vertaisohjaajat
yhdessä ideoimme
verkostoidumme
varataan aikaa
ihmisen kohtaamiseen
digin äärellä
lähikehitys
vyöhykkeineen, käänteinen
oppi avuksi
Ilosaaressa
Miihkali Arhippainen
Ruuhkanpurkajat
Me vapaaehtoiset vertaisopastajat tai -ohjaajat kokoonnumme vuosittain verkostoitumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Järjestämiskapula kiertää, tänä vuonna se oli Joen Severillä, joten kokoonnuimme Joensuuhun 8.–9.9.2023. Tapaamisen päätteeksi kapula siirtyi valtakunnalliselle SeniorSurfille. Muut tapaamiseen osallistuvat organisaatiot olivat Enter Uudeltamaalta, Mukanetti Pirkanmaalta ja Savonetti Pohjois-Savosta.
Aiemmista vertaisohjaajien tapaamisista muistan edellisen Joensuun tapaamisen syyskuussa 2018, jolloin tutustuimme robotteihin ja Valamon luostariin. Tampereella 2017 Mukanetti tutustutti meidät kirjailija Anneli Kantoon ja onnellisuusprofessori Markku Ojaseen. Kumpikin oli minulle tuolloin uusi tuttavuus – mutta tuon tapaamisen jälkeen olen kuullut molemmista paljon ja lukenut monta Anneli Kannon kirjaa. Tampereella kävimme myös viime vuonna, jolloin risteilimme Pyhäjärvellä.
Tänä vuonna Joensuussa teimme ryhmätöitä Sokos Hotel Kimmelissä, joka sijaitsee Pielisjoen rannalla. Neljän hengen pöydissä oli edustajia eri vertaisopastajaorganisaatioista. Satuin sellaiseen pöytään, jossa istui ensin päivän ensimmäinen luennoija, ja hänen jälkeensä päivän toinen luennoija, joten varsinaisissa ryhmätöissä ryhmämme jäi muita pienemmäksi.
Kaisa Pihlainen Itä-Suomen yliopistosta oli selvittänyt kyselytutkimuksella, miksi ihmiset osallistuvat digituen vertaisohjaukseen. Kysely suunnattiin 53–90-vuotiaille vertaisohjaajille sekä heidän 30–68-vuotiaille opettajilleen. Tärkeimpiä motivaattoreita olivat uudet taidot ja hyvinvointi. Ohjattavan asenne digiteknologiaan vaikuttaa paljon vertaisohjaukseen onnistumiseen. Digisisällön lisäksi on tärkeää varata aikaa toisen ihmisen kohtaamiseen. Ikääntyneen pitää tuntea, että hän päättää itse asioistaan myös digiyhteiskunnassa.
Kari Ruoho, joka kertoi toimineensa erityispedagogiikan professorina mm. Addis Abebassa, kertoi Mazurin käänteisestä opetusmenetelmästä. Oppijat tutustuvat ensin itsenäisesti aiheeseen, jota oppitunnilla sitten käsitellään keskustellen ja argumentoiden.
Dialogi tulee sanoista ”dia” eli kautta tai läpi ja ”logos” eli sana, merkitys, ajattelu, järki. Jokaisessa ihmisessä on olemassa tieto ja totuus, meidän tehtävämme on dialogin avulla kaivaa se esiin. Dialogi on ajatusten vaihtoa, keskustelua ja oppimista molemmin puolin.
Hän puhui myös Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeestä sekä Orpon hallitusohjelmasta, josta vertaisohjaukseen sopii kohta 23: ”Ehkäistään digisyrjäytymistä ja huomioidaan eri käyttäjäryhmien tarpeet ja digitaalisten ratkaisujen helppokäyttöisyys.”
Aamuvirkuille tarjottiin lauantaina opastuskierros Ilosaaressa. Kahdessa ryhmässä tutustuimme Pielisjoen linnaan, runonlaulaja Miihkali Arhippaisen muistomerkkiin, Ilosaaren laguunin siltoihin sekä Ruuhkanpurkajat-patsaaseen.
Pielisjoen linna on Joensuun vanhin kivirakennus vuodelta 1852, alunperin kruununmakasiini. Ståhlberg yöpyi siellä vuoden 1930 kyydityksen päätteeksi. Rakennuksessa toimii nykyisin Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Alpo Sailo suunnitteli sokean runonlaulaja Miihkali Arhippaisen muistomerkin vuosina 1946–47, mutta se pystytettiin vasta 1973 Ilosaareen Karjalatalon eteen. Ruuhkanpurkajat on Oskari Jauhiaisen suunnittelma pronssinen patsas, joka paljastettiin vuonna 1964. Toiselle tukkilaiselle Jauhiainen oli muovaillut kaupunginkamreeri Eero Rantasen kasvot, toiselle omansa. Veistos tunnetaan myös nimillä Tukkilaiset ja Souvarit.