Kesäretki Fiskarsiin ja Mustioon

Fiskarsin rauta
terveydenhoito ja
koulu lapsille

kauniit kasarmit
arkkitehtina Engel
ja myöhemmin Wiik

Mustion linnan
tarinat: kaunis Kitty
rohkea Hjalmar

vadelmaveneet
kerralla kurkkuun, Ruotsi
innostaa nuorta

sade rummuttaa
teatterin katokseen
sateenvarjoihin

Sää suosi Enterin kesäretkeä Fiskarsissa ja Mustiossa 8.8.19, vaikka sadetta oli ennustettu ja sitä jonkin verran tulikin. Fiskarsissa opas kertoi ruukinpatruuna Julinista, joka oli edelläkävijä niin terveydenhuollossa kuin koulutuksessakin. Raudan käsittelyssä sattui joskus tapaturmia, joten ruukki sai oman lääkärinsä jo vuonna 1860. Ruukin työntekijöiden lapsille perustettiin koulu jo 1800-luvun alkupuolella, siis paljon ennen Suomen kansakouluasetusta, joka annettiin vuonna 1866. Opas näytti myös levennetyn joenuoman, jonka Julinin nuori edeltäjä kaivautti järveksi voidakseen ihailla sitä kartanonsa parvekkeelta. Isä kauhistui poikansa hiukentelevaisuutta – ”siis minun ruukkini työntekijöillä kaivautat järveä” – ja komensi tämän takaisin luokseen Tukholmaan. Jatka lukemista “Kesäretki Fiskarsiin ja Mustioon”

Konfliktit ja kohtuus

mikä ei ole
oikeus, kohtuus, ei voi
olla lakikaan

totuus, luottamus
konfliktin ensimmäiset
uhrit, yleensä

toimimattomuus
on rikoskumppanuutta
hiljaisuus puhuu

sisällissodan
arvet, voisinko itse
antaa anteeksi?

viatonta ei
saa surmata, ei edes
noitavainoissa

Iisakinkirkko
ja tyhjiksi louhitut
Suomen kalliot

mitä valitat?
sisätyö eikä kukaan
uhkaa henkeä

vanheneminen
ainoa tapa elää
pitkään ja kauan

ei kiikkustuoliin –
liikkeelle! kaikki irti
elämästämme

Mikä on oikeus ja kohtuus? Mikä se on tämän päivän konfliktialueilla? Mikä se oli sisällissodan aikana Suomessa? Miten oikeus ja kohtuus muuttuu ajan myötä – ja kuinka kauan siinä menee? Näistä kysymyksistä keskusteltiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivillä 28.–29.6.2019, jolloin Sylvään koulu täyttyi kirjanystävistä ja antikvariaateista. Olaus Petrin tuomariohjeet mainittiin keskusteluissa moneen kertaan: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei voi olla lakikaan.” Jatka lukemista “Konfliktit ja kohtuus”

Kirjapäivät ja naisen paikka

mikä on nainen
kuuntele, mitä sanon
pidä ruususi

äiti? kotona
leipoo pullaa – vai töissä
ansaitsee leipää?

hauska, sopiva
sallittu; siitä kertyy
hyvinvointia

Irja Askola:
eteenpäin vievät koulu
kirjasto, kirkko

öisin kotona
Virtaranta litteroi
itkuvirsiä

lukevaa lasta
ei saa häiritä, luku
loppuun ja syömään

Mikä on naisen paikka? Kahvinkeittäjä? Pullan leipoja? Vähemmistön edustaja? Näistä asioista keskusteltiin Vanhan kirjallisuuden päivillä 30.6.2018. Sää suosi sisätapahtumia, kuten avajaisten juontaja Karo Hämäläinen totesi. Sylvään koululle kerääntyivät niin antikvariaatit kuin kirjanystävät ympäri maata. Seurahuone hoiti kirjatapahtuman vaativan lounastarjoilun koulun pihalle pystytetyssä ruokateltassa. Välillä jonot olivat pitkiä, lohikeitto lopussa ja tarjottimet likaisia, mutta kun maittavan ruuan sai eteensä, sen söi hyvällä ruokahalulla. Innokas puheensorina viestitti, että kirjoja ei vain lueta vaan niistä myös keskustellaan. Jatka lukemista “Kirjapäivät ja naisen paikka”

Stadin punavankileirit sata vuotta sitten

punavalkoiset
juuret suomalaisista
monella tänään

anteeksipyyntö
sadan vuoden mentyä
jokaisen suusta

kuolleet haudattiin
Santahaminan hiekkaan
lentokentälle

vankileirillä
paimennettiin lehmiä
ravinto riitti?

Jarmo Nieminen puhumassa ravintola Kaisaniemessä

Suomen suurimman kotiseutuyhdistyksen Stadin Slangi ry:n Kniigatreffeillä 20.3.2018 ravintola Kaisaniemessä Jarmo Nieminen kertoi Stadin punavankileireistä ja näytti kuvia toimittamastaan kirjasta Helsinki ensimmäisessä maailmansodassa – Sotasurmat 1917–1918. Jatka lukemista “Stadin punavankileirit sata vuotta sitten”

Naisten elävät tarinat

sisällissota
taiteilijan kutsumus
naisen kohtalo

romaani kertoo
monen äänen tarinaa
menneisyydestä

tutkimusta ja
yksinäisyyttä, niistä
kirja ammentaa

ET-lehti kutsui lukijansa 21.11.2017 Otavaan kirjallisuusiltaan, jossa päätoimittaja Riitta Korhonen haastatteli Heidi Köngästä ja Kati Tervoa. Otavan graniittilinna, joka on rakennettu vuonna 1906,  on edelleen saman suvun hallussa ja toimii samassa tarkoituksessa kuin reilut satakymmenen vuotta sitten. Jatka lukemista “Naisten elävät tarinat”