Verkko-opetus ja tekijänoikeus -seminaari

Verkko-opetus ja tekijänoikeus -seminaari Tampereen ammattikorkeakoulussa 8.6.2001
Luennoitsija: Jarmo Koivuniemi, TAMK
Jarmo Koivuniemi kertoi tehneensä lisensiaattityön digitaalisen materiaalin tekijänoikeudesta ja jatkavansa tutkimusta edelleen.
Tekijänoikeuslaki on laadittu vuonna 1961 ja muutettu sen jälkeen kymmeniä kertoja, joten lakiteksti on jo aika sekavaa ja olennainen tulee ilmi vasta tulkinnoista, viimekädessä korkeimman oikeuden tulkinnoista. Tietoverkkoon ei toistaiseksi liity erityisoikeuksia ja säännösten tulkinta voi olla ongelmallista. Moniin asioihin on valitettavan vähän valmiita vastauksia.
Tekijänoikeuteen liittyy lähioikeus, joka on kestoltaan tekijänoikeutta suppeampi, mutta suojaa esim. kaikkia valokuvia.
Tekijänoikeus suojaa kaikkia teoskynnyksen ylittäviä tuotoksia, myös tietokoneohjelmia ja kieltää mm. kappaleiden valmistamisen tuotteesta ilman lupaa riippumatta valmistustavasta (skannaus, muistivälineelle tallennus, paperille tulostus, käsin tarkkaan kopioiminen, monistaminen).
Tekijänoikeus jaetaan taloudelliseen ja moraaliseen. Edellisen voi sopimuksella luovuttaa toiselle joko kokonaan tai osittain, jälkimmäistä ei koskaan, ei, vaikka sopimuksella luopuisi kaikista oikeuksista tuottamaansa teokseen.
Tekijänoikeus ei suojele ideoita tai malleja vaan muotoa. Tärkeä kysymys on rajanveto sallitun vapaan muuntelun ja luvanvaraisen vähäisen muuntelun välillä. Esim. opinnäytetöissä siteeraus lähdeviitteineen on sallittua. Jarmo Koivuniemen jakamassa monisteessa on oikeustapauksia, jotka valottavat tätä rajanvetoa.
Tekijänoikeuksien monimutkaisuutta kuvaa esimerkki musiikkikappaleen viemisestä verkkosivulle. Lupa pitää saada säveltäjältä, sanoittajalta ja sovittajalta. Yleensä heitä edustaa Teosto. Sen lisäksi pitää mahdollisesti lähioikeuksien vuoksi lupa esittävältä taiteilijalta, jonka esittämänä kappale halutaan verkkoon, sekä äänitetuottajalta, jos kappale halutaan kopioida tämän tuottamalta cd:ltä. Toinen esimerkki voisi olla kuuluisaa patsasta kuvaavan valokuvan käyttö verkossa: luvat tarvitaan sekä valokuvaajalta että patsaan tekijänoikeuksien haltijalta.
Muunteluoikeuksista pitää myös sopia. Kuka tekee päivityksen? Jos päivityksen tekee joku toinen kuin tekijä, miten se merkitään teokseen? Yleeensä sopimuksissa taataan tekijälle oikeus päivittää omaa teostaan.
Yksityiskäyttöön saa vapaasti kopioida aineistoa verkosta samoin kuin kirjan tai videon. Yksityiskäyttöön kopioitua ei kuitenkaan saisi luovuttaa oman perheen tai lähiystävien piirin ulkopuolelle – eikä missään tapauksessa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Tietokoneohjelmaa freeware-ohjelmia lukuunottamatta ei saa kopioida edes yksityiskäyttöön. Omat kotisivut tai intranet eivät ole yksityskäyttöä.
Tekijänoikeuslaki ei tunne ns. vilpittömän käytön käsitettä. Jos henkilö kopioi materiaalia uskoen kopioinnin olevan laillista, hän voi joutua maksamaan korvauksia, jos osoittautuu, että materiaali oli tekijänoikeuksin suojattua. Jarmo Koivuniemi kertoi tästä esimerkin: Yritys oli maksanut musiikkikappaleen tekijänoikeuksista Teostolle. Myöhemmin ilmeni, että henkilö, joka oli myynyt tekijänoikeudet Teostolle, ei ollutkaan niiden haltija, jolloin yritys joutui maksamaan korvauksia tekijänoikeuden todelliselle omistajalle.
Luokkaympäristö on verkkoa turvallisempi ja Kopiosto on tehnyt oppilaitosten kanssa sopimuksen, että kirjasta voi kopioida korkeintaan 20 sivua tai jos teos on vajaa 40-sivuinen, korkeintaan puolet. Tämä valokopiointisääntö ei kuitenkaan koske sähköistä kopiointia. Tähän saattaa tulla muutoksia vuoden 2003 loppuun mennessä kun vasta hyväksytty EU:n tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivi pitää saada mukaan kansalliseen lainsäädäntöön. Direktiivi on monien kompromissien tulos, löyhä kehikko, joka antaa paljon tilaa kansalliselle lainsäädännölle. Yksi keskeinen uusi asia liittyy teknisiin välikopioihin: Internetin normaali selailu on aina sallittua huolimatta ns. teknisistä välitiedostoista.
Tekijänoikeuden kannalta ei ole merkitystä sillä, onko aineisto avoimessa vai suljetussa verkossa eli intra- tai extranetissä. Suljettua verkkoa on tietysti vaikeampi valvoa.
Linkityksessä perinteiset hakulinkit ovat sallittuja, mutta kehyslinkit ja syvälinkit ovat ongelmallisia. Olisi hyvä, jos verkkopalveluun liitettäisiin ohjeet, miten sivustoon saa tehdä linkkejä.
Verkko-opintoaineisto tai sen osa yltää helposti teostasoon. Tekijänoikeus syntyy tekijälle tai tekijöille:
* opettajalle
* opiskelijoille
* muulle luonnolliselle henkilölle.
Tekijänoikeudet opettajilta eivät siirry oppilaitoksille muiden opettajien käyttöön tai muunneltaviksi ilman sopimusta. Tilanteesta riippuu, siirtyvätkö ne työ- tai virkasuhteen perusteella vai tarvitaanko erillinen sopimus. Jos opettaja on palkattu tekemään nimenomaan verkkomateriaalia muiden käyttöön, ei siitä tarvita erillistä sopimusta. Kysymys erilliskorvauksesta ei liity tekijänoikeuksien luovutussopimukseen. Mahdollisesta korvauksesta voidaan sopia erikseen.
Tekijänoikeudet pitäisi siirtää:
* jos opettaja ei säilytä täysin valtaansa kontrolloida aineiston tai sen osien käyttöä
* jos oppiaineisto halutaan muiden opettajien tai oppilaitosten käyttöön
* jos oppiaineisto halutaan muunneltavaksi tai edelleen käytettäväksi.
Jos muuntelu- tai edelleenluovutussopimusta ei ole tehty, kyseistä oikeutta ei ole. Kuten aiemmin todettiin, moraalisista tekijänoikeuksista ei voida luopua.
Sopimus tekijänoikeuden luovutuksesta voidaan tehdä paitsi kirjallisena myös suullisena tai hiljaisena suostumuksena. Kiistatilanteissa sopimuksia tulkitaan yleensä tekijän eduksi. Jos sopimus on opettajan kannalta kohtuuton, sitä voidaan oikeusistuimissa kohtuullistaa tekijän hyväksi.
Opiskelijoiden tuottamat materiaalit esim. keskustelualueelle ovat myös teoskynnyksen ylittyessä tekijänoikeuslain suojaamia. Jos opettaja haluaa käyttää niitä muissa toteutuksissa, hänen pitää kysyä opiskelijoilta tähän lupa. Teoskynnys ylittyy, kun tuotos on riittävän omaperäinen. Ohjeiden mukaan laadittu kiitettävä vastaus ei välttämättä ylitä teoskynnystä kun taas ala-arvoinen vastaus, johon tekijä on tuonut omaperäistä näkemystään, yltää helposti teostasoon.
Erillistä sopimusta opiskelijoiden kanssa ei ehkä tarvitse tehdä, mutta pelisäännöt pitää tehdä selväksi esim. lähitapaamisessa, jolloin opiskelijat antavat hiljaisen suostumuksensa tekijänoikeuksien luovutuksesta tai kieltäytyvät siitä. Virtuaaliopetuksessa, jossa lähitapaamisia ei lainkaan ole, voisi olla kirjalliset säännöt siitä, että materiaalia voidaan käyttää seuraavilla toteutuksilla eikä opiskelija tuo verkkoon kolmannen osapuolen tekijänoikeuden alaista materiaalia.
Jos opiskelijan opinnäytetyö viedään verkkoon, niin opiskelija ensisijaisesti vastaa itse mahdollisista tekijänoikeusloukkauksista ellei ilmene selviä tilanteita, joissa ohjaavan opettajan olisi pitänyt puuttua asiaan.
CopyRight -merkinnän käyttöä suositellaan, vaikka sillä ei ole oikeutta luovaa vaikutusta. Sen informatiivinen merkitys on kuitenkin tärkeä.
Kuka on vastuussa tekijänoikeuslain rikkovasta materiaalista palvelimella? Operaattori tai palvelun tarjoaja ei ole siitä vastuussa, mutta tämän pitää sulkea tai poistaa materiaali, kun se huomataan. Oppilaitos sen sijaan on vastuussa opettajan materiaalin tekijänoikeuden loukkauksista, tosin opettaja voi myös olla vastuussa, jos teko on tahallinen tai törkeä. Opiskelijoiden kotisivujen tekijänoikeusloukkauksista opiskelijat ovat itse vastuussa ellei ohjaava opettaja ole omalla käytöksellään kannustanut luvattoman materiaalin kopiointia (esim. sarjakuvat). Laittomat sivut oppilaitoksen pitää kuitenkin sulkea.
Työsuhteeseen liittyvissä tekijänoikeuksissa tavanomaisessa mallissa käytetään seuraavia kriteereitä:
* työsuhteen tarkoitus ja toimenkuva
* teoksen tavanomainen käyttö toimialueella
* ko. alan vakiintunut käytäntö oikeuksien siirtymisestä.
Oppilaitoksen normaalia toimintaa EI ole kilpailu kaupallisten oppimateriaalikustantajien kanssa.
Virtuaaliammattikorkeakoulu
Tekijänoikeuksista on virtuaaliammattikorkeakoulussa tähän mennessä laadittu:
* selvitysraportti
* mallisopimus opetusaineiston verkkokäytöstä
* mallisopimusluonnos sisällöntuotantorenkaiden toimintaa varten
* sopimus koulutuspalvelujen tarjoajien välisestä yhteistyöstä
* siirtomalli varsinaisilta tekijöiltä tai tekijätyöryhmiltä oppilaitokselle tai oppilaitoksille.
Tämän vuoden elo-syyskuu on dead-line tekijänoikeussopimusmalleille.
Miten järjestetään tekijänoikeudet kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteiseen materiaaliin? Varsinaisilta tekijöiltä pitää siirtää kaikki oikeudet kaikille ammattikorkeakouluille ja tätä varten on laadittu mallisopimukset 2A ja 2B. Siirto voi tapahtua kolmella tavalla:
* 6.1. Jokainen amko vastaa itse tekijänoikeuksien siirrosta tekijöiltä amkolle ja siihen mahdollisesti liittyvistä korvauksista. Amkot siirtävät sitten tekijänoikeudet kaikille muille amkoille.
* 6.2. Kaikki oikeudet siirtyvät tekijöiltä kaikille amkoille yhdellä sopimuksella.
* 6.3. Valitaan koordinaattori, jolla on oikeus myöntää käyttöoikeuksia materiaaliin.
Aineiston hallinnoinnissa on vastaavasti kolme vaihtoehtoa:
* 7.1. Jokaisella amkolla on omalla palvelimellaan oma osuutensa materiaalista.
* 7.2. Kaikki amkot voivat kopioida materiaalia omalle palvelimelleen.
* 7.3. Perustetaan laaja tietovaranto, josta amkot voivat ottaa materiaalia maksutta tai maksua vastaan.
Lähdemateriaalia
http://www.minedu.fi (OPM) ja sieltä linkki ”tekijänoikeus”
http://www.kopiraitti.fi Opettajille suunnattua tietoa tekijänoikeuksista
Tekijänoikeusneuvosto, joka löytyy verkosta, antaa lausuntoja tekijänoikeuteen liittyvistä tulkintakysymyksistä. Sen sivustolla on otsikot lausunnoista vuodesta 1996 lähtien ja uusimmat lausunnot kokonaan, joista valtaosa on hyvin perusteltuja. Sitaattisäännöstöstä löytyy myös hyvin tietoa.
Lapin yliopistosta http://www.urova.fi löytyy oikeustieteellisen tiedekunnan kautta oikeusinformatiikan instituutti, jonka lähdemateriaalissa on mm. tekijänoikeuslain teksti ajan tasalla.
http://finlex.om.fi Valtion säännöspankki
Jukka Korpelan mainiot materiaalit löytyvät tällä hetkellä osoitteista:
* http://mtl.uta.fi/jkorpela
* http://xfiles.rainmaker.iki.fi/jkorpela
* http://tietotekniikka.ncp.fi/jkorpela-mirror
Kirjoja:
* Juha Jukkara, Markku Poutala 1999: Tekijänoikeudet opetustyössä. Edita. Helsinki.
* Pirkko-Liisa Haarmann 1999: Tekijänoikeus & Lähioikeudet. Kauppakamari. Lakimiesliiton Kustannus. Helsinki.
Sivu päivitetty 23.08.2004
Eija Kalliala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.