Avainsana: liiketoiminta

Tikon parhaita käytäntöjä

huominen vaatii:
intohimo oppia
muutosvalmius

ahot-tohtori
tutkii, kehittää, pilvi
painuu projektiin

Suomenlinnan Tenalji von Fersen oli viihtyisä ympäristö yksikkömme kehittämispäivälle. Perinteisten ryhmätöiden sijaan jaoimme kollegoiden kesken osaamistamme eri alueilta keskustellen alustusten pohjalta. Kaksi asiantuntijaluentoa lounaan jälkeen toivat piristävän lisämausteensa päivään, vaikka kahvia jouduttiinkin odottamaan.
Kansainvälisestä vaihdosta käyneet opettajat kehuivat avartavia kokemuksiaan ja niiden innostamaa vaihto-opiskelijavyöryä. Tohtoriopiskelijat ylistivät Haaga-Helian kirjaston tietokantoja aarreaittana ja kiittivät informaatikkojen palveluja. AHOT-käytännöt helpottavat opiskelijoiden työkuormaa, kun jo osattua asiaa ei tarvitse opintojaksoilla turhaan kerrata. Toisaalta ahotilla opiskelija menettää mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja saada uusia oivalluksia muiden opiskelijoiden kysymyksistä ja nämä taas menettävät osaavan toverinsa kokemukset ja tuen. Projektityön periaatteet pysyvät, mutta  sovelluskohteet muuttuvat. Todelliset toimeksiannot motivoivat opiskelijoita uudella tavalla, ja niitä löytyisi niin oppilaitoksesta kuin sen ulkopuoleltakin. Tutkiva ja kehittävä oppiminen, joka vaatii aikaa ja palkitsee syvällisellä oppimisella, toimisi parhaiten jo opittujen perusasioiden soveltamisessa.
Tapio Volanen Logicalta kertoi 2010-luvun keskeisistä kyvykkyyksistä ict-alalla. Viestintätaidot nousevat entistä tärkeämmiksi, samoin monikulttuurisuuden ymmärrys. Vuorovaikutustaitoja tarvitaan esimerkiksi kun halutaan tarkentaa asiakkaan vaatimusmääritystä ja esittää siihen teknologian kannalta olennaisia muutoksia. Kaikki ovat tekemisissä asiakkaan kanssa, joten pelkkä ict-osaaminen ei riitä.
Logican omassa viestinnässä käytetään sähköpostia, blogia, wikiä, pikaviestimiä sekä videoneuvotteluja.
Projektin käynnistyessä määritellään aika, resurssit ja tulos. Ne saattavat muuttua projektin aikana: venyvä ja vanuva projekti ei pidä kiinni aikataulusta, rahasyöppö tarvitsee lisää resursseja ja tuloksesta tinkivä keventää laatua.
Hankejohtajien ja projektipäälliköiden, joiden tarve kasvaa jatkuvasti, pitäisi ymmärtää asiakkaan liiketoimintaa, osata neuvotella, joustaa ja kestää epävarmuutta. Palvelujohtajan, joka vastaa palvelujen tuottamisesta asiakkaalle, pitäisi olla pitkäjännitteinen ja ymmärtää prosesseja.
Arkkitehti kerää olemassa olevasta tiedosta olennaisen ja rakentaa kustannustehokkaan ratkaisun asiakkaan tarpeisiin. Hänellä pitäisi olla mallinnus- ja määrittelyosaamista, teknologian ja toimialan tuntemusta, kykyä visualisoida ja tuottaa kirjallista materiaalia.
Ratkaisujen toteuttamisesta vastaavia asiantuntijoita saadaan Intiasta huomattavasti halvemmalla kuin Suomesta. Minkälaista lisäarvoa suomalainen asiantuntija tuottaa? Laatu on Intiassa yhtä hyvää kuin Suomessa, joten lisäarvon pitäisi nousta asiakkaan prosessien ymmärtämisestä ja innovatiivisuudesta.
Intiaan englanniksi lähetettyjen tietojärjestelmän vaatimusmääritysten ja kuvausten pitäisi olla riittävän tarkat, koska sieltä saadaan juuri sitä, mitä on tilattu, eikä iterointiin ja määritysten tarkentamiseen ole mahdollisuutta samalla tavalla kuin paikallisella toimittajalla.
Myyjältä, account managerilta, edellytetään paitsi asiakkaan liiketoiminnan ymmärtämistä myös palvelu- ja ratkaisutarjooman riittävää tuntemusta, innovatiivisuutta ja neuvottelutaitoja.
Antti Larsio Microsoftilta näkee tietotekniikan kansalaistaitona, jota ei saa antaa vain ict-ammattilaisille. Teknologia on helppoa, ihmiset ovat vaikeita. Kommunikointi on olennaista: projektit epäonnistuvat, jos vuorovaikutus ei toimi.
Yksilön menestys kulkee käsi kädessä yhteisön menestymisen kanssa. Ammattilaisten muutosvastarinnan käsittely on keskeisempää kuin teknologinen osaaminen, mutta kukaan tuskin voi kuvitella tekevänsä samaa asiaa jatkuvasti. Mittaamista, raportointia ja suunnitteluakin tarvitaan.
Teknologia kehittyy seuraavien viiden vuoden aikana enemmän kuin viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Siksi tarvitaan oikeaa asennetta: kaikkea voi oppia, jos vain haluaa. Jos ihmiseltä puuttuu muutosvalmius tai intohimo teknologiaan, niin ict-ala ei ole häntä varten.
Nykyisin tarvitaan kielitaitoa ja eri kulttuurien tuntemusta. Pidättyvällä suomalaisella saattaa olla vaikeuksia parin päivän myyntineuvotteluissa, joissa toisen kulttuurin ihmiset huitovat käsillään ja puhuvat jatkuvasti. Nuoren polven suomalaisten vuorovaikutustaidot onneksi ovat erilaiset kuin meidän vanhempien.
Tulevaisuus on jo täällä – vaikka sitä esittävän videon ääni ei kuulunutkaan. Videolla lapset ja aikuiset viestivät keskenään taipuvien, läpinäkyvien näyttöjen käyttöliittymillä, joita ohjattiin sormella, puheella tai liikkeellä. Pilvipalvelut  käänsivät puhetta ja tekstiä reaaliaikaisesti ja toivat käsiteltäviin esineisiin ja asioihin lisätietoa verkosta. Second Life on Microsoftille First Life, osa reaalimaailmaa, ja sosiaalinen media osa tulevaisuuttamme. Glokalisaatio yhdistää toisiinsa osaamiskeskukset, joiden monirooliset ihmiset osaavat teknologiaa ja ymmärtävät sen sovellusmahdollisuuksia. Tähän liittyy Pekka Himasen raportti Kukoistuksen käsikirjoitus, joka kannattaisi lukea.

Mobiilia musiikkia, pekkakukkaa ja kalamaljaa

viestintä muuttuu
parviäly vaikuttaa
bisnes kehittyy

löydä heimosi
kastele sen kukkia
auta, kuuntele

SoMeTime2010 22.5.2010 oli antoisa, vaikka jäinkin ilman risteilyä ja jatkoja maissa. Tapahtuman aloittaneen Helsinki Mobile Phone Orchestran rauhallinen ja harras esiintyminen mykisti ja innosti yleisön.
Some-guru USA:sta
Katja Presnal, turkua amerikkalaisittain puhuva SoMe-guru, lensi tweetattuna USA:sta luoksemme. Myytyään ensin lasten vaatteita huuto.netissä hän ryhtyi yrittäjäksi ja markkinoi tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, ihmisten välisessä keskustelussa. Bisneksessäkin toimivat ihmiset eivätkä yritykset; ihmiset eri yrityksistä tekevät bisnestä keskenään.
Onko kenelläkään enää aikaa katsella televisiota? Mitä televisiomainos maksaisi? Sosiaalisessa mediassa ihmiset saavat tiedon silloin kun itse haluavat ja voivat vaikuttaa yritysten tuotteisiin. Niinpä yritykset myyvät entistä parempia tuotteita, sellaisia, joita ihmiset haluavat. Yrityksiltä menisi paljon rahaa, jos ne haluaisivat vastaavan tiedon tutkimuksilla.
Teknologia muuttuu ja ihmisten tapa viestiä muuttuu; markkinoinninkin pitäisi muuttua. Sosiaalisessa mediassa lisäarvo ei tule teknologiasta – toki sen pitää toimia – vaan siitä, mitä ihmiset tekevät.
Paikkasidonnaiset palvelut
Mitä ihmiset haluavat? Entä missä kulkee yksityisyyden raja?
Mitä lähempänä kaupan hyllyä asiakas on, sitä tärkeämpiä ovat kaverien mielipiteet. Jos asiakas haluaa tuotteesta tai palvelusta lisätietoa, yrityksellä pitäisi olla keinot vastata esimerkiksi mobiilioptimoiduilla nettisivuilla, sähköpostilla ja mobiilimainonnalla.
Esimerkiksi, kun asiakas istuu ostoskeskuksen ravintolassa, hänelle voitaisiin tarjota musiikkia kuunneltavaksi. Jos ostoskeskuksen kassalla on pitkät jonot, asiakas saattaa tilata tuotteen netistä, mistä saa lisätietoa tuotteesta ja muiden asiakkaiden viestejä tuotteeseen liittyvistä kokemuksista.
Ostoselämyksen voi jakaa twiiteillä kaikille seuraajilleen. Kun asiakas twiittaa tuotteesta, jota on kaupassa katsomassa, asiakaspalvelija voisi tarjota entistä paremman elämyksen tulemalla luo: ”Voisinko auttaa? Olet kiinnostunut tästä tuotteesta.”
Mobiiliteknologian avulla ihmiset voisivat shoppailla yhdessä, vaikka ovat eri paikoissa: ”Hei, mitä pidät tästä minun päälläni?” He voisivat myös jakaa ostoselämyksiään ja kuvata, mistä hyllystä tuotteen löysivät ja miltä se maistui.
Yhdysvalloissa mustana perjantaina, vuoden tärkeimpänä ostospäivä, sadat tuhannet ihmiset keskustelivat myyntikampanjasta Twitterissä, välittivät tietoa alennuksista ja jonojen pituuksista sekä ideoita tuotteen käyttömahdollisuuksista. Seuraajat arvostavat twiittaajaa, joka kertoo ensimmäisenä, mistä hyvää löytyy.
Laajennettu todellisuus
Kun ihminen kuvaa mobiililaitteellaan laskettelurinnettä, hän voisi saada samalla tiedon siitä, missä ovat jyrkät ja missä loivat rinteet. Kun ihminen kertoo syöneensä kiinalaisessa ravintolassa kanaa, niin kun hän seuraavan kerran astuu ruokakauppaan, hänelle voitaisiin tarjota kanaa alennuksella sekä lisäksi reseptiä, jonka avulla hän itse voisi valmistaa samanlaista kanaa, josta nautti ravintolassa.
Kanta-asiakaskorttiin voitaisiin linkittää kännykkä, joka ihmisille on nykyään entistä tärkeämpi; jotkut jopa sanovat mieluummin kadottavansa kukkaronsa kuin kännykkänsä.
Viestintä muuttuu
Ihmisten välinen viestintä jatkuu, mutta muodot muuttuvat. Enää ei tulla kylään yllätysvierailulle niin, että vain soitetaan ovikelloa ja kysellään kuulumisia. Enää ei välttämättä edes soiteta kännykkään vaan lähetetään tekstiviesti tai twiitti, jolla kysytään, milloin voi soittaa. Näin kunnioitetaan toisen yksityisyyttä.
Ennen vauvan syntymästä kerrottiin lähipiirille postikortein tai puhelinsoitoin. Nykyisin tieto uudesta vauvasta ponnistaa jo synnytysvuoteelta Twitteriin jaettavaksi isoille ihmismassoille.
Keskustelu
Eräs osallistujista kertoi, että jos hän huomaa työkaverinsa olevan netissä öiseen aikaan, hän saattaa lähettää viestin ja kysyä, voisiko soittaa. Toinen kertoi kahdeksan vuotta sitten saaneensa moitteita, kun tuoreena isänä lähetti tekstiviestejä synnytyssalista.
Muistan, miten kymmenen vuotta sitten eräs ystäväni ihmetteli, miksen avannut ovea, kun hän viiden aikaan iltapäivällä oli kulkenut kotini ohi ja soittanut ovikelloani.
Pecha Kucha
Puolessatoista tunnissa vedettiin hengästyttävällä vauhdilla yhdeksän Pecha Kucha -esitystä Anne Rongaksen juontamina. Hän kertoi japanilaisen termin tarkoittavan porinaa. Ote on rento, vapaa ja epämuodollinen, mutta formaatti tiukka: kaksikymmentä diaa vaihtuu kahdenkymmenen sekunnin välein, joten koko esityksen pituus on kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.
Eilen, tänään, huomenna

Tarmo Toikkanen aloitti tykityksen kertomalla sosiaalisesta mediasta eilen, tänään ja huomenna. Netin keskiaikaa kuvaisi Yahoo-hakukoneen käyttöliittymä vuodelta 1995, barokkiaikaa viisisarakkeiset nettisivut widgetteineen ja klassismia Googlen yksinkertainen käyttöliittymä: siisti, minimalistinen, kaunis – ja toimii myös mobiililaitteissa. LeMill taas on käyttäjien ehdoilla wikitekniikalla toteutettu yhteisö.
Valta on siirtynyt isoilta mediayhtiöiltä tiedon jakajille, mutta emme edelleenkään ole tasa-arvoisia, vaikka jokaisella on mahdollisuus sisällöntuotantoon.
Tulevaisuudessa yhdellä kirjautumisella päästään kaikkiin sosiaalisen median palveluihin, ja ne ovat yhteydessä keskenään. Nykyisin eri palveluihin hajautuvat keskustelut yhdistyvät tulevaisuudessa.
Pieni on suurta

Oskari Uotisen mukaan pieni on suurta sosiaalisessa mediassa. Ihmiset, kuten pienet muurahaiset, tekevät asioita yhdessä. Osataanko tietoa jakaa ja jalostaa yhteistyöllä ja innovaatioilla? Ystäväyrittäjyysverkosto on tällaisesta hyvä esimerkki. Sosiaalinen media, joka vähitellen siirtyy kännyköihin, on tärkeässä roolissa verkostoitumisessa ja yhteistyössä; se mullistaa tavan tehdä työtä, kun yhdessä etsitään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Rakkautta ja paloa
Eero Leppänen julisti: ”Tehkää sitä, mitä rakastatte, ja tehkää sitä työksenne!” Entisessä työssään hänellä oli osaamista, mutta palo puuttui. Yli nelikymppisenä hän löysi sosiaalisen median, toteutti haaveensa kuvata elokuvaa ja julkaisi sen YouTubessa. Hän irtisanoutui, totesi, että on paras siinä mitä on, uskalsi panna itsensä peliin netissä. Hän luotti nettiväkeen, jossa oli paloa, mitä töistä ei ollut löytynyt. Nyt hänellä on mielestään enemmän uskallusta ja intohimoa vaikka vähemmän osaamista. Lopuksi hän totesi: ”Ihmisellä on rajaton kyky oppia, kun hän rakastaa opiskeltavia asioita.”
Rehellisyys, nopea reagointi
Irmeli Aro kaipasi rehellisyyttä ja nopeaa reagointia. Kun netti kertoi, että tuhkapilvi estää lentokoneita nousemasta, miksi lähtöportilla kerrottiin, että lento on lähdössä? Tarvittiinko lähtöportti-ilmoitusten muuttamiseen henkilöä, joka ei viikonlopulla ollut tavoitettavissa? Kun junien kulku takelteli lumen vuoksi, miksei lunta luotu pois, vaikka vapaita käsiä olisi löytynyt? Eikö ratapihoille voitu päästää henkilöitä, joilla ei tietojärjestelmien mukaan ollut siihen erillistä lupaa?
Ketterissä organisaatioissa ihmiset ovat elementissään eikä innovaatioita voida estää. Laatujohtamisella taas estetään järkevä kommunikointi työyhteisöissä: idea on kuin kukkaketo, mutta sen toteutus kuin kasvihuone. Kelan tilastoissa näkyy alle 35-vuotiaiden työuupumuspiikki.
Mikroduuniverkosto pyrkii muuttamaan nykyistä työelämää parempaan suuntaan.
Mobiilisti
Heikki Hallantie kertoi mobiilista sosiaalisesta mediasta käyttäjän näkökulmasta. Hän on vuodesta 1968 lähtien työskennellyt tietohallinnossa ja kokeilee mielellään kaikkea, kuten 1980-luvulla Maceja. ”Anna enemmän kuin otat, niin saat enemmän kuin annat!” Kännykän näpelöinti alkaa olla kömpelömpää kuin pianon, mutta kuvien ja videoiden ottaminen ja lähettäminen onnistuu. Kännyt ja kannettavat ovat lähestymässä toisiaan ja saamassa kosketusnäytön, ubiikki tietotekniikka valtaa alaa. Ihminen ei kuitenkaan muutu; näkö-, kuulo- ja tuntoaistit ovat samanlaisia kuin ennen. Kädet haluttaisiin vapaiksi. Ihmisaivot ovat rajalliset eivätkä pysty ottamaan vastaan kaikkea. Aikaa on edelleen 24 tuntia vuorokaudessa. Tietotulvan suodattamisessa olennaista olisi osata valita, mikä on itselle tärkeää: keskittyä olennaiseen ja toteuttaa unelmia.
Oravannahkoja
Tuomas Talola heitti, että sosiaalinen media luo oravannahan uudestaan. Pankit eivät ymmärrä sosiaalista mediaa, siksi tarvitaan uusia innovaatioita. Miksei meillä ole virtuaalista, ihmiskasvoista pankkineitiä? Jakaisitteko oman kauppalaskunne sosiaalisessa mediassa? Voisitte sitten kysellä seuraajiltanne, mitä mieltä he ovat ostoksistanne. Lainaisitteko rahaa toisella puolella maapalloa olevalle tuntemattomalle ihmiselle? Auttaako massojen viisaus?
Sosiaalisessa mediassa olevia tietoja käytetään jo nyt luottopäätöksiin.
Mikromaksut ovat tulossa nettiin, samoin kannustava auttaminen. Journalismi muuttuu, kun lukijoina voimme antaa vinkkejä lehtiartikkeleiden parantamiseen.
Rahaa
Vesa Ilola pohti, miten kärsimätön pk-yrittäjä hurmataan sosiaaliseen mediaan, missä olennaista ei ole väline tai sisältö vaan vuorovaikutus, osallistaminen ja jakaminen. Mitä pk-yrittäjä siitä saa? Hänen pitäisi saada rahaa.
Sosiaalinen media toimii asiakkaan, yrityksen prosessien ja yrityksen asiakkaalle antamien lupausten leikkauspisteessä. Ensimmäiseksi yrityksen pitää saada brandinsa kuntoon ja olla läsnä sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Lähes viidesosa ihmisistä ei enää käytä sähköpostia. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta ja myymistä. Se tarjoaa psykologisen ROI:n, lupauksen ostavista asiakkaista.
Sitouttaminen
Olli Kopakkala kertoi tuloksellisesta sosiaalisesta mediasta, bisneksestä, jota yrittäjä tekee netissä. Sähköposti keksittiin jo vuonna 1968, ja siitä lähtien ihmiset ovat jakaneet tietoja itsestään verkossa. Sosiaalinen media ei ole myynti- eikä markkinointikanava. Hakukoneista on kirjoitettu enemmän kuin Facebookista.
Sosiaalinen media on kuitenkin hyvä sitouttamaan ihmisiä. Se on hyvä kanava asiakaspalvelulle ja markkinointitutkimukselle. Olennaista ei ole fanien määrä vaan aktiiviset käyttäjät. Kampanjoita on seurattava jatkuvasti: asiakkaita kuunneltava, onnistumista mitattava ja toimintaa kehitettävä.
Heimot
Katja Presnal pohti, miksi käyttäisimme sosiaalista mediaa, kun muutkin mediat toimivat. Puskaradiokin toimii, mutta sen välineet muuttuvat. Heimoista ja yhteisöistä löydät ihmisiä, jotka ovat innostuneita samasta kuin sinä, saat tietoa samanlaiselta ihmiseltä kuin itse olet – etkä vieraalta mainostajalta. Yhdysvalloissa fiskateerit ovat Fiskarsin tuotteista innostuneita ihmisiä, joille Fiskars lahjoitti heitä varten kehittämänsä vihreät sakset.
Joku ehkä kertoo jo nyt netissä sinunkin tuotteistasi. Löydä siis brandisi heimo ja kastele sen kukkia!
Verkostoitumislounas
Aalto Design Factory tarjosi mielenkiintoisen tilan paitsi SoMeTime2010-tapahtumalle myös parituntiselle verkostoitumislounaalle. Ohjeeksi annettiin keskustella mahdollisimman monen ihmisen kanssa ja kysyä:

  • Missä olet hyvä?
  • Mitä tulit hakemaan SoMeTime2010:sta?
  • Mikä on ajankohtaista sosiaalisessa mediassa?

Ohjeistus teki helpoksi keskustelun ruokajonossa, pöydän ääressä ja lounaan jälkeen ulkona. Käyntikortteja kertyi laukkuuni vain vähän toista kymmentä, kun tilaisuuden paras verkostoituja sai lehtiöönsä kuusikymmentä nimeä. Hän lupasi jatkaa verkostoitumista laivalla, jonne osa porukasta suunnisti iltapäivän kalamaljan jälkeen.
Keskustelin pitkään Inari Gebhardin kanssa, jonka Skype-laulutunti ITK:n kalamaljassa jäi lähtemättömästi mieleen. Hän käyttää kursseillaan Ningiä elokuussa alkavasta maksullisuudesta huolimatta ja lupaa opettaa kivenkin laulamaan. Voisiko haaveeni laulutaidosta vielä toteutua?
Kalamalja
Iltapäivän kalamaljan teemana oli avautumisia ja valaistumisia sosiaalisessa mediassa. Porukka innostui niin, että aika pian koko kalamalja oli täynnä puheenvuoroaan odottavia.
Ihmiset kertoivat tykkäävänsä tykkäämisestä, olevansa koukussa ihmisiin, ei teknologiaan, ahdistuvansa, kun työkiireiltään ei pariin viikkoon ehdi twiitata. Sosiaalisesta mediasta löytyy ammatillinen tuki, verkostot ja suhdetoiminta. Oppimismateriaalit pitäisi saada avoimiksi verkkoon. Valtava määrä ihmisiä voisi jatkaa esittämiäsi ajatuksia ja lisätä niihin uusia merkityksiä.
Sosiaalisessa mediassa on myös koetut varjopuolensa kuten tilien hakkerointi ja identiteettivarkaudet. Yksityisasetukset on syytä tarkistaa. Twitterissä voi seurata saamiaan kommentteja, mutta eräs kommentoija totesi, etteivät twiittaajat ilmeisesti seuraa niitä, koska hänen sarkastiset kommenttinsa eivät ole herättäneet lainkaan reaktioita. Sarkasmi ja huumorihan ovat vaikeita, mutta netissä erityisesti. Kryptiset twiitit voivat ulkopuolisesta tuntua järjettömiltä, twiittauskieli pitäisi opiskella erikseen.
Sosiaalisessa mediassa vaikuttaa parviäly. Kun tuotteita ja palveluja suositellaan, sosiaalinen media kasvaa yritykselle oikeaksi ROI:ksi.
Eräs osallistujista kertoi, miten ensimmäisen kerran meni Second Lifeen varttia ennen tapahtumaa, jota halusi seurata. Avataren vaatteiden kanssa oli ongelmia, ja lopuksi ne hävisivät kokoonaan. Hän ei sitten mennytkään seuraamaan kyseistä tilaisuutta alastoman avatarensa kanssa. Seuraavana päivänä hän sai pomonsa vakuuttuneeksi Second Life -kurssin tarpeellisuudesta.
Toinen osallistuja kertoi, miten he porukalla loivat kaverilleen  virtuaalisen tyttöystävän Facebookiin ja reaalimaailman tutut uskoivat vahvasti kyseisen tyttöystävän olemassaoloon.
Nukkekotiharrastaja kertoi, miten hän sosiaalisen median kautta löysi nelisenkymmentä nukkekodeista kiinnostunutta, ja miten heistä viisitoista toisiaan tapaamatta kirjoittivat yhdessä nukkekodeista kirjan, jonka WSOY julkaisi.
Sosiaalinenmedia.org kerää tapauskertomuksia sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalinen media voi olla harrastus, työ, yrittäminen, opiskelu. Yksityisasetukset on syytä tärkistaa.
Eräs keskustelijoista hehkutti, miten koki meidän olevan vapaasti akateemisesti ajattelevaa porukkaa ja ehdotti sometime-puolueen perustamista ajamaan oikeutta ajatella vapaasti ja toimia omatunnon mukaan. Sosiaalinen mediahan on demokratialle valtava mahdollisuus ja hallitusohjelmaa voitaisiin kirjoittaa wikissä.
Sosiaalinen media ottaa huomioon arvoulottuvuudet ja auttaa toteuttamaan unelmia. Markkinasanoma pitäisi viedä sosiaaliseen mediaan hajautetusti ja räätälöidä eri välineiden mukaisesti.

Strategiaa, rehellisyyttä ja auttamista

luo strategia
määritä, toteuta
laadi prosessit

anna kasvosi
auttaminen, luottamus
niihin panosta

Tekesin tilaisuus ”Missä bisnes sosiaalisessa mediassa?” 6.5.2010 keräsi Innopoliin yleisöä yli odotusten. Kevään opetuskiireiltä ehdin mukaan vain aamupäiväksi, mutta antia riitti siinäkin.

Jyri Engeström aloitti esityksensä sosiaalisesta mediasta uuden liiketoiminnan moottorina näyttämällä vaakaa, joka päivittää painokäyrää nettiin ja neuvoo painon pudotuksessa.
Sosiaalinen media on uudenlainen markkinointikanava. Minkä asian asiakas haluaisi saada hoidetuksi? Tähän vastaamalla rakennetaan entistä parempia tuotteita, tavoitetaan suurempi yleisö ja myydään enemmän.
Kannattaako enää panostaa omaan verkkopalveluun, kun kaikki ovat Facebookissa? Kaiken ydin, asiointi, on ainutlaatuinen kokemus, ja sitä kannattaa pyörittää itsenäisenä palveluna, joskin palveluun pitäisi voida kirjautua Facebook-, Twitter- tai Google-tunnuksin. Erillisiä, harvoin käytettyjen verkkopalveluiden tunnuksia on vaikea muistaa.
Verkkopalvelujen aktiivista käyttöä kannattaa seurata ja korjata palvelua käyttäjien vapaaehtoisen välittömän palautteen mukaisesti. Erikoiskohtelu synnyttää lojaalisuutta, jonka myötä tieto palvelusta leviää.
Sosiaaliseen mediaan ei kannata mennä markkinoimaan vaan palvelemaan. Eräs esimerkki tästä on seuraava: Asiakas ei päässyt kirjautumaan lentoyhtiön lähtöselvityspalveluun ja kirjoitti pettymyksestään Twitteriin. Parin minuutin kuluttua kyseisen lentoyhtiön edustaja vastasi hänelle Twitterissä, kysyi varausnumeron ja auttoi lähtöselvityksen hoitamisessa.
Twitterin viestit ovat julkisia, Facebookissa vain fanisivut. Halutessaan yritys voisi tuottaa verkkopalvelustaan jalostettua tietoa Twitteriin.
Ihminen viestii kasvoillaan sosiaalisessa mediassa: Bill Gates, Mikael Jungner, Barack Obama …
PR-kriisien huono kohtelu muistetaan ikuisesti. Asian vähättely jälkikäteen pahentaa yrityksen mainetta. Kriisi voidaan kääntää voitoksi, jos siihen reagoidaan järkevästi, toimitaan heti ja viestitään, mitä ollaan tekemässä.
Ilmaiseksi saatujen tuotteiden kehuminen herättää epäilyjä. Kun Jyri Engeström oli verkossa kehunut erästä scifikirjaa, jenkkikustantaja olisi halunnut lähettää hänelle pahvilaatikollisen yli jääneitä kirjoja kavereille jaettavaksi, mutta Jyri ohjasi kirjalähetyksen Helsingin kaupungin kirjastoon.
Yritys voittaa, kun asiakkaat huomaavat saavansa sen avulla sosiaalista pääomaa. Silloin tuotetietojen leviäminen ei ole ”viraalia” vaan aitoa. Verkkopalvelun suositus pitäisi tehdä luontevaksi ja miettiä, mihin asiakas haluaisi linkittää. Jos asiakas haluaisi kehua autonsa ominaisuuksia, niin miksei automerkillä ole tätä varten verkkopalvelua?
Rehellisyys ja läpinäkyvyys lisääntyvät verkossa. Yrityksen säännöstön tilalle nousevat luottamus ja vapaus.
Janne Ruohisto kertoi verkossa syntyneestä ystäväverkostosta. Yrittäjien ei enää tarvitse olla yksin; he voivat tehdä yhteistyötä ja auttaa toisiaan.
Intunexissa kaikki tehdään wikissä; tieto on aina ajan tasalla, yhteistyö ja oppiminen lisääntyvät. Asiakkaita voi kutsua mukaan työstämään yrityksen avointa wikiä. Olennaista on verkostoon osallistuminen, jolloin yritys löytyy sosiaalisesta mediasta.
Sosiaalinen media on kuuntelmista, kannustamista, ihmisiin tutustumista ja luottamuksen rakentamista. Twitterissä voi kuunnella asiakkaita,  kysyä neuvoa ja saada kannustusta kavereilta. Sosiaalisessa mediasssa on jatkuvasti erilaisia tapahtumia kuten Taskubileet ja SomeTime2010.
Sosiaalinen media on auttamisen kulttuuria, luottamuksen rakentamista.  Hyvä CV ei riitä, tarvitaan myös vuorovaikutusta. Sosiaalisessa mediassa pitää osata käyttäytyä, tulla toimeen toisten kanssa.
Get it Right -yrityksen toimitusjohtajan, folkloristikko Taina Myöhäsen mukaan sosiaalinen media on prosessi, ei kampanja. Se on suhteiden rakentamista, jossa onnistuakseen yritys tarvitsee strategian, sisällön ja prosessin. Miten kirjoitetaan verkkoon, miten vastataan, kun yrityksestä kirjoitetaan blogissa? Mistä löytyy innostus ja taito kirjoittaa?
Sosiaalisen median valtaaminen aloitetaan tutkimalla mitä muut, varsinkin kilpailijat, tekevät. Tämän jälkeen määritellään yrityksen tavoitteet ja niiden mittarit. Sosiaalisen median strategia on luonnollisesti linjassa yrityksen muiden strategioiden kanssa.
Sosiaalisen median strategian toteuttaminen alkaa määrittelyllä, johon käytetään kunnolla aikaa. Vasta sen jälkeen siirrytään toteutukseen ja valitaan työkalu; muistetaan, ettei kukaan pysty olemaan aktiivinen kaikissa sosiaalisen median palveluissa.
Sosiaalista mediaa varten valitaan vastuuhenkilö, joka huolehtii hyvästä sisällöstä – kukaanhan ei halua keskustella pelkän logon kanssa. Viestinnässä otetaan huomioon kohderyhmä ja käytetään sen ymmärtämää kieltä; nuorisokieli ei välttämättä puhuttele varttuneempaa väkeä.
Sosiaalisen median prosessissa tarvitaan ihmistä, aikaa, intohimoa ja säännöllisyyttä.
Marketing Sherpa on esittänyt Sosiaalisen median kypsyysmallin. Ensimmäisessä vaiheessa kokeillaan työkaluja eikä mietitä prosesseja. Seuraavassa vaiheessa prosessit ovat epävirallisia  ja toiminta epäsäännöllistä. Kypsyysmallin kolmannessa vaiheessa luodaan strategia virallisine prosesseineen ja rutiinitoimintoineen.
Taina Myöhänen peräänkuulutti panostusta sosiaaliseen mediaan viestinnän koulutuksessa. Yleisöstä Pauliina Mäkelä, Suomen Twitter-kuningatar, kertoi, että Otavan opisto järjestää sosiaalisen median tiedottaja -kursseja.
Jussi Monosen mukaan sosiaalinen media sopii yrityksen asiakaspalveluun, sisäiseen viestintään ja tuotekehitykseen.
Yrityksen sisäisessä viestinnässä sosiaalisessa mediassa on samoja ominaisuuksia kuin intrassa, mutta sosiaalinen media mahdollistaa osallistumisen ja keskustelun; asiat voidaan viedä sinne, missä ihmiset muutenkin ovat. Työkalu on vain tapa toteuttaa, tärkeämpää on suunnittelu ja asenne. Esimerkiksi, jos käyttäjä kirjoittaa Twitteriin, ettei palvelu toimi, palveluntarjoajan pitäisi välittömästi kysyä, miten voisi auttaa.
Pitäisikö yrityksen kaikkien työntekijöiden olla asiakaspalvelijoita ja twiitata jatkuvasti sijaintinsa? Miten pienyritys onnistuisi tässä? Yritys voisi joko jakaa henkilöstölleen vuorot Twitteriin tai sitten sopia ja ilmoittaa palvelun aukioloajoista.
Jussi Mononen kysyi, kuinka monella yrityksellä on fanisivut. Noin kolmasosa yleisöstä nosti kätensä. Entä kuinka moni antaa siellä tuotetukea? Käsiä ei enää noussut kovinkaan monta. Miksi?
Sosiaalinen media tuo ennen näkemättömät mahdollisuudet saada asiakkaat mukaan tuotekehitykseen. Asiakkaiden esittämiä kehitystoivomuksia kannattaa analysoida tilastollisesti: jos kolme toivoo yhtä ja kolmetuhatta toista, niin kehityssuunta lienee selvä.
Keittokirjoja julkaiseva kokki ei menetä asiakkaitaan, päinvastoin. Reseptit ja ideat ovat halpoja. Sosiaalisessa mediassa pienet ja ketterät ohittavat helposti isot ja joustamattomat.