päästä oppija
verkkoon ahmimaan omat
tiedonjyvänsä
EVTEKin Verkkokoulutus tutuksi -tilaisuutta oli ideoitu Eeva Hara-Lindströmin, EVTEKin Virtuaaliammattikorkeakouluyhdyshenkilön kanssa viime syksystä lähtien. Helatorstain aatto ei ole optimaalisin ajankohta, mutta verkkokoulutus veti väkeä, innostunutta ja epäilevää. Tuomo Rintamäki korosti, että EVTEKissä verkkoa käytetään pääasiassa lähiopetuksen tukena.
Valotin esityksessäni verkko-opetuksen mahdollisuuksia ja ongelmia sekä Virtuaaliammattikorkeakoulun joustavan opiskelun mahdollisuuksia. Keskustelu oli aktiivista ja sivalsi oikeita kysymyksiä. Miksi opettaja opettaisi verkossa? Miten korvaukset hoidetaan? Entä tekijänoikeuskysymykset? Kelpaisiko Creative Commons -lisenssi? Miksi opiskelija hakeutuisi Virtuaaliammattikorkeakouluopintoihin, kun oma oppilaitos tarjoaa laadukkainta opetusta? Miten opetusministeriön verkko-opetuksen määritelmä käytännössä tulkitaan? Mittaako se oikeaa asiaa?
Entä onko mielekästä vaatia oppimispäiväkirjoja nörteiltä siinä kuin humanisteilta? Suosiiko oppimateriaalin jakelu iPodilla kuunneltavina tiedostoina auditiivisia oppijoita? Riittääkö audioneuvottelu vai tarvitsemmeko videoneuvottelun välittämät ilmeet ja kehon kielen? Miten saamme videoneuvotteluihin katsekontaktin? Miten opiskelijoille väännetään rautalangasta, että verkko-opiskelu vie viikoittain aikaa, joka pitää varata kalenterista? Ylittääkö opettajan laatima oppijakeskeisen opintojakson runko teoskynnyksen?
Erkki Rämö esitteli OVI-portaalin ominaisuuksia: pikaviestejä kampuksille, keskustelupalstaa, omien tiedostojen katselua ja opintojaksototeutuksen perustyökaluja, joita ovat tiedotteet, kuvaus, toteutus, materiaali, tehtävät, osallistujat ja ilmoittautuminen. Opiskelumateriaali koostuu väliotsikoista, tiedostoista ja linkeistä, tehtäviin saa lisäksi kuvauksen ja liitetiedoston. Osallistujalistan saa kätevästi taulukkolaskentaohjelmaan arviointia varten. Lyhyinä videopätkinä toteutetut tutoriaalit erilaisten ohjelmistojen perustoiminnoista antavat opettajalle mahdollisuuden keskittyä perustoimintojen läpikäynnin sijaan vaativampiin opetustehtäviin.
Anu Helkkula antoi vinkkejä Moodlen käytössä. Oppimisalusta auttaa opettajaa käytännön asiakashallintarumbassa: hän näkee, kuka on palauttanut mitä ja koska. Tunnukset välitetään opiskelijoille sähköpostin sijaan OVI-portaaliin. Keskustelualueiden viestejä ei kannata pakottaa sähköpostiin. Silmällä ja neliöllä voi säädellä alueiden näkymistä näytöllä. Moodlessa materiaalit voivat olla opiskelijoiden saatavissa pitkään opintojakson jälkeenkin. Onhan järkevää, että opiskelija voi soveltaa oppimismateriaalia muissa opinnoissaan ja työelämässään.
John Greenen mukaan Moodle helpotti monikulttuurisen projektin hallintaa ja vähensi merkittävästi sähköpostia. Retkikohteen esittely ja retkivalokuvat vietiin oppimisalustalle ja kysymykset ja vastaukset ohjattiin keskustelualueelle. Moodelssa olivat myös projektin tehtävät, asiantuntijavideot ja niihin liittyvät kysymykset.
Pasi Lankinen kertoi Viestinnän sisällöntuotantorenkaasta Virtuaaliammattikorkeakoulun kolmivuotisessa ESR-projektissa, jonka aikana kehitti opintojakson ”Kaunokirjallisuus oman ammattiosaamisen tukena”. Hän on kirjoittanut Lasse Koskelan kanssa tähän aiheeseen liittyvän SKS:n vuonna 2003 kustantaman teoksen ”Opas kaunokirjallisuuden lukemiseen”.
Kirjallisuutta voi lukea kahdella tavalla, elämyksellisesti tai tietoa etsivästi. Voisiko tietokirjoja lukea elämyksellisesti? Millaisia tunteita herättää: 2+3=5? Voisiko kaunokirjallisuuteen liittää hakusanoja samoin kuin tietokirjoihin? Miltä maistuisivat Hannu Raittilan Canal Granden hakusanoina ”ESR-projekti” ja ”tiimityöskentely”?
Miltä lukeminen tuntuu? Mitä opin lukemastani? Yksinäinen lukukokemus jaetaan muiden opiskelijoiden kanssa. Opintojakson elementit motivoivat ja ohjaavat opiskelijoita lukemisessa ja ajatusten jakamisessa. Paneelikeskustelu novellien herättämistä ajatuksista ja kulttuurisista näkökulmista houkuttelee hiljaisia esiin paremmin Moodlessa kuin luokan edessä. Lopuksi opiskelijat kiteyttävät oppimansa tarinaan ja tankaan.