vauvan syntymä
ihanaa aina – mutta
vauvalasku ei
yritys kasvaa
teet tilaa unelmille
niissä voit loistaa
kun muutostuulet
puhaltavat, rakenna
tuulimyllyjä
osaamiseesi
panosta, pidä kiinni
pelisäännöistä
rahoitusta on
kunhan lähdet hakemaan
älä kursaile
Suomi sadassa
vuodessa sorron alta
noussut huipulle
sinivalkoiset
solmiot, kiitos-hatut
kivimiehille
Oodin Maijansali täyttyi 27.5.2019, kun Suomen Yrittäjänaiset hakivat buustia bisnekseensä. Seminaarin juonsi Maikin Kati Vasell ja siitä tviitattiin aihetunnisteella #YNBuusti.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori esitti kaupungin tervehdyksen jo seminaarin alkulämmöillä ja toivotti kaikki tervetulleiksi Leijonien juhliin Helsingin Kaisaniemeen.
Kaupungin luotettavuus ja ennakoitavuus on myös yrittäjän etu. Ihmisen maailma on olennainen: Miten ihminen kohdataan? Muutoksiin kannustavan kulttuurin kehittäminen päivä päivältä paremmaksi on kirjattu Helsingin kaupungin strategiaan. Ilman yrittäjyyttää julkisen sektorin palvelutasoa ei voitaisi ylläpitää.
Suomen Yrittäjänaisten puheenjohtaja Tiina Koski korosti verkostojen tärkeyttä. Naiset ovat miehiä useammin yksinyrittäjiä, osa-aikayrittäjiä tai sivutoimiyrittäjiä. Vauvan syntyminen on ihana asia, mutta vauvalasku, sehän on varovaisesti arvioiden 12 000 euroa. Se pitäisi maksaa verovaroista eikä äidin työnantajan pussista. Tästä valmistettu video lähetettiin Antti Rinteelle Säätytalon hallitusneuvotteluihin.
Mikael Reiman Euroopan komission Suomen-edustustosta kertoi tutkimuksesta, jossa kartoitettiin 18–60-vuotiaiden suomalaisten naisten ja yrittäjänaisten mielipiteitä ja kokemuksia yrittäjyydestä. Vastanneista yrittäjänaisista 70 % oli yksinyrittäjiä. Joka kolmas suomalainen nainen on harkinnut yrittäjyyttä. Yrittäjyyteen vaikuttaa ensisijaisesti oma asenne, vasta sitten yhteiskunnan tuet. EU:n tukia ei tunneta kovin hyvin. Tänä vuonna päättyvä Oona-hanke tukee yrittäjänaisten verkostoitumista ja kouluttautumista.
Paneelissa Tytti Laine Develooppista, Susanna Kallama Suomen Uusyrityskeskuksista, Nuppu Rouhiainen Business Finlandista ja Janne Koivuniemi Finnverasta keskustelivat yritysten rahoitusmahdollisuuksista. Rahoitusta on, kunhan sitä hakee. Onko yrittäjällä halua kasvaa ja kansainvälistyä? ELY-keskukset tarjoavat analyysirahoitusta. Ensimmäisenä laaditaan yhdessä yrityksen kehittämissuunnitelma ja sen jälkeen tarjotaan konsultointipäiviä. Yleisesti velkarahoituksen saaminen Suomessa on hyvää, mutta asenteet saattavat olla toiset. Esim. Business Finland tarjoaa sekä laina- että avustustyyppistä rahoitusta.
Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yleensä vaikeinta, sen jälkeen asia helpottuu. Kannattaa palkata myös itseä fiksumpia osaajia. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on haaste. Yleensä lapsella kuitenkin on sekä äiti että isä, joten kaikkien kustannusten ei pitäisi kaatua äidin työnantajan niskaan.
Yrittäjän kasvu lähtee siitä, että haluaisi olla jotain enemmän kuin nyt, jotain, missä voisi itse loistaa. Saisi tilaa omalle unelmalle. Nykynuoretkin haluaisivat tehdä oman arvopohjansa mukaisia töitä.
Päättäjien pitäisi ymmärtää yrittäjien monimuotoisuus monikansallisista yhtiöistä yksinyrittäjiin.
Kristiina Liinaharja Suomen Yrittäjänaisten viestintätoimikunnasta kertoi Vastuullisesta Yrittäjänaisesta. Vastuullinen tarkoittaa kestävää ja kannattavaa; se ei ole lopputulos vaan prosessi, arjen tekoja. Pidetään, mitä luvataan asiakkaalle – ja ehkä tarjotaan vielä jotain lisäksi. Osallistutaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jo koululaisille pitäisi kertoa, mistä yrittäjän hinta muodostuu. Jos palvelun hinta on yli kolmesataa euroa, niin yrittäjälle saattaa jäädä siitä vajaa parikymppiä.
Ympäristöasiat lisäävät asiakkaan mielenkiintoa. Tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta voi edistää omilla asenteillaan. Tänään päätän, että tapaan vain mukavia ihmisiä. Ja kas, huomaan, että kaikki tapaamani ihmiset tuntuvat mukavilta. ”Sitä saa, mitä tilaa.”
Oman osaamisen kehittäminen on tärkeää. Mikroyrittäjä: hanki monialainen verkosto. Sellainen löytyy esim. Suomen Yrittäjänaisten jäsenyhdistyksistä. Altista itsesi toisin ajattelijoiden seuraan. Heitä löydät harjoittelijoista ja opiskelijoista, jotka ulkopuolisina osaavat esittää hyviä kysymyksiä yrityksestäsi. Haasta itsesi joka päivä. Maailma ei ole valmis, etkä sinä. ”Kun muutoksen tuulet puhaltavat, niin toiset rakentavat tuulensuojia, toiset tuulimyllyjä.”
Assi Kokko LähiTapiolasta ja Mia Itkonen Elosta kertoivat yrittäjän elämänturvasta, johon vakuutus on yksi vaihtoehto. Yrittäjän pitäisi turvata itsensä, taloutensa, henkilöstönsä ja liiketoimintansa. Myös kyber-asioihin pitäisi varautua. Näimme vakuuttavia kaavioita lakisääteisestä turvasta ja siitä, miten turvaa voisi vapaaehtoisesti täydentää.
YEL-työtulo kannattaisi määritellä samalle tasolle, mitä maksaisi, jos palkkaisi jonkun toisen tekemään kaiken sen, mitä itse tekee. Elon YEL-laskurista voi tarkistaa, millaisen turvan työtulo tarjoaa, jos jokin riskeistä toteutuu. WEgate-palvelu tukee eurooppalaisen naisen yrittäjyyttä.
Henrietta Kvist kertoi, miten lähti palkkatyön oravanpyörästä unelmiensa perään hoitoalalle, ja perusti sitten Linguajoy Kielikerhot. Päiväkodeissa voi nykyisin olla toistasataa vierasta kieltä. Hän kiitti buustista Helsingin Yrittäjänaisten puheenjohtajaa Jaana Koskista.
Julianna Borsos kertoi, miten irrottautui palkkatyön oravanpyörästä vuonna 2009 ja perusti pääomasijoitusrahasto Bocapin. Se on ensimmäinen naisen perustama pääomasijoitusrahasto Suomessa.
Yrittäjyys on selviytymistä. Onneksi hän löysi ankkurisijoittajan, ja siitä yritys lähti liikkeelle. Suomessa on hyvä olla, täällä on hyvää osaamista. Bocap sijoittaa yrityksiin, jotka ovat oman alansa tähtiä. Yrityksessä on kuusi sijoitusalan ammattilaista, mutta tylsät työt on ulkoistettu. Portfoliofirmoissa on 2600 työpaikkaa, ja koko ajan tuotetaan lisää uusia työpaikkoja ja kannattavia yrityksiä. Olennaista on panostaa osaamiseen ja pelisäännöistä kiinni pitämiseen. Nyt huomaa, että vanhenemisesta eli kokemuksen kertymisestä on hyötyä. Raha ilmentää, että on tehty hyvää työtä.
Maarit Mikkanen on ollut yrittäjä vuodesta 2007. Hän unelmoi jostain omanäköisestä, pienestä ja hallittavasta, mutta toisin kävi. Ensin anopin hoitokodissa vanhukset tulivat rakkaiksi. Sitten hän rupesi kehittään omille lapsilleen maailman parasta päiväkotia. Siitä syntyi Päiväkoti JUMP. Vuonna 2014 päiväkoti oli 56-paikkainen ja piti palkata lisää henkilöstöä. Nyt omat lapset ovat jo koulussa ja päiväkodissa on 140 paikkaa. OPH:lta on saatu rahoitusta oppimisympäristöjen kehittämiseen. Ja juu, viiden vuoden aikana on ollut useita äitiyslomia.
Kasvu tuntuu hyvältä. Hän voi luottaa siihen, että henkilöstö toimii niin kuin pitää, vaikka hänelle itselle tapahtuisi jotain. Yritykset ovat naisille kuin omia lapsia; niitä kasvatetaan maltillisesti, mutta sitten annetaan kasvaa ja luotetaan toisiin. Omasta jaksamisesta on huolehdittava. Usko itseen ja joukkueeseen on ensiarvoisen tärkeää. Kahdeksankymmentä prosenttia riittää; jos teet sata lasissa, niin jaksatko?
Vielä muutama lainaus: ”Ei tyyni meri taitavaa merimiestä tee.” ”Nyt on niin.” Sitä toistellaan Päiväkoti JUMPissa usein. Ja lopuksi Peppi Pitkätossun sanat: ”En ole tehnyt tätä aiemmin, joten onnistun varmasti.”
Lenita Airisto kertoi elämästään ja isänmaastaan tietokirjojensa pohjalta. Suomi on sadassa vuodessa noussut sorron alta huipulle. Niinpä hänen uusin tietokirjansa on omistettu Suomen puolustusvoimille, talvisodan ja jatkosodan rintamamiehille ja lotille.
Mitä maailmassa tapahtui? Miten se vaikutti Suomeen? Miten se vaikutti perheeseen, jonka kuopus hän oli? Miten se vaikutti häneen itseensä?
Esityksessä saimme aimo annoksen Suomen historiaa, tunnelmia sota-ajalta, Suomen Neitoa ja Suomi-brändin kehittämistä ulkomailla: Suomi on se maa, joka maksaa velkansa. Esityksessä vilahtivat mm. Jatkoaika ja Manun otsakiehkura, 1970-luvun taistolaisuus, Jaakko Pöyry ja Lenitan kansainväliset kiertueet.
Illan päätteeksi kokoonnuimme Suomen Yrittäjänaisten Vuorikadun toimistoon verkostoitumaan. Päärautatieasemalla bongasimme, miten lyhdynkantajat saivat sinivalkoiset solmionsa ja kiitos-päähineensä. Moni jatkoi iltaa vielä Kaisaniemen puistossa Leijonien juhlissa.