäkerrasta ja Ville Hytönen romaanistaan Jumalankoirat. Molempia kirjoja ollaan kääntämässä myös viroksi. Kirjailijoita haastatteli kirjaston johtaja Heli RoiskoJatka lukemista ”Ihmissusia ja sudenmorsiamia”

Helsingin kuvaaja

kirjoittaminen
intohimona, kirja
hautuu vuosia

muisti valikoi
pitää elää itsensä
kanssa edelleen

nippelitiedot
netistä, arkistosta –
lukija haastaa

kirjoittamiseen
eläytyy, hahmoihin
pala itseä

Helsingin yliopiston Alumniyhdistyksen kirjallisuuspiirissä 11.9.2017 haastateltiin Kjell Westötä. Onneksi ilmoittautumiset oli pyydetty etukäteen, niin että salivarausta voitiin muuttaa ilmoittautumisvyöryn mukaan päärakennuksen Runeberg-salista Porthanian suurimpaan PI-saliin niin, että kaikki mahtuivat sisään ja saivat istumapaikan. Jatka lukemista ”Helsingin kuvaaja”

Onko sana vapaa?

itseilmaisu
kärjistyy, uhkailusta
vihaa, pelkoa

tunteet pinnassa
maltti, kuunteleminen
auttaisivat

digitaistelut
päivittäisiä, seisot
etulinjassa

algoritmeissa
on voimaa, trollit tökkivät
someviestintää

kiinny ihmisiin
älä tavaroihisi
konmari auttaa

Keskustelut sananvapaudesta, tekijänoikeuksista ja infosodasta houkuttelivat flunssasta huolimatta Tieteiden talolle Tietokirja.fi-tilaisuuteen 30.–31.8.2017. Jatka lukemista ”Onko sana vapaa?”

Kirjallisuus puhuttaa ja vaikuttaa

jokainen sota
yksilön tragedia
pienen ihmisen

vihaa kylvetään
eilen ja tänään, mitä
tunnet, ymmärrät?

siviilit sodan
varjossa, dataa miten
tähän on tultu

fakta ja fiktio
suloisesti sekaisin
näyttää, avartaa

tutkimus multaa
josta romaani kasvaa
muistobuumissa

vain vapaa pystyy
kapinoimaan aiheillaan
tavallaan tehdä

kansanperinne
valitusvirret, Tinder
kala sylissä

Helsingin kirjailijat ry ja Kivi-talon säätiö houkuttelivat Taiteiden yön 24.8.2017 ohjelmallaan ”Kirjallisuuden Suomi 100” Villa Kiven täyteen kirjallisuuden ystäviä seuraamaan kirjailijoiden keskusteluja sisällissodasta, historiallisista romaaneista, kirjallisuuskapinasta ja 2000-luvun minäkeskeisyydestä. Jatka lukemista ”Kirjallisuus puhuttaa ja vaikuttaa”

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävelyllä

Suomi ja Viro –
maailmankansalainen
viidessä maassa

luovuus pulppuaa
kaikki uusi kiinnostaa
halu vaeltaa

kielet hallussa
kirjallisuus syvenee
alkukielillä

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely järjestettiin 2.8.2017 – jo kahdeksannen kerran. Aino Kallas Seuran puheenjohtaja Silja Vuorikuru avasi tilaisuuden Päivälehden museossa Ludwiginkadulla. Pirkko-Liisa Rauhala kertoi, miten Aino Kallas koki elämänsä viisi maata: Suomen, Venäjän, Viron, Englannin ja Ruotsin. Aino Kallasta leimasi kiinnostus uuteen, ehdoton luomisvoima ja vaellushalu. Hän hallitsi ajankäyttönsä ja sanoikin: ”Inspiraatiota pitää päivystää, sillä se käy vain ahkeran luona.” Jatka lukemista ”Aino Kallaksen syntymäpäiväkävelyllä”

Itsepäinen Suomi Sastamalassa

elokuvissa
itsepäistä uhoa
ja huumoria

kirja tallentaa
siirtää tiedon, uudistaa
lukijan mielen

mielikuvitus
moraalin edellytys:
mitä seuraa jos?

maailmani on
oma luomukseni, vain
minulla vastuu

sananvapaus
itsesensuuri uhkaa
sammuttaa meidät

kalevauva.fi
uusi kansanperinne
vauva-palstalta

kotirouvasta
kansanedustaja – ja
pakinoitsija

Sastamala kutsui taas kirjaväkeä Vanhan kirjallisuuden päiville Sylvään koululle 29.6.–1.7.2017 . Samalla alkukesän koleus vaihtui, ainakin muutamaksi päiväksi, lämpöön ja aurinkoon. Jatka lukemista ”Itsepäinen Suomi Sastamalassa”

Pohjoismaista kirjallisuutta ja digitalisaatiota

ruokablogisti
menestyy, koostaa blogit
tietokirjaksi

Knausgård taistelee
arjessa ja kirjassa
suku hämmentyy

oppimatskuja
härpäkkeistä, syntyykö
näin oppimista?

löytyykö resut
verkkomatskujen laatuun,
pedagogiikkaan?

Suomen tietokirjailijoiden Uudenmaan aluetilaisuudessa 29.10.2016 Helsingin kirjamessuilla Helena Ruuska pohti tieto- ja kaunokirjallisuuden eroja. Menestyneimpiä pohjoismaisia kirjailijoita ovat Sofi Oksanen ja Karl Ove Knausgård. Knausgårdia on nimitetty Norjan uudeksi Ibseniksi. Jatka lukemista ”Pohjoismaista kirjallisuutta ja digitalisaatiota”

Ei lukkaria vaan elämää varten

elämäkerta
asiaproosaa, faktat
kaikki kohdallaan

perheessä sydän
syli antavat suunnan
lapsen elämään

lukijan päässä
kirja syntyy luovasti
yhä uudestaan

oppilas kokee:
kirja muuttaa ihmistä
elämys sattuu

fantasiasta
intoa Tylypahkaan
koulun penkille

laiskuusko hyve?
ahkeruusko tyhmyyttä?
arvotko nurin?

puuttuva tavu
sinua etsin, huikkaa
ontuva haiku

Kirjojen ystävät kokoontuivat taas kerran, perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, nyt 1.–2.7.2016, Vanhan kirjallisuuden päiville Sylvään koululle Sastamalaan, Suomen kirjapääkaupunkiin. Jatka lukemista ”Ei lukkaria vaan elämää varten”

Tietokirjoja, somea ja politiikkaa

vuoropuhelu
avoimesti somessa
muuttaa maailmaa

ihminen etsii:
totuus, yhteisö, armo
salaisuus, ihme

löydätkö vielä
kuolleet sielut somesta
yhdistyksistä?

Tietokirja.fi-tapahtuma tarjosi taas monipuolista antia Tieteiden talolla 26.–27.8.2015.
Avajaiset
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen muistutti, että Suomessa yli 80 % julkaistuista kirjoista on tietokirjoja ja uutiset katsotuin televisio-ohjelma. Tietoa ei ole tarkoitettu vain asiantuntijoille, joten tarvitsemme tietokirjoja ja vuoropuhelua avoimen kansalaisyhteiskunnan eri kanavilla.
Digitalisaatio tarjoaa uusia tapoja opettaa ja oppia ja opettajankoulutusta pitää uudistaa sen mukaisesti. Kirjastot vahvistavat suomalaista sivistystä ja osaamista laadukkaalla kotimaisella oppimateriaalilla, jonka pohjana pitäisi entistä enemmän käyttää avoimia tietovarantoja. Avoin keskustelu lisää ymmärrystä eri kulttuureista. Mitä vähemmän tiedämme, sitä enemmän annamme tilaa peloille ja ennakkoluuloille. Jatka lukemista ”Tietokirjoja, somea ja politiikkaa”