Muistot kirjoiksi

muistot muuttuvat
totuus piilee toisaalla
mitä väliä?

muistaminen on
menneisyyden tutkintaa
kirjoitus auttaa

mennyttä et voi
muuttaa – siis päätä itse
mitä teet sillä!

Mikä on autofiktio? Kuinka totta sen pitää olla? Miten muistoja käsitellään? Näistä asioista Jussi Nikkilä ja Taija Tuominen keskustelivat Hannu Harjun johdolla Helsingin yliopiston alumnien kirjallisuuspiirissä 11.11.2019. He lukivat otteita tuoreista kirjoistaan, Näyttelijästä ja Kuningaskobrasta. Jatka lukemista ”Muistot kirjoiksi”

Aino Kallas ja Mirkka Rekola kävelyttävät

syntymäpäivä
kävelyttää ympäri
Kaivopuistoa

Mirkka Rekolan
runot pysäyttävät
paikkaan ja hetkeen

Aino Kallaksen
miehet: isä ja veljet
setä Rietrikki

aviomies
omat pojat, kollegat
ihastuksetkin

Ainon luomia
Ants Raudjalg, Bernhard Riives
pappi Matthaeus

Saksalainen kirkko Helsingissä
Saksalainen kirkkko

Aino Kallaksen syntymäpäiväkävely otti varaslähdön, kun liikkeelle lähdettiin jo 1.8.2019, vaikka Aino Kallas on syntynyt 2.8., niin 141 vuotta sitten. Kävelyn järjestivät Aino Kallas Seura ja Mirkka Rekola -seura. Tilaisuudesta tiedotettiin Facebook-tapahtumana, joten mukana oli tavallista runsaammin väkeä. Noin 70 henkeä osallistui sekä kolmelta alkaneeseen yli kuuden kilometrin runokävelyyn Saksalaisen kirkon luota Haaksirikkoisten patsaalle, Kaivopuistoon, Huvilakadulle, Merikadulle ja Ratakadulle että viideltä Päivälehden museon tilaisuuteen, jossa Pirkko-Liisa Rauhala kertoi aiheesta ”Aino Kallas ja miehet”. Kävelyn aikana Katja Seutu lausui meille Mirkka Rekolan runoja ja kertoi, missä tämä oli vaikuttanut, ja Maarit Leskelä-Kärki kertoi, missä Aino Kallas oli vaikuttanut. Jatka lukemista ”Aino Kallas ja Mirkka Rekola kävelyttävät”

Waltarin historiallisista romaaneista

hämmästyttävä
muisti, imemiskyky
faktat kirjoihin

kirjoituskone
teksti virtaa paperiin
Sinuhe puhuu

editoimalla
teksti kasvaa, näivettyy
luovuus katoaa

turha hioa
sanoja, lauseita, kun
tarina lentää

helmet syntyvät
hiekanjyvän kivusta
virtaus kutsuu

Päivi Istala ja Teemu Keskisarja

Mitä Mika Waltarin historialliset romaanit voivat antaa historian tutkijalle? Tätä Teemu Keskisarja pohdiskeli ennen Mika Waltari -seuran vuosikokousta Töölön kirjastossa 28.3.2019. Waltarin äidin puolen suku on kotoisin Pornaisista. Vieras mies tuli taloon sijoittuukin Laukkoskelle. Jatka lukemista ”Waltarin historiallisista romaaneista”

Tarina muhii kävelylenkillä

koko maailma
inspiraation lähde
kirjailijalle

lue, kirjoita
nauti musiikista ja
kuvataiteista

kävelylenkki
teksti muhii, jäsentyy
herää elämään

tarina kulkee
jännitys, pelko, vapaus –
satumaailma

kohdeyleisö?
nuortenkirja vaikuttaa
nuoriin, maailmaan

Salla Simukka vieraili Helsingin Yrittäjänaisten KiLu-kerhossa 5.3.2019. KiLu tulee sanoista kirjoittaminen ja lukeminen. Kerho ei ole perinteinen kirjakerho; emme lue kirjoja vaan kirjoitamme omia tekstejämme ja saamme ja annamme niistä palautetta ja vertaispalautetta. Jatka lukemista ”Tarina muhii kävelylenkillä”

Rakkaus palaa ja himmenee

yhteiskunta
ja rakkaus, molemmat
liian nuoria

ristiriitojen
keskellä arat nuoret
seurustelevat

maailma muuttuu
hylkää vanhan, rakentaa
uutta – parempaa

sateenvarjojen
alla rakkaus palaa
hiljaa himmenee

käänöstyö: käännä
tarkasta – ja ajattele
kaikki suomeksi

Töölön kirjaston Waltari-salissa keskusteltiin 20.2.2019 yhdestä maailmankirjallisuuden hienoimmista rakkausromaaneista, Tammsaaren vuonna 1935 kirjoittamasta teoksesta Rakastin saksalaista. Keskustelijoina olivat kirjan suomentaja Juhani Salokannel ja Helsingin yliopiston virolaisen kulttuurin lehtori Sirje Olesk. Jatka lukemista ”Rakkaus palaa ja himmenee”

Kianto ja Waltari

pappien pojat
maisterit, kirjailijat
eripuraiset?

epävarma ja
varma, voitko ymmärtää
toisen tuntoja?

Kianto miettii:
maailma on paha kun
hallitsee raha

valkea sulka
uni Italiassa
vie paratiisiin

Waltari etsii
empii uskoaan, Feliks
on onnellinen

Miksi Ilmari Kianto ei ymmärtänyt Mika Waltarin ajattelua? Tätä pohti Panu Rajala Mika Waltari -seuran järjestämässä avoimessa tilaisuudessa 14.2.2019 Töölön kirjaston Mika Waltari -salissa. Jatka lukemista ”Kianto ja Waltari”

Kirjapäivät ja naisen paikka

mikä on nainen
kuuntele, mitä sanon
pidä ruususi

äiti? kotona
leipoo pullaa – vai töissä
ansaitsee leipää?

hauska, sopiva
sallittu; siitä kertyy
hyvinvointia

Irja Askola:
eteenpäin vievät koulu
kirjasto, kirkko

öisin kotona
Virtaranta litteroi
itkuvirsiä

lukevaa lasta
ei saa häiritä, luku
loppuun ja syömään

Mikä on naisen paikka? Kahvinkeittäjä? Pullan leipoja? Vähemmistön edustaja? Näistä asioista keskusteltiin Vanhan kirjallisuuden päivillä 30.6.2018. Sää suosi sisätapahtumia, kuten avajaisten juontaja Karo Hämäläinen totesi. Sylvään koululle kerääntyivät niin antikvariaatit kuin kirjanystävät ympäri maata. Seurahuone hoiti kirjatapahtuman vaativan lounastarjoilun koulun pihalle pystytetyssä ruokateltassa. Välillä jonot olivat pitkiä, lohikeitto lopussa ja tarjottimet likaisia, mutta kun maittavan ruuan sai eteensä, sen söi hyvällä ruokahalulla. Innokas puheensorina viestitti, että kirjoja ei vain lueta vaan niistä myös keskustellaan. Jatka lukemista ”Kirjapäivät ja naisen paikka”

Ainonpäivät Syrjässä

metsämansikat
onkiminen, ravustus
lapsuuskesinä

Syrjän illoissa
öljylampun valossa
luetaan ääneen

mestarivuodet
Reigin pappi, Barbara
von Tisenhusen

proosassaan Aino
suuresta ikkunasta
katsoo elämää

Salaattilounas

Ainon nimipäiviä juhlittiin 10.5.2018 Lopen Syrjässä, missa Aino Kallas (tai Aino Krohn) vietti lapsuuskesiään. Tilaisuuden järjestivät Aino Kallas Seura ja Lopen Syrjä-seura. Aurinkoinen päivä ja puhkeava luonto heleimmillään kruunasivat juhlan. Niinpä nautimme runsaan salaattilounaan ja Ainon-päiväkakkua pihapöytien ääressä. Jatka lukemista ”Ainonpäivät Syrjässä”

Kääntäjää ja kirjailijaa tapaamassa

pintatasolla
siivotaan, alla surraan
kuollutta miestä

Pohja; tuttuja
asioita, joista ei
juuri puhuta

joukkorahoitus
Sankaritarinoita
tytöille, muille

Helsingin yrittäjänaisten KiLu-kerho järjesti kevätjuhlan 9.5.2018 kustantamo Intossa, joka puoli vuotta sitten oli muuttanut viehättävään, vuonna 1844 rakennettuun puutaloon Helsingin Kalevankadulle. Into kustansi aluksi pamfletteja, mutta nyt valikoimassa on kaikkia kirjallisuudenlajeja. Yhteiskunnallinen aktiivisuus näkyy toiminnassa edelleen. Jatka lukemista ”Kääntäjää ja kirjailijaa tapaamassa”

Naisten elävät tarinat

sisällissota
taiteilijan kutsumus
naisen kohtalo

romaani kertoo
monen äänen tarinaa
menneisyydestä

tutkimusta ja
yksinäisyyttä, niistä
kirja ammentaa

ET-lehti kutsui lukijansa 21.11.2017 Otavaan kirjallisuusiltaan, jossa päätoimittaja Riitta Korhonen haastatteli Heidi Köngästä ja Kati Tervoa. Otavan graniittilinna, joka on rakennettu vuonna 1906,  on edelleen saman suvun hallussa ja toimii samassa tarkoituksessa kuin reilut satakymmenen vuotta sitten. Jatka lukemista ”Naisten elävät tarinat”