Oppimisen ohjauksen aalloilla

verkko-ohjaus
suunnitellaan välttäen
vaanivat karit

nuori, ketterä
Webmedia laajenee
osaamisellaan

etäyhteys
Kuopiosta Tallinnaan
toimi lennossa

pelisääntöjen
läsnäolo viiveineen
kelluu verkossa

koulutus tähtää
suljetusta avoimeen
avaten tunteet
IT-kouluttajien risteilyseminaariin Oppimisen ohjaus 11.-12.4.08 osallistui parisenkymmentä aktiivista kouluttajaa. Ensikertalaisetkin tunnistivat sinisen lierihattuni ja kukallisen hartiahuivini Katajanokan terminaalissa. Viking Linen vanha Rosella tarjosi meille kokoustilansa, kun XPRS:n valmistuminen oli viivästynyt.
Verkko-ohjauksen suunnittelu
Hanne Koli kertoi verkko-ohjaussuunnitelmasta. Opettaja suunnittelee verkko-oppimisprosessin, jossa oppimistehtävät nousevat osaamisen tavoitteista ja oppimisen kohteista, sekä prosessiin liittyvän tuetun ohjauksen, jossa varautuu uhkaaviin karikkoihin. Oppimis- ja työskentelystrategioissa oppijat kuvaavat, miten jakavat aikaansa ja miten työskentelevät ryhmissä.
Verkossa luetaan silmäillen, joten verkko-viestinnässä selkokieli toimii parhaiten: lyhyet lauseet, teonsanat, kuten ”tee!”, ”valitse!”, ei adjektiiveja eikä sivulauseita. Opettajan viestien tarkoitus on ohjata työtä, ei kertoa kirjoittajansa kaunokirjallisesta osaamisesta. Verkko-ohjaaminen on johtamista; opettaja johtaa oppijoita oppimaan, luo oppimiselle suotuisat olosuhteet.
Opiskelun ja ohjauksen suunnitteluun on hyvä varata aikaa. Ohjausta helpottavia välineitä ovat esimerkiksi Skypen tai TeamSpeakin äänikonferenssit tai reflektio- ja ohjauspyyntölomakkeet.
Miten ohjausprosessi rakennetaan verkkoon tukemaan opiskelua ja oppimista? Kuinka paljon ohjaus on ennakointia ja valmistelua? Paljonko tarvitaan ohjausta ja paljonko arviointia ja kehittämistä? Syntyykö osaaminen hiljalleen toiminnassa? Ohjataanko sisältöjä, prosesseja vai oppimistapoja? Mitä ohjauksen muotoja käytetään eri medioilla ja miten rutiininomaista ohjausta voisi vähentää? Kuka ohjaa? Opettajan kannattaisi pyrkiä mahdollisimman pitkälle automaattiseen ohjaukseen sisällyttämällä ohjausta kaikkeen materiaaliin ja käyttämällä vertaisohjausta. Hyvin suunniteltu ja toteutettu ohjaus johtaa yleensä hyviin oppimistuloksiin. Peilaus, reflektointi tai palaute, jonka voi antaa opettaja, toinen opiskelija tai opiskelijaryhmä, syventää oppimista. Opiskelijat voivat ohjata itseään tai toisiaan. He voivat arvioida omaa osaamistaan, arvioida yhdessä ryhmätenttejä tai laatia toimeksiantoja toisille opiskelijaryhmille ja arvioida ne. Ryhmäprosessit vaativat ohjausta, oppijathan eivät välttämättä hallitse ryhmätyöskentelyn rooleja ja työnjakoa.
Ohjausmuotoja on useita: ennakolta strukturoitu, ennakolta päätetty, on demand -ohjaus, ad hoc -ohjaus sekä vuorovaikutustilanteen ohjaus, joista viimeksi mainittu lienee haastavin. Opettajan konsultatiivisesta osaamisesta ja sanoista verkossa on hyviä ja opettavaisia esimerkkejä Minna Lakkalan väitöskirjassa.
Emootioita pitäisi kuunnella ja käsitellä, ei kysellä suoraan, mutta auttaa opiskelijaa avaamaan ongelmiaan. Jos opiskelijan puheet ja teot ovat ristiriidassa keskenään, niin opettaja voi konkretisoida tilannetta leikkaamalla ja liimamalla verkkotekstiä ja näyttämällä oppijalle, mitä sovittiin ja missä nyt ollaan.
Hanne Koli esittelee kehittämiään ja opettajakoulutuksessa testattuja oppimisen ohjauksen työkaluja pian ilmestyvässä, Finn Lecturan kustantamassa Verkko-ohjauksen käsikirjassaan.
Tutkiva oppiminen yritysprojekteissa
Kerroin ohjauskokemuksistani Haaga-Helian Virtuaalitiimit ja viestintäteknologia – pilottikurssilla, jossa opiskelijat tekevät todellisille yrityksille näiden virtuaalitiimitoiminnan nykytilakartoituksen ja kehittämissuunnitelman käyttäen tutkivaa projektioppimista. Pilottikurssilla ohjaussuunnitelma elää ja muuttuu tilanteiden myötä, mutta kevään kurssitoteutuksessa uusia elementtejä oli runsaasti, niiden ajoitus ontui ja korjausliikkeitä tehtiin turhan tiuhaan.
Webmedia
Yritysvierailu Webmediassa, jonka yhteystiedot sain Toomas Tärkiltä Viron matkailun edistämiskeskuksesta, onnistui yli odotusten. Isäntämme Tiit Anmann esitteli meille toimistoaan, joka on vuonna 2005 sisustettu tiimityötä silmälläpitäen Tallinnan lentokentän lähelle vanhaan tiilirakennukseen, sekä Webmedian dynaamista liiketoimintaa. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Tartossa, joten etätyön käytännöt ovat tuttua. Webmedia on alan markkinaykkönen Virossa. Kotimarkkinana on Baltia, tavoitteena laajentuminen Itä-Eurooppaan. Asiakasyritykset ovat lähellä, korkeintaan parin tunnin lentomatkan päässä.
Java- ja .net-osaaminen ovat yrityksen vahvuusalueita. Webmediassa on kehitetty oma metodologia, joka ei ole mikään yleisistä ketteristä menetelmistä. ITIL-yhteensopivuus on varmistettu. Kaikki ohjelmistot suunnitellaan protoillen, jotta saadaan käsitys tuotteesta jo ennen kuin ohjelmointi alkaa; näin virheet huomataan aiemmin ja niiden korjaaminen on halvempaa. Optimoiduissa sprinteissä ohjelmistosta syntyy joka kolmas tai neljäs viikko uusi versio. Asiakkaalle toimitetaan tämän testausresursseista riippuen uusi versio joka kuudes tai kahdeksas viikko.
Toimitus on tehokas ja prosessi kontrolloitu ja läpinäkyvä. Tilaamista ei pidä ulkoistaa, sehän nollaisi asiantuntijoiden motivaation. Testausta ei vielä voida ulkoistaa, mutta automatisoitu testaus muuttaa tilannetta. Käytettävyystestit alkavat heti vaatimusmäärityksen päätyttyä.
Jokainen asiakas on erilainen eikä ole olemassa projektia, jossa ei tulisi muutoksia prosessin aikana. Asiakkaan pitää perustella liiketoiminnan muutoksista johtuvat ohjelmistokehityksen muutokset.
Uudet työntekijät tulevat yliopistosta it- tai liiketoiminta-alalta. Useimmille heistä Webmedia on ensimmäinen työpaikka. Nuoret ihmiset ovat valmiita tekemään paljon työtä, mutta tarvitsevat ympärilleen kehykset. Osa työntekijöistä täydentää osaamistaan yliopistossa. Pitkällä tähtäimellä henkilöstön koulutukseen panostaminen parantaa laatua, vaikka henkilöt siirtyisivät toimeksiantajan leipiin. Ohjelmistoprojekteissa virolaiset työskentelevät arkkitehtuuritasolla; laadukasta koodausta ostetaan muualta, esimerkiksi Romaniasta. Tämä on asiakkaalle edullista.
Henkilöstöhallinnon virallisia prosesseja on parannettu. Kehityskeskustelut urasuunnitteluineen toteutetaan kahdesti vuodessa. Jos joku nuori lähtee ”etsimään itseään”, hän yleensä palaa; työilmapiiri Webmediassa on hyvä ja loppuunpalaminen harvinaista. Iltatöitä ei suosita, projektit budjetoidaan kahdeksan tuntisina työpäivinä, mahdolliset ongelmat ratkaistaan korjausaskelin.
Joka roolissa on juniori- ja senioritaso, joka heijastuu palkkoihin. Sisäiseen koulutukseen panostetaan. Tuutorointiohjelmassa määritellään tavoite ja selvitetään kokemus, johon kuuluvat myös sosiaaliset taidot oluen juonteineen. Luonnollisesti tuutorilla pitää olla osaamista. Entä miten tuutorointi palkitaan? Viimeksi kaikki tuutorit saivat tyylikkäät takit.
Webmedialla on hyvää kokemusta it-koulutuksesta, joten koulutus onkin yrityksen uusi liiketoiminta-alue.
Näyttelykävely
Toisen seminaaripäivän aamuna Irmeli Pietilä organisoi näyttelykävelyn Kolmen sisaren hotellin kirjastoon. Ryhmissä lehtiötaulujen ääressä pohdimme, kuka tekee, mitä, milloin, millä välinein ja onko tietokoneesta mitään apua. Sen jälkeen kiersimme tutustumassa muiden ryhmien ideoihin ja täydentämässä niitä.
Videoneuvottelu
Risto Korhonen Humacilta kertoi Connect Pro -videoneuvotteluohjelmasta Connect Prolla. Hän istui toimistossaan Kuopiossa ja me Tallinnassa kokoushuoneessa.
Connect Pro on käytössä jo kolmessakymmenessä Suomen viidestäkymmenestä korkeakoulusta ja leviämässä vauhdilla yrityksiin. Palvelimella voi olla puolitoistatuhatta yhtaikaista yhteyttä. Esitykset voidaan tallentaa ja materiaalit viedä valmiiksi virtuaalihuoneen eri välilehdille. Toukokuussa julkaistaan Connect Pron uusi versio uusine ominaisuuksineen.
eLearning-osaaja
Lasse Seppänen kertoi Hamkin eLearning-osaajan koulutuksesta, joka sisältää sekä pedagogiikkaa että tekniikkaa. Käyttäjätunnukset haetaan Hämeenlinnasta, muuten opiskellaan joustavasti verkossa. Verkkovaihtoehto on selvästi lisännyt hakijamäärää. Webex-audioneuvottelu ja itse tehty virtuaalinen atk-luokka mahdollistavat monipuolisen verkko-opiskelun. Olennaista on työkalujen yhdenmukainen käyttö, samoin opettajien yhteiset menettelytavat; pienikin ero huomataan.
eLearning-osaajan koulutus perustuu kehittämisprojektiin, jonka jokainen koulutukseen hyväksytty laatii omalle työpaikalleen. Aiemmin kehitysprojektista kerrottiin vasta aloitustilaisuudessa, mutta nyt jo pari kuukautta aiemmin, jotta opiskelijat ehtivät ajoissa neuvotella projektista työpaikallaan ja hauduttaa ideaansa.
Jokainen kertoo kymmenen minuuttia projektistaan Webexissä. Esitykset tallennetaan ja niitä vertaisarvioidaan Moodlessa. Opettajan kirjallinen palaute on olennaista; se annetaan puoli päivää palautuksen jälkeen – myös myöhästyneistä palautuksista.
Ohjaustaidot
Pekka Ihanainen puhui verkko-opetuksen ohjaustaidoista. Läsnäolo on välttämätöntä, mutta miten allokoida aikaa verkko-ohjaukseen? Pelisäännöissä kerrottu vastausviive suojelee opettajaa. Hän voi reagoida ja uida virrassa; jos keskustelu on karkaamassa, sen kuuluu karata. Yhteistyö ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä – aivan kuten yhteisen lounaan valmistamisessa.
Yhteisohjaus
Irmeli Pietilä purki ajatuksiaan yhteisohjauksen haasteista ja mahdollisuuksista. Ihmiset ovat eri vaiheissa hyviä ja innokkaita. Tehtäville määriteltyjen palautusaikojen molemmin puolin ohjaajien pitäisi kokoontua yhteen keskustelemaan vaihtoehtoisista etukäteisstrategioista ja purkamaan välittömästi palautuksia.
Kulttuurit ovat erilaisia, samoin opettajat ja työvälineet. Käytetäänkö suljettua oppimisalustaa vai avointa sosiaalista mediaa? Paheksuvatko toiset liian innokkaasti palautetta antavaa kollegaansa? Miten sivistynyt keskustelu räjähtää?
Irmeli Pietilä kertoi saaneensa heittäytymällä paljon vertaisiltaan. Niinpä hänelle oli yllätys, että monet tyytyivät vain annettujen tehtävien suorittamiseen. Osa opiskelijoista halusi selkeän tehtäväkokonaisuuden yhdessä paikassa eikä ollut innostunut tunnuksia vaativista erilaisista palveluista. Kun ohjaajien yhteinen näkemys puuttui, palattiin vähitellen yksinkertaiseen ja tuttuun oppimisympäristöön; vain blogit ulottuivat maailmalle.
LeMill
Tarmo Toikkanen kertoi LeMillistä, joka on kehitetty neljän maan opettajien kanssa opettajia varten. LeMillissä on materiaaleja, menetelmäkuvauksia ja työkaluja. Käyttöliittymä on riittävän yksinkertainen opettajallekin. Osa materiaaleista voi olla tutkivassa oppimisessa käytettäviä aiheeseen johdattelevia pilotteja.
LeMill ei ole oppimisalusta. Sieltä löytyneitä materiaaleja voi siirtää tai linkittää oman oppilaitoksen oppimisalustalle.
Loppupaneeli
Loppupaneeli laivan kokoussalissa rönsyili, mutta toimi. Miksi oppimista ohjataan verkossa? Siksikö, ettei se syystä tai toisesta ole mahdollista kasvokkain? Opitaanko verkossa tehokkaammin ja paremmin kuin lähiopetuksessa? Onko tavoitteena valmentaa oppijoita tietotekniikan käyttöön, kun sen osaamista edellytetään kuitenkin joka ammatissa?
Verkossa palautteet dokumentoituvat, tekeminen on läpinäkyvää, niin, mikäli kaikki tehdään verkossa. Opiskelijaryhmäthän voivat kokoontua kasvokkain ja viedä vain lopputuotteen verkkoon, jolloin varsinainen prosessi ei siellä näy. Audio- ja videoneuvotteluissa työskentely on usein tehokkaampaa kuin luokassa, kun yleinen säpinä jää pois ja kaikki työskentelevät ja voivat yhdessä muokata tuotosta. On tyhmää tulla luokkaan lukemaan iltapäivälehteä tai surffaamaan. Virtuaalineuvotteluista pitäisi kuitenkin tuottaa muistiot, joihin tiivistetään olennaiset vaiheet prosessista.
Verkkokurssin rungon pitäisi olla selkeä. Materiaaleissa pitäisi olla esimerkkejä ja oppimisen tukirakenteita.
Mikä jäi päällimmäiseksi anniksi IT-kouluttajien seminaarista Oppimisen ohjaus? Yritysvierailu oli myönteinen yllätys. Luentoja pitäisi olla vähemmän ja aikaa kysymyksiin ja keskusteluihin enemmän. Yrityskoulutukseen pitäisi jatkossa panostaa enemmän. Tarvittaisiin vinkkejä, miten synnyttää läsnäolon kokemusta verkossa ja mikä olisi verkkokurssin hyvä toimintamalli. Jatkossa voitaisiin tuoda esiin osallistujien omia ongelmia, joihin etsittäisiin ratkaisuja yhdessä. Kysymys ”Miksi koulutamme?” jäi ilmaan.

Yksi ajatus artikkelista “Oppimisen ohjauksen aalloilla”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.