Kategoria: kirjallisuus

Löytöretkellä suomeen

merkityksiä
luo kieli yhteisöille
osapuolille

modaalilait
aspektit, keskustelu
selventää meille

muovaako kieli
ajattelua, miten
ymmärrän toista?

käännös: tulkinta
teoksesta, useat
mahdollisuudet

monikielisyys
kuuluu meihin, riittääkö
kökkö-englanti?

puolusta omaa
kieltäsi, ymmärrä sen
paikka, merkitys

Saimme nauraa kunnolla, kun kääntäjälegenda Kersti Juva keskusteli professori Janne Saarikiven kanssa suomen kielestä ja sen merkityksestä suomalaisille 26.9.2019 Helsingin yliopiston alumnien tilaisuudessa Porthania II:ssa. Tilaisuudessa myytiin hänen tuoretta teostaan Löytöretki suomeen. Tässä on muutamia poimintoja puolentoista tunnin innostuneesta keskustelusta, jossa esitettiin ja perusteltiin myös keskenään ristiriitaisia näkemyksiä. Jatka lukemista ”Löytöretkellä suomeen”

Suvun tarinasta kirjallisuutta

luovuus luo uutta
kirja kertoo Suomesta
suomalaisista

sisällissota
talvi- ja jatkosota
kansan muistissa

sodasta kotiin
hiihtäen, lauma täitä
saattelee töihin

aloittamisen
tuskaa, epävarmuutta –
siitä selvitään

iso linnoitus
avain hukassa, hei!
ovi aukeaa

tarinoilla saa
järjestystä kaaokseen
kasvaa itseksi

datahauilla
arkistot aukeavat
kirjailijalle

Kirjan kirjoittaminen, millaista se on? Tunteeko kokenut kirjailijakin aloittamisen tuskaa? Mistä aiheet kumpuavat? Mistä tarinan faktat ja taustat löytyvät? Millainen on ollut suomalaisen kirjallisuuden tie maailmalle?

Sirpa Kähkönen

Näistä aiheista keskusteltiin, kun Suomen Kirjailijaliiton puheenjohtaja kirjailija Sirpa Kähkönen vieraili Helsingin yrittäjänaisten KiLu-kerhon (kirjoittaminen ja lukeminen) tilaisuudessa yhdistyksen huoneistolla 23.9.2019. Ennen Sirpa Kähköstä Suomen Kirjailijaliitolla on ollut vain yksi nainen puheenjohtajana, Tuula-Liina Varis, muuten yli sadan vuoden ajan puheenjohtajat ovat olleet miehiä. Jatka lukemista ”Suvun tarinasta kirjallisuutta”

Aino Kallas ja Mirkka Rekola kävelyttävät

syntymäpäivä
kävelyttää ympäri
Kaivopuistoa

Mirkka Rekolan
runot pysäyttävät
paikkaan ja hetkeen

Aino Kallaksen
miehet: isä ja veljet
setä Rietrikki

aviomies
omat pojat, kollegat
ihastuksetkin

Ainon luomia
Ants Raudjalg, Bernhard Riives
pappi Matthaeus

Saksalainen kirkko Helsingissä
Saksalainen kirkkko

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely otti varaslähdön, kun liikkeelle lähdettiin jo 1.8.2019, vaikka Aino Kallas on syntynyt 2.8., niin 141 vuotta sitten. Kävelyn järjestivät Aino Kallas Seura ja Mirkka Rekola -seura. Tilaisuudesta tiedotettiin Facebook-tapahtumana, joten mukana oli tavallista runsaammin väkeä. Noin 70 henkeä osallistui sekä kolmelta alkaneeseen yli kuuden kilometrin runokävelyyn Saksalaisen kirkon luota Haaksirikkoisten patsaalle, Kaivopuistoon, Huvilakadulle, Merikadulle ja Ratakadulle että viideltä Päivälehden museon tilaisuuteen, jossa Pirkko-Liisa Rauhala kertoi aiheesta ”Aino Kallas ja miehet”. Kävelyn aikana Katja Seutu lausui meille Mirkka Rekolan runoja ja kertoi, missä tämä oli vaikuttanut, ja Maarit Leskelä-Kärki kertoi, missä Aino Kallas oli vaikuttanut. Jatka lukemista ”Aino Kallas ja Mirkka Rekola kävelyttävät”

Konfliktit ja kohtuus

mikä ei ole
oikeus, kohtuus, ei voi
olla lakikaan

totuus, luottamus
konfliktin ensimmäiset
uhrit, yleensä

toimimattomuus
on rikoskumppanuutta
hiljaisuus puhuu

sisällissodan
arvet, voisinko itse
antaa anteeksi?

viatonta ei
saa surmata, ei edes
noitavainoissa

Iisakinkirkko
ja tyhjiksi louhitut
Suomen kalliot

mitä valitat?
sisätyö eikä kukaan
uhkaa henkeä

vanheneminen
ainoa tapa elää
pitkään ja kauan

ei kiikkustuoliin –
liikkeelle! kaikki irti
elämästämme

Mikä on oikeus ja kohtuus? Mikä se on tämän päivän konfliktialueilla? Mikä se oli sisällissodan aikana Suomessa? Miten oikeus ja kohtuus muuttuu ajan myötä – ja kuinka kauan siinä menee? Näistä kysymyksistä keskusteltiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä 28.–29.6.2019, jolloin Sylvään koulu täyttyi kirjanystävistä ja antikvariaateista. Olaus Petrin tuomariohjeet mainittiin keskusteluissa moneen kertaan: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.” Jatka lukemista ”Konfliktit ja kohtuus”

Leivän tuoksu kutsuu kotiin

Surmaava Eros
trilogia koskettaa
rakkaus kutsuu

runoratsulla
sulautetaan myytit
ja historia

leivän tuoksussa
kutsu kotiin, perheen luo –
haaveet saa jäädä

kosmopoliitti
synnyinmaasta Ruotsiin
pakolaiseksi

fiktio, fakta
rakentavat siltoja
ymmärrys kasvaa

SKS:n juhlasaliin mahtuu sata henkilöä. Kaikki istumapaikat täyttyivät 9.5.2019, kun juhlimme perinteiseen tapaan Ainon nimipäiviä, jotka oli järjestänyt Aino Kallas Seura, Suomen PEN ja SKS. Esitysten lomassa kirjailija Antti Heikkinen Nilsiästä esitti meille mahtavan laulun ja Aino Kallas Seura kuvakoosteen matkalta Ainon jalanjäljillä Tukholmassa. Jatka lukemista ”Leivän tuoksu kutsuu kotiin”

Waltarin historiallisista romaaneista

hämmästyttävä
muisti, imemiskyky
faktat kirjoihin

kirjoituskone
teksti virtaa paperiin
Sinuhe puhuu

editoimalla
teksti kasvaa, näivettyy
luovuus katoaa

turha hioa
sanoja, lauseita, kun
tarina lentää

helmet syntyvät
hiekanjyvän kivusta
virtaus kutsuu

Päivi Istala ja Teemu Keskisarja

Mitä Mika Waltarin historialliset romaanit voivat antaa historian tutkijalle? Tätä Teemu Keskisarja pohdiskeli ennen Mika Waltari -seuran vuosikokousta Töölön kirjastossa 28.3.2019. Waltarin äidin puolen suku on kotoisin Pornaisista. Vieras mies tuli taloon sijoittuukin Laukkoskelle. Jatka lukemista ”Waltarin historiallisista romaaneista”

Tarina muhii kävelylenkillä

koko maailma
inspiraation lähde
kirjailijalle

lue, kirjoita
nauti musiikista ja
kuvataiteista

kävelylenkki
teksti muhii, jäsentyy
herää elämään

tarina kulkee
jännitys, pelko, vapaus –
satumaailma

kohdeyleisö?
nuortenkirja vaikuttaa
nuoriin, maailmaan

Salla Simukka vieraili Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhossa 5.3.2019. KiLu tulee sanoista kirjoittaminen ja lukeminen. Kerho ei ole perinteinen kirjakerho; emme lue kirjoja vaan kirjoitamme omia tekstejämme ja saamme ja annamme niistä palautetta ja vertaispalautetta. Jatka lukemista ”Tarina muhii kävelylenkillä”

Rakkaus palaa ja himmenee

yhteiskunta
ja rakkaus, molemmat
liian nuoria

ristiriitojen
keskellä arat nuoret
seurustelevat

maailma muuttuu
hylkää vanhan, rakentaa
uutta – parempaa

sateenvarjojen
alla rakkaus palaa
hiljaa himmenee

käänöstyö: käännä
tarkasta – ja ajattele
kaikki suomeksi

Töölön kirjaston Waltari-salissa keskusteltiin 20.2.2019 yhdestä maailmankirjallisuuden hienoimmista rakkausromaaneista, Tammsaaren vuonna 1935 kirjoittamasta teoksesta Rakastin saksalaista. Keskustelijoina olivat kirjan suomentaja Juhani Salokannel ja Helsingin yliopiston virolaisen kulttuurin lehtori Sirje Olesk. Jatka lukemista ”Rakkaus palaa ja himmenee”

Kianto ja Waltari

pappien pojat
maisterit, kirjailijat
eripuraiset?

epävarma ja
varma, voitko ymmärtää
toisen tuntoja?

Kianto miettii:
maailma on paha kun
hallitsee raha

valkea sulka
uni Italiassa
vie paratiisiin

Waltari etsii
empii uskoaan, Feliks
on onnellinen

Miksi Ilmari Kianto ei ymmärtänyt Mika Waltarin ajattelua? Tätä pohti Panu Rajala Mika Waltari -seuran järjestämässä avoimessa tilaisuudessa 14.2.2019 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Jatka lukemista ”Kianto ja Waltari”

Tietokirjailijat kohtaavat

tietokirjassa
viesti menee perille
oppi innostaa

opiskelijat
kääntämään, kirjoittamaan
Wikipediaan

yhdessä tehden
vapaa tieto kaikille
suuri unelma

kirjakassista
uutta pedagogiikkaa
selaa, hahmota

nuoret lukemaan
yhdessä, lukuliike
tukee ja haastaa

”Mitä myönteistä saitte näistä kahdesta päivästä?” ”Entä miten maailma tulisi paremmaksi?” Meitä oli viisi tietokirjailijaa Tiedekulmassa keskustelemassa ja purkamassa tuntojamme Suomen tietokirjailijoiden syyskokouspäivien jälkeen, jotka pidettiin Helsingissä 16.–17.11.2018. Tietokirjailijoiden tapaamisissa lounaspöydässä tai teekuppi kädessä on helppo aloittaa keskustelu ventovieraankin kanssa kysymällä: ”Mistä aiheesta sinä kirjoitat?” Päivien aikana ventovieraista oli tullut hyviä tuttavia. Keskustelumme pulppuilikin vilkkaana monta tuntia.

Niin, mitä saimme syyskokouspäivistä? Hyviä keskusteluja, tutustuimme uusiin ihmisiin ja tapasimme vanhoja tuttuja. Hyvä, että äskeisessä syyskokouksessa hallitukseen oli monta ehdokasta ja pääsimme äänestämään. Ruokia kehuttiin, samoin mahdollisuutta päästä toiselta puolelta Suomea syyskokouspäiville yhdistyksen tuella. Lasse Lehtisen kokousesitelmästä pidettiin, samoin edellisen päivän esityksestä Wikipedian kielestä.

Entä miten maailma tulisi paremmaksi? Rauhankoneella, pyrkimällä kuuntelemaan ja ymmärtämään toisia. Vähentämällä itsekkyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Jatka lukemista ”Tietokirjailijat kohtaavat”