aivoille työtä
lepoa, älä jätä
niitä narikkaan
elämänilo
mistä unelmoit? kiitä
joka päivästä
tietokone loi
uuden tavan hahmottaa
nähdä maailmaa
metsurin työssä
pokasahan tilalle
metsätyökone
koneet oppivat
valtavasta datasta
yhä enemmän
robotti taitaa
huumorin, diagnoosit –
ajaa autoa
robotti tanssii
antaa helliä, seuraa
omistajaansa
Vapaaehtoiset vertaisopastajat tai tuutorit kokoontuivat valtakunnalliseen tapaamiseen Joensuuhun 15.–16.9.2018. Tapahtuman järjesti tänä vuonna Joen Severi. Mukana oli edustajia pääkaupunkiseudun Enteristä, Tampereen Mukanetista ja Kuopion ja Pohjois-Savon alueen Savonetista sekä Jyväskylän Geronetista.
Ensimmäisenä päivänä tutustuimme robotteihin ja visioihin digitaalisesta tulevaisuudesta. Tapaamistamme varten oli varattu Ortodoksisen kulttuurikeskuksen ravintola Elias, jossa seurasimme alustuksia elämänilosta ja digitaalisesta vallankumouksesta, teimme ryhmätöitä, tutustuimme robotteihin ja nautimme sydämellä valmistettuja herkkuja tuoreista, kotimaisista raaka-aineista.
Toisena päivänä tutustuimme Heinäveden Valamon historiaan ja nykypäivään ja nautimme maukkaan lounaan ravintola Trapesassa. Monet meistä kävivät myös tutustumassa Valamon kulttuurikeskuksen näyttelyyn ”Valamon kätköistä – käspaikat ja metalli-ikonit”. Oppaamme kertoi olevansa Valamossa talkoolaisena. Hän tekee siis vapaaehtoistyötä – kuten mekin.
Vapaaehtoistyön ilo
Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen esityksen otsikkona oli Jaksaminen vapaaehtoistoiminnassa. Hän sanoi kuitenkin puhuvansa mieluummin elämänilosta, työn ilosta tai vapaaehtoistyön ilosta, itsensä toteuttamisesta, merkityksellisen asian tekemisestä. Suomi on vapaaehtoistyön kultamaa ja me suomalaiset olemme hyvin työorientoituneita.
Millainen on perusasenteemme elämään? Jos suhtaudumme avoimesti ja myönteisesti, kasvatamme herkkyyttä nähdä hyviä asioita elämässä. Minkä väristen silmälasien lävitse katsomme maailmaa? Kun katsomme oikeaan suuntaan, meidän ei tarvitse kuin jatkaa kulkuamme. Aivot tarvitsevat lepoa ja aktiivisuutta tasapainoisesti. Älä siis jätä aivoja narikkaan!
Pienissä ryhmissä pohdimme, millainen metafora ohjaa ajatteluamme elämässä. Matka? Puu? Juuret ja siivet? Luonto? Sieni? Piirsimme myös elämämme ympyrän ja mietimme, millaisiin sektoreihin se jakautuisi.
Kun Nasu ja Puh kerran makasivat metsässä, Nasu pohti, mitä tapahtuisi, jos puu kaatuisi heidän päälleen. Puh mietti pitkään ja sanoi sitten, että entä jos puu ei kaatuisikaan. Niinpä. Olet sellainen kuin ajattelet olevasi. Teet sen, mitä päätät tehdä. Kiitä itseäsi ja toisia, niin saat enemmän aikaan. Anna itsellesi anteeksi. Rakasta itseäsi. Ja naura itsellesi.
Mistä unelmoit? Voiko perusasennoitumista elämään muuttaa? Kyllä voi, ja se on mahtava oppimisprosessi. Merja Mäkisalo-Ropponen kertoi, miten on oppinut muuttamaan lapsuudessa omaksumaansa kielteistä asennetta myönteiseksi. Kun lapset olivat pieniä, niin joka ilta keskusteltiin siitä, mikä kunkin mielestä tässä päivässä on ollut mukavinta. Lapsille jäi keskusteluista niin hyvät muistot, että tapa jatkuu jo yli sukupolvien. Lastenlapsetkin osaavat kysyä, mikä mummin mielestä tässä päivässä on ollut mukavinta.
Elämä on seikkailu. ”On parempi tehdä virheitä kuin virheiden pelossa olla tekemättä mitään.” Virheet ovat paras tapa oppia. Jokainen on tärkeä, mutta kukaan ei ole korvaamaton.
Merja Mäkisalo-Ropponen kertoi, että hänellä on aina jokin runo mukanaan. Hän ryydittikin esitystään monilla koskettavilla runoilla.
Digitaalinen vallankumous
Itä-Suomen yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Matti Tedre esitteli meille digitaalisia vallankumouksia. Ensimmäinen, tiedon digitaalinen murros koitti, kun teoreettisen tieteen rinnalle nousi Kopernikuksen ja Galilein ansiosta kokeellinen tiede. Toinen tieteellinen vallankumous koitti 1940-luvulla tietokoneen myötä. Tehokas työväline mahdollisti uuden tavan hahmottaa maailmaa tietokonesimulointien avulla. Supertietokoneiden myötä laskennalliset tieteet yleistyivät. Jokaisen tieteenalan keskeinen instrumentti alkoi olla tietokone ja tietokonesimulointi.
Teoreettiset tieteet saivat ensimmäisessä murroksessa rinnalleen kokeelliset tieteet, ja toisessa murroksessa laskennalliset tieteet. Tietokone on synnyttänyt uusia tieteenaloja ja uutta tapaa hahmottaa maailmaa. Biologia nähdään informaatiovirtoina, DNA on geneettisen informaation tallentaja. Digitaaliset ihmistieteet valtaavat alaa ja oppimisanalytiikka tarjoaa uusia mahdollisuuksia oppimisen ymmärtämiseen ja oppijoiden tukemiseen. Tietokone auttaa sairauksien diagnosoimisessa. Kun sille syötetään valtavasti dataa, se oppii tunnistamaan harvinaiset sairaudet paremmin kuin ihminen.
Tietotyön automatisoinnista tiedetään vielä aika vähän. Lisääntyvä tiedonkeruu turhauttaa ihmisiä, jos he eivät tiedä, miksi tietoa kerätään ja mihin sitä käytetään. Osallistava kehittäminen onkin tärkeää, se, että kaikki ymmärtävät, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Hiljaista tietoa ja jatkuvaa oppimista tarvitaan.
Ennen seppä ja apupoika työskentelivät yhdessä. Seppä muotoili esineen ja apupoika painoi palkeita. Kun höyryvoima tuli, se korvasi apupojan, mutta seppä jatkoi työtään. Kaupungistuminen aiheutti sadan vuoden kaaoksen, kun maaseudun väestö pakkautui tehtaisiin.
Miten metsurin työ on muuttunut? Pokasahan käyttöön tarvittiin kaksi metsuria, yksi sahan kumpaankin päähän. Kun moottorisaha tuli, sen käyttämiseen tarvittiin enää yksi metsuri. Nyt metsätyökone tekee monen metsurin työt, ja sen ohjaimissa tarvitaan tietotekniikan osaamista.
Mitä sellaista kone ei osaisi tehdä, mitä ihminen osaa? Matematiikkaa? Loogista päättelyä? Pelata shakkia? Pelata Go:ta? Säveltää? Tunnistaa ja kääntää luonnollista kieltä? Tunnistaa kuvia? Tunnistaa tunnetiloja, ironiaa, sarkasmia ja huumoria? Ohjata lentokonetta? Ajaa autoa? Laatia lääketieteellisiä diagnooseja? Kirjoittaa uutisartikkeleja? Etsiä ja löytää käyttäjälle relevantteja dokumentteja? Kone osaa näitä kaikkia – eikä sen tarvitse tajuta mitään niitä tehdäkseen.
Pelottaviakin esimerkkejä löytyy. Target-kauppaketju tunnisti ostokäyttäytymisen perusteella asiakkaan alkavan raskauden ja lähetti tähän liittyvää mainontaa – jopa ennen kuin asiakas itse tiesi raskaudestaan. Facebook osaa ennustaa käyttäjän parisuhteen muuttumisen. Robotti-imureita valmistava firma myi kotien pohjapiirroksia.
Työn muutos on iso digimuutos. Yhdysvalloissa Amazon avasi Go-kauppansa. Kohta kukaan ei enää palvele meitä kaupassa. Katovat työt ovat sellaisia, jotka ennen olivat nuorten ensimmäisiä työpaikkoja – kaupan kassat ja hampurilaisbaarien asiakaspalvelijat. Robottiautojen myötä liikennealalta katoaa varovaisesti arvioiden noin parisataatuhatta työpaikkaa. Robottiasianajajat tekevät valtaosan juristien työstä. Raportointi automatisoituu. Chatbotit ovat tulleet asiakaspalveluun ja spämmifiltterit suodattavat roskapostia.
Koodaus automatisoituu, mutta ymmärtääkseen ympäröivää todellisuutta ihmisen pitää ymmärtää, miten tietokoneet toimivat. Niinpä algoritminen ajattelu tai koneajattelu (computational thinking) ja datalukutaito ovat tulevaisuuden taitoja. Niihin kannattaa panostaa, samoin muotoiluun (design) ja muihin pehmeisiin taitoihin.
Tulevaisuudessa eniten tuottavat tekoäly ja koneoppiminen. Mitkä tahot sijoittavat niihin tänä päivänä? Kiina, Yhdysvallat ja Google. Miten tekoäly ja koneoppiminen muuttavat yhteiskuntaa? Entä taloutta?
Robotit
Projektiasiantuntija Timo Pappinen Riverian RoboBisnes-hankkeesta esitteli meille robotteja, joita oli tuotu Ortodoksisen kulttuurikeskuksen alakertaan. Oli huikeaa nähdä robottien liikkuvan ikonien alla. Muutamat roboteista osasivat suomea, useimmat vain englantia. Nao-robotit tanssivat, eläinrobotit antoivat helliä itseään ja matkalaukku seurasi omistajaansa.
Lopuksi
Viikonlopun anti oli mahtava. Tärkein anti oli kuitenkin eri paikkakunnilla toimivien vapaaehtoisten vertaisopastajien kohtaaminen ja verkostoituminen.
HUOMAUTUS: Tapaamisen muutamassa esityksessä samoin kuin median joissain artikkeleissa on annettu ymmärtää, että Opetushallitus olisi muutama vuosi sitten tuonut koodauksen tai ohjelmoinnin opetuksen Suomen peruskouluihin. Näinhän ei ole. OPS2016, jota Opetushallitus yhteistyössä opetusalan asiantuntijoiden ja kentän kanssa on kehittänyt, ja joka otettiin peruskoulussa käyttöön kaksi vuotta sitten, painottaa nimenomaan ohjelmoinnillisen tai algoritmisen ajattelun (computational thinking) oppimista ja omaksumista kaikilla oppiasteilla kaikissa oppiaineissa.
”Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä.”
”Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella
- Oppilaita ohjataan ymmärtämään tieto- ja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja keskeisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.
- Oppilaita opastetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti.
- Oppilaita opetetaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä.
- Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.
Kaikilla näillä alueilla tärkeätä on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeätä on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo, mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja. ”
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, s. 23; alaluku ”3.3. Tavoitteena laaja-alainen osaaminen”, kohta ”Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)”)