Virtuaaliyhteisöt

Hetky: Virtuaaliyhteisöt
Ravintola Bottan juhlakerros 18.10.2001
* Virtuaaliyhteisö – mikä se on ja mitkä ovat sen toteutumisen kulmakivet?
* Virtuaalisen yrityksen toiminta
* Sähköisen liiketoiminnan hyödyt
* The Road Warriors are Fighting Back: How IT will power Business Travelers
* Virtuaaliyhteisöillä uutta sisältöä laajakaistaverkkoihin
* Kauko – suomalainen nettipulpetti
* Liikkuva verkko ja kaupunkimainen vuorovaikutus
Helsingin Tietojenkäsittely-yhdistys Hetky juhli 30-vuotista taivaltaan päivän kestävällä seminaarilla ja sen jälkeisellä iltajuhlalla. Seminaariin oli ilmoittautunut 36 aktiivista hetkyläistä, iltajuhlaan lähes sata hetkyläistä tai heidän seuralaistaan. Seminaarin esityksistä useimmat löytyvät Hetky-lehdestä 4/2001.
Virtuaaliyhteisö – mikä se on ja mitkä ovat sen toteutumisen kulmakivet?
Juha Nieminen Teamware Interactivesta aloitti seminaarin kiinnostavalla ja ajatuksia herättävällä esityksellään virtuaaliyhteisön luonteesta, muodoista, mahdollisuuksista ja ongelmista. Ennen yhteisö määritteli jäsenensä, mutta nyt individuaaliset jäsenet määrittelevät teknologiavetoisen virtuaaliyhteisönsä, jossa toimiminen perustuu mielikuviin muista ihmisistä.
Osallistuuko yksilö yhteisönsä toimintaan vai onko hän vain siinä mukana? Osallistummeko me kuulijat seminaariin? Osallistujan pitäisi antaa oma panoksensa, oma kontrollinsa yhteiseen toimintaan.
Verkkoyhteisöllä voisi olla seuraavia tunnusmerkkejä:
* yhteinen tarkoitus
* jaetut arvot
* yhteiset asiat ja vastavuoroisuus (esim. helpdesk)
* yhteiset uskomukset ja tarinat
* identiteetti
* tietynlainen käyttäytyminen
* yhteinen kieli
* rajatut jäsenet ja ulkopuoliset
* henkilösuhteiden ja tapahtumien historia (historian kirjaaminen tärkeää)
* merkittävät ja määrittävät episodit (esim. ”millaista oli ennen kuin meillä oli www?”)
Miten verkkoyhteisö eroaa tavallisesta verkkopalvelusta? Verkkoyhteisössä jäsenyys on määritelty ja sisältö yhdistyy vuorovaikutukseen. Verkkoyhteisössä ei ole toimittajaa tai sisällöntuottajaa vaan kaikki jäsenet osallistuvat sisällöntuotantoon. Kyse on toiminnasta, ei katselusta. Verkon käyttäjä muuttuu itse tuottajaksi. Yksilöt voidaan tunnistaa ja voidaan seurata sisältöä ja tapaa, jolla viestitään. Verkkoyhteisö markkinoi itse itseään, mikä on paljon tehokkaampaa kuin bannerikaruselli. Kaveri voi laittaa omalle sivulleen linkin verkkoyhteisöön ja innostaa tuttaviaan käymään katsomassa.
Yhteisössä viestintä tapahtuu aina monelta monelle eikä yhdeltä monelle tai yhdeltä yhdelle. Muiden mielipiteet ovat aina myös näkyvissä.
Verkkoyhteisön peruselementit, pyhät kolme ceetä ovat:
* sisältö (content)
* vaihdanta (change)
* vuorovaikutus (communication)
Ne, jotka kuuluvat yhteisöön, käyttävät enemmän transaktioita, ja tämä on tärkeää esim. e-liiketoiminnassa.
Verkkoyhteisö on yksi konsepti tai lähestymistapa, mutta samalla se on tapa suunnitella verkkopalvelu. Siinä painotetaan osallistumista, otetaan huomioon tunteet pikemmin kuin rationaliteetit. Se voi liittyä osaksi asiakassuhteiden hallintaa eli CRM:ää. Yhteisöllisyys: tarjoammeko henkilöstölle mahdollisuuksia toimia yhteisöllisesti?
Yllä olevaa kuviota voidaan verrata jakoon Internetin, intranetin ja extranetin välillä.
Mihin verkkoyhteisöä tarvitaan? Siinä voidaan omaksua uusia osallistumis- ja toimintamuotoja, siinä voidaan parantaa tavoitettavuutta ja tavoittamista. Miten kohderyhmät tavoitetaan oikeilla viesteillä? Onko kohderyhmä se numero, jossa kukaan ei koskaan vastaa? Vai onko se foorumi, jossa voin esittää kysymyksiä ihmisenä ja ihminen vastaa minulle?
Verkkoyhteisön jäsenillä on paljon odotuksia:
* ammatillinen eteneminen ja kehittyminen
* tiedon jakaminen
* ajantasalla pysyminen
* näkyvyys
* näkymättömyys ja kontrolloitu näkyvyys
* tunnustuksen saaminen
* palaute ja muiden mielipiteet
* asioiden edistäminen
* mentorointi
* kokemusten jakaminen
* rentoutuminen ja viihtyminen.
Kyse ei ole teknologiasta vaan sosiaalisesta toiminnasta. Ei riitä, että yhteisö rakennetaan. Verkkoyhteisön avainasioita ovat:
* sisällön kiinnostavuus
o kuka vastaa?
o riittääkö yksi tiedote viikossa?
* transaktiomahdollisuudet
* jäsenten tunteminen
o profilointi yhteisön toiminnan kannalta mielekkäällä tavalla
* uskollisuus
o esim. pisteytetään verkkoyhteisössä annetut vastaukset ja palkitaan parhaat – idea tuntuu naurettavalta, mutta se toimii!
Verkkoyhteisöjen rahoitusmalleja
* mainonta
* tilausmaksut
* osallistumismaksut
* käyttömaksut
* jäsenmaksut
* arvokas yhteisö, jota kannattaa sponsoroida (esim. jos saadaan aikaan yhteisö, jossa kaikki kirurgit käyvät kerran päivässä, niin sponsorit taatusti kilpailevat keskenään viikkovuoroistaan)
Yhteisö osana verkkoviestintää
* houkuttelee pysymään
* ei tarvitse olla rationaalista teemaa (vrt. kultakala), mutta voi olla jokin juttu, joka kiinnostaa
* toimiessasi annat tietoa itsestäsi ja piirrät profiiliasi toisella tavalla kuin antaessasi nimesi ja sähköpostiosoitteesi
* verkkoyhteisöä voidaan verrata linux-käyttäjäryhmään, jotka jakavat tietoa toisilleen eikä tieto tule vain yhdeltä lähteeltä
* lisää ymmärrystä
* voi täydentää CRM-järjestelmässä olevaa tietoa
Verkkoyhteisön kolme periaatetta:
* suunnittele kasvuun ja muutokseen
* luo ja ylläpidä palautemekanismeja
* anna tilaa ja valtaa jäsenille.
Verkkoyhteisön vaiheet:
* käynnistys
* tarkentuminen
* jatkuva kehittäminen.
Koneet eivät koskaan luo yhteisöä vaan sen tekevät aina toimijat.
Juha Niemiseltä kysyttiin, miten matkaviestinnän kehitys vaikuttaa verkkoyhteisöihin. Hän kertoi, että pian on tulossa kirja mobiiliviestinnän ja uudenlaisen heimoyhteisön syntymisestä.
Virtuaalisen yrityksen toiminta
Lasse Laaksonen InBitOn Oy:stä esitteli yrityksensä verkostoitumista ja alihankintaa. He löytävät Unkarista parhaat matemaatikot ja Nepalista nopeimmat ohjelmoijat. Virtuaaliorganisaatiossa ei tarvita mitään turhaa kuten kivitaloja tai vastaavia. Mutta miten virtuaalisuus hallitaan? Kontrollin rakentaminen on tärkeää ja pitäisi olla jatkuvasti ajan hermolla. Tässä eivät neljännesvuosikatsaukset riitä.
Alihankinnan vaihejako on seuraava:
* aloittaminen (get)
o havaitaan kulttuurierot:
+ nepalilaiset tekevät aina kuten pomo sanoo
+ unkarilaiset ovat tottuneet kilpailemaan, joten tiimityön ymmärtäminen on vaikeaa
+ aasialainen johtaja istuttaa vieraat huoneeseensa c-kuvioon istumaan, kuuntelee, mitä he sanovat ja tekee siitä johtopäätöksensä (ihan toista kuin meidän ”lörpöttelykieltokulttuurimme”)
o mietitään, mikä olisi oikea tapa lähestyä erilaisten kulttuurien edustajia
+ Lasse Laaksonen kertoi sanovansa nepalilaisille, miten tehdään ja pyytävänsä sitten tekijöiltä kolme parannusehdotusta – näin heidän tietonsa pääsee esiin.
o hiotaan
+ kutsutaan tekijät koolle ja selitetään heille niin kauan ja niin monta kertaa että he varmasti ymmärtävät
* tekeminen (make)
o tuttu osa systeemityöprojektia, tekijät tekevät omassa maassaan ja hoitavat ajallaan testit ym.
* lopputuloksen siirto asiakkaalle (transmit)
Suurin ongelma alihankinnassa on ulkomaalaisten tekijöiden työlupien järjestäminen, koska kaikki viranomaisetkaan eivät tiedä, miten lakeja pitäisi tulkita.
Lopuksi yleisö pääsi simulaatiopelissä konkreettisesti osallistumaan seminaariin.
Sähköisen liiketoiminnan hyödyt
Esa Nahkala Intentia Oy:stä painotti sitä, että erilaiset päätelaitteet, myös mobiilit, pitäisi saada toimimaan yhteen. EDI ja XML ovat tämän päivän viestinvälitysjärjestelmiä. Sähköisessa liiketoiminnassa tarvitaan myös integrointia yritysjärjestelmiin (ERP), portaaliratkaisuja ja roolin, tehtävän tai sijainnin mukaan personoituja tietosisältöjä.
Sisällönhallinnan pitää tukea liiketoimintaa ja ottaa huomioon uudelleenkäyttömahdollisuudet. Sille pitää löytyä tarkoituksenmukainen standardointi ja kehys erityispalveluille.
Sähköinen liiketoiminta sitouttaa sidosryhmiä, vapauttaa resursseja, tehostaa prosesseja ja tarjoaa uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Tiedonvälitys nopeutuu ja tietomäärä kasvaa.
The Road Warriors are Fighting Back: How IT will power Business Travelers
David Rosen Nextfeed Ltd:stä oli lentänyt pitämään omaa esitystään siitä, miten virtuaalisuus tarjoaa lentoyhtiöille uusia sovelluksia. Elektroniset lentoliput tulevat parissa vuodessa. Tällä hetkellä Yhdysvalloissa jo 31 % lentolipuista myydään verkossa ja ostetaan luottokortilla.
Monilla tahoilla on jo nyt paljon tietoa yrityksestäsi. Eri kanavat tekniikoineen kehittyvät jatkuvasti. Uuden tekniikan käyttöaste riippuu palveluista ja niiden hinta-laatu -suhteesta.
Virtuaaliyhteisöillä uutta sisältöä laajakaistaverkkoihin
Fredrik Husberg Mediaclick Oy:stä kertoi laajakaistaverkkojen palveluista, jotka voivat olla visuaalisia ja vuorovaikutteisia ilman teknisiä tai abstrahointia vaativia välivaiheita. Virtuaalisista kaupunkiportaaleista pitäisi olla valmius integroitua kaikkiin tietokantoihin, joista palveluihin liittyviä tietoja löytyy. Ongelmana ei ole tekniikka vaan sen selvittäminen, mitä palveluja kuluttajalle pitäisi tuoda. Kun ihminen muuttaa uuteen kaupunkiin, hän haluaisi tietää, missä ravintolat sijaitsevat tai onko ympäristö ja lasten koulutie turvallinen. Virtuaalinen kaupunkiportaali pitäisi suunnitella lähtien erilaisista käyttötapauksista, esimerkiksi: ihminen vaihtaa työpaikkaa ja samalla asuinpaikkaa.
Konseptia voidaan laajentaa rakennussuunnitteluun. eTampere-hanke pyrkii edistämään kaavoitusta ja kansalaisten osallistumista. Virtuaaliportaalissa toimii paikannus siten, että busseissa on gps-paikannin ja sen avulla tieto bussin sijainnista saadaan portaaliin. Ihmisillä on mahdollisuus olla yhteydessä toisiinsa samalla kun he käyttävät kaupungin virtuaalipalveluja – bittien liikuttelu on helpompaa kuin fyysisten atomien.
Husberg näytti esimerkin, miten ihminen tv:n kautta surffasi virtuaalimaailmaan, valitsi hahmonsa ja lähti etsimään senssiseuraa. Kuvaruudun hahmoissa näkyvät prosenttiluvut kertoivat, kuinka yhteensopivat näiden hahmojen profiilit olivat seuran etsijän profiilin kanssa.
Tv-sidonnaiset palvelut ovat nostamassa päätään. Uusien laajakaistaverkkojen rakentaminen on tärkeää. Uusissa lisäarvopalveluissa takaisimaksuajan pitäisi olla 6 – 9 kuukautta. Vasta yhdellä prosentilla Suomen kansalaisista on nyt laajakaistaliittymä käytössään, mutta käyttöaste kasvaa kolmessa vuodessa, joten bisnesratkaisuja pitäisi olla olemassa jo nyt.
Opetusympäristöjen puolella laajakaista- ja virtuaalitekniikalla olisi paljon potentiaalia. eLearning-hankkeita on, mutta koulutusorganisaatioilla ei ole potentiaalia näin radikaaleille ratkaisuille.
Kännykkä on paras identiteetti kun HST-korttia ei vielä ole.
Turun kaupungin virtuaalipalvelu löytyy osoitteesta http://www.virtuaaliturku.fi .
Kauko – suomalainen nettipulpetti
Pertti Siekkinen Jyväskylän yliopistosta kertoi Kaukosta, suomalaisesta nettipulpetista, joka auttaa suomalaislapsia säilyttämään äidinkielentaitonsa, kun he matkustavat vanhempiensa työkomennuksen mukana ulkomaille. Vanhempien yritys kustantaa Kaukon yhteys- ja muut kulut.
Idea nettipulpetista syntyi vuonna 1996 ja se oli mukana pilottina Tekesin EtäKamu-hankkeessa (Kansallinen Multimediahanke) vuonna 1997. Opetus alkoi vuonna 1998. Kaukossa käytetään kahden pisteen välisiä ISDN-pohjaisia videoneuvotteluja yli Euroopan ja laajakaistalla mennään Thaimaaseen asti. Kaukossa käytetään TopClass-oppimisympäristöä, joka on pedagogiselta näkemykseltään aika perinteinen, mutta oli tuohon aikaan kaupallinen, varmatoiminen ratkaisu. Käyttöliittymä pystyttiin suomentamaan ja tämä oli Kaukossa tärkeää.
Kaukossa on kysymys eLearningista eikä eReadingista. Opettajan asia ei ole tehdä verkko-oppimismateriaaleja, se on kustannusyhtiöiden tehtävä. Opettaja on opettamisen ammattilainen. Kaukossa on tällä hetkellä kestävä tulorahoituspohja eikä vain tietyn ajan kestävää projektirahoitusta.
Liikkuva verkko ja kaupunkimainen vuorovaikutus
Pasi Mäenpää Helsingin yliopiston Sosiologian laitokselta kertoi, että yhteiskuntatieteissä teknologian tutkimus on nykyisin voimakasta. Sosiologit tutkivat, mitä on olemassa ja mitä sosiaalisia muotoja sillä on. Empiirisen tutkimuksen pohjalta yritetään arvata, mitä on tulossa. Kehitys etenee teknologian, kaupan ja kuluttajien mukaan – eikä minkään suunnitelman mukaan.
Kännykkä on vasta alkeismuoto siitä, mitä liikkuva verkko tuo tullessaan. Tässä joitain sosiologisia tutkimustuloksia, jotka perustuvat kolmenkymmenen 20 – 40 vuotiaan henkilön ryhmähaastatteluun ja havainnointiin:
* kanssakäymisen intensivoituminen (voi ilmoittaa, jos myöhästyy)
* kahdessa paikassa eläminen – yhteisessä ryhmässä eläminen (jatkuva viestintä kavereiden kanssa)
* kahdessa paikassa eläminen – päällekkäin eläminen
* yksityisen lomittuminen julkiseen tilaan (voi vaikuttaa kaupunkirakentamiseen)
* liikkuva uuspaikallisuus (kävelyretkellä soittaa lähellä asuvalle kaverille ilman asiaa)
* työn ja vapaa-ajan sekoittuminen (työpuhelut vapaa-ajalla)
* jatkuva ja joustava tulevassa eläminen (jatkuvasti järjestellään ja priorisoidaan sitä, mitä seuraavalla hetkellä tehdään)
* yksilöllisen, autonomisen elämänhallinnan voimistuminen (tarkoittaa pienten asioiden hallintaa)
Ihminen saattaa tuntea, että mobiilin viestinnän hallinta on omissa käsissä: aina voi painaa sulje-nappia. Tämä on kuitenkin osittain illuusio.
Mobiilin viestinnän avulla kaverit voivat kokoontua perjantai-iltana samaan baariin eikä etukäteen tarvitse sopia, mihin. Edellytyksenä tälle on, että kaikilla on kännykät. Tutkija ei usko yleisön ehdottamaan visioon, että kaverit istuisivat eri baareissa puhumassa keskenään kännykällä. Hänen mielestään emme ole menossa virtuaaliyhteisöihin vaan vi-reaalisiin yhteisöihin, joissa käytetään tietoverkkoja hyväksi.
Pelit ja leikit olivat olemassa jo ennen inhimillistä kulttuuria: eläimet osasivat ja osaavat leikkiä. Tällaisena virtuaalimaailma tulee olemaan meidän elämässämme.
Pasi Mäenpää luetteli muutamia lähteitä, joista löytää lisätietoja, kun yleisön innokas keskustelu ei sallinut hänen esittää kaikkia valmistelemiaan ajatuksia.
* Pasi Mäenpää: Mobile Communication as a Way of Urban Life. In Ordinary Consumption (ed. Jukka Gronow and Allan Warde), pp. 107 – 124, 2001.
* Kvartti. Helsingin kaupungin Tietokeskus 1/00. Neljännesvuosijulkaisu.
Sivu päivitetty 23.08.2004
Eija Kalliala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.