mistä intoa
oppimaan, opettamaan
digitaitoja?
oppiminen vie
aikaa, oivaltaminen
äkkiä kivaa
diginatiivit
ja digisiirtolaiset
digiviisaiksi
Kirsti Timperi Tiekestä ja Mervi Karikorpi Teknologiateollisuudesta avasivat Tieken bisnestreffit ”iloista oppia” 9.10.2015. Teknologiateollisuus kehittää oppijoiden ja työelämän yhteistyötä sekä kannustaa eri-ikäisiä yrityksiä yhteistyöhön ja sparraamaan toisiaan. Tilaisuudesta twiitataan aihetunnisteella #bisnestreffit.
Jyrki Kasvi muistutti, että ensi syksynä koulunsa aloittava lapsi on työelämässä vielä 2070-luvulla. Tekniikan kehitys on eksponentiaalista, digitalisaatio mullistaa talouden ja työn; verkkopankit olivat vasta alkua. Tekoäly korvaa arvopaperimeklareita, merimiehiä ja jossain jopa esimiehiä.
Mitä digitaalisuus tarkoittaa kouluissa? Dragonbox näyttää, mikä on mahdollista. Muurit murtuvat oppimisen ja elämän, koulun ja ympäristön, opetuksen ja oppimisen sekä ihmisen ja koneen väliltä ja digitaalinen oppiminen arkipäiväistyy.
Puhumme diginatiiveista, mutta lasten luottamus omiin taitoihinsa on laskenut; tietotekniikan viihdekäyttö onnistuu, mutta ei välttämättä sovellusohjelmien käyttö. Ongelmia on alle 20-vuotiailla ja yli 40-vuotiailla.
Monet digivaikuttajat innostuivat aikoinaan Commodore 64:sta. Mistä löydämme nyt jotain vastaavaa innostamaan meitä digitaitoihin ja some-kansalaistaitoihin? Verkkoyhteisö FindMySong on hyvä esimerkki musiikin yhteisöllisestä kehittämisestä.
Hanna Vuohelainen kertoi Tieken Tiviittorista, joka pyrkii tunnistamaan ja poistamaan osaamattomuutta. PIAACin, Kansainvälisen aikuistutkimuksen mukaan suomalaisten aikuisten digiperustaidot ovat OECD-maiden parhaimmistoa. Vaikka emme olisi diginatiiveja, voimme kuitenkin kehittyä digiviisaiksi.
Digibarometrissa 2015 mitattiin mm. pilvipalveluiden ja sähköpostin käyttöä. Tietoteknisten ongelmien kanssa painimiseen menee työaikaa keskimäärin neljä tuntia viikossa, mikä selittyy osin sovellusten hankaluudella, osin osaamisen puutteella. Kukaan ei voi välttää digitalisaatiota. Yhteisöllisen teknologian täysimääräinen käyttö nostaisi neljänneksellä tietotyön ammattilaisten tehokkuutta.
Tiviittori arvioi osaamista ja tekee sen näkyväksi. Mutta entä arvioinnin jälkeen? Mikä on tavoiteltu osaaminen ja kehittämissuunnitelma?
Keskustelu
Jos koulussa käytetään somepalveluita, niin kuka vastaa, jos oppilaiden tiedot siirtyvät Yhdysvaltoihin ja joku käyttää niitä joskus väärin? EU-tuomioistuin mitätöi viime tiistaina Yhdysvaltojen kanssa solmitun Safe Harbour -tietosuojasopimuksen, mikä vaikuttanee siihen, että EU-alueelta somepalveluihin vietyjä tietoja ei jatkossa enää siirrettäisi Yhdysvaltoihin.
Jyrki Kasvin mukaan sometietoja käytetään jo nykyisin yleisesti rekrytoinnissa. Hanna Vuohelainen nosti esiin Digabin ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset, jotka motivoivat ja pakottavat koulut digitaalisuuteen.
Oppiminen voi olla ikävää ja viedä aikaa, mutta oivaltaminen on hauskaa. Koulun toimintakulttuurin muutokseen vaikuttavat opettajankoulutus ja rehtorit. Laitteita tarvitaan, mutta kouluissa voidaan käyttää myös oppilaiden omia laitteita – tosin silloin koulun lähiverkon pitäisi toimia.
Digitaitoihin liittyy myös ensi syksynä peruskouluihin tuleva koodaus. Huomenna 10.10. käynnistyy IT-kouluttajien Koodiaapinen-MOOC, johon on ilmoittautunut jo yli tuhat osallistujaa. Koodiaapinen opettaa opettajille, miten koodausta pitäisi opettaa peruskoulun ala-asteella, yläasteella ja lukiossa. Linda Liukkaan ja kumppaneiden Rails Girl on innostanut tytötkin koodaamaan.
Mitä hallituksen digiopetuksen kärkihankkeen resursseilla pitäisi tehdä? Niitä voisi käyttää opettajien perusosaamisen ja koulujen yhteisöllisen työskentelyn kehittämiseen sekä rehtorien täydennyskoulutukseen.
Vastaa