NERA's 30th Congress in Tallinn

NERA’s 30th Congress in Tallinn, Estonia 7-9 March 2002
NERAn (Nordic Educational Research Association) eli NFPF:n (Nordisk förening för pedagogisk forskning) kongressiin Tallinnaan oli ilmoittautunut 480 osallistujaa 22 eri maasta. Eniten osallistujia, 138, oli ilmoittautunut Ruotsista. Suomesta oli ilmoittautunut 113 osallistujaa ja isäntämaasta Virosta 30 osallistujaa. Kaikki ilmoittautuneet eivät valitettavasti päässeet paikalle. Niinpä moni istunto lopahti kesken kun osa esiintyjistä oli jäänyt tulematta, joistain puuttui jopa istunnon puheenjohtaja. Silti torstai-illan vastaanotolla Sakalassa, jonka Helsingin yliopisto tarjosi, suolaiset tarjoilut loppuivat kymmenessä minuutissa, joten myöhästyjät joutuivat tyytymään jäljelle jääneisiin hedelmäpaloihin, kivennäisveteen ja kahviin. Seuraavana iltana Tallinnan yliopiston vastaanotto Reaalkoolilla onnistui paremmin: ohjelmaa ja puheita oli runsaasti, samoin lihapiirakoita ja pieniä ruisleipiä.
Network: IT and Education
Verkoston puheenjohtaja ei ollut saapunut paikalle, joten esiintyjät nousivat vuorollaan lavalle ja poisjääneet sivuutettiin. Veijo Meisalo Helsingin yliopistosta kertoi TVT-tekniikan (tieto- ja viestintätekniikan) opetukseseta opettajien koulutuksessa. Hän esitti tilastoja opettajien ja oppilaiden itsearvioinneista sekä verkkosivuja, joilta löytyi materiaalia, informaatiokanava sekä keskustelukanava. Kokemukset ovat olleet hyviä: opettajat oppivat koulutuksen aikana julkaisemaan omia web-sivujaan.
Yleisö oli kiinnostunut opetusmuodoista ja opetuksen pedagogisista painotuksista. Opettajien TVT-tekniikan koulutus on intensiivistä vierihoitoa, joka ponnistaa teknisistä eikä pedagogisista lähtökohdista.
Björn Eliasson Karlstadin yliopistosta Ruotsista esitti vaihtoehtoisen näkemyksen TVT-tekniikasta kognitiivisena työvälineenä. Kognitio tarkoittaa ajattelua ja oppimista. Kognitiivinen työväline on menetelmä, joka vahvistaa tai tukee erilaisten ihmisten ajattelua ja oppimista. Jotta voisimme sanoa jotain TVT-tekniikasta kognitiivisena työvälineenä, meidän pitäisi tutkia erilaisten yksilöiden ainutkertaisia oppimistyylejä.
Eliassonin puheessa vilahteli seuraavanlaisia argumentteja:
* Päättely on helpompaa ulkoisen vuorovaikutuksen avulla.
* Virtuaalitodellisuus on visualisoitu abstraktio.
* Hyperteksti tarjoaa assosioinnille lisää mahdollisuuksia.
Päivi Virtanen Helsingin yliopistosta esitteli IQ FORMin (Intelligent Questionnaire platFORM), verkko-oppijan älykkään tutorin tai apuneuvon. Lomakkeen ja siihen liittyvän palautteen lisäksi IQ FORM sisältää teoriaa, joka neuvoo oppijaa löytämään omat vahvuutensa oppijana. Se neuvoo mm. miten voidaan etsiä apua verkkomateriaalilta, opettajalta tai tutorilta. IQ FORM auttaa oppijaa ehkä ajattelemaan asioita uudella tavalla. Tätä voidaan kuvata spiraalilla, jota edeten oppija kehittyy kohti itseohjautuvuutta.
IQ FORMia on pilotoitu Helsingin ja Tampereen yliopistoissa sekä Heliassa.
Ragnhild Valvik Agnerin korkeakoulusta Norjasta puhui norjaksi tiedon etsinnästä verkosta. Hän valitti samalla, että luokissa ei ole tietokoneita, joten opiskelijat joutuvat menemään laboratorioon, joka on avoin läpikulkutila. Hän korosti oppijoiden luovuutta ja innovatiivisuutta.
Anders Engström Falun kunnasta Ruotsista kertoi ruotsiksi itse kehittämästään oppimisympäristöstä, missä ryhmän merkitys on keskeinen. Ympäristö koostuu seuraavista elementeistä:
* opettaja
* opetusväline
* oppijat
* aika
* suunnitelma
* työtavat
* tekniikka
* sosiaalinen vuorovaikutus
* paikka
* diagnostisointi ja validointi
Ympäristöstä löytyy erilaisia näkökulmia:
* käyttäjänäkökulma – käyttäjäystävällisyys
* jakeluympäristö – oppimisvälineet, info, testit, harjoitukset, koe
* ryhmän yhteistyö – asynkroninen ja synkroninen vuorovaikutus
* kirjailijan – käyttäjän perspektiivi
* hallinnoinnin – tekniikan perspektiivi
* toimittajan tuki – tilastot
e-Oppimisympäristö on integroitu oppilashallintojärjestelmään, joka tuottaa poissaoloraportit ja liittyy puolestaan verkon operointijärjestelmään.
Kristen Lycke Hofgaard Norjasta kertoi chat-keskusteluista PBL- ja DPBL (distributed PBL) opiskelussa. Molemmissa opiskelutilanteissa oli samat tutorit, joten heidän kokemuksiaan voitiin verrata. Kaikki chat-istunnot videoitiin.
Chat-aktiivisuudesta voitiin todeta, että oppijoiden ja tutoreiden aktiivisuus korreloi keskenään. Verkossa oppijat olivat keskenään yhtä aktiivisia kun taas lähiopetuksessa heidän aktiivisuutensa vaihteli paljon. Tutkijat olivat ennakkoon olettaneet tilanteen päinvastaiseksi.
Tutkimuksessa chat-keskustelut luokiteltiin seuraavasti:
1. sosiaalinen vuorovaikutus
1. aiheeseen (lääketieteeseen) liittyen
2. puhtaasti sosiaalinen
2. työn organisointi
1. tekniset kysymykset
2. tehtäviin liittyvät
3. sisältöön liittyvä
4. prosessin arviointia
5. muuta
Opettaja saattoi tuntea, miten oppijaryhmä vaikutti opettajan toimintaan. Verkkopohjaisesta viestinnästä puuttuvat ei-verbaaliset vinkit, joten tutorit pyrkivät olemaan näkyvissa kirjoittamalla mahdollisimman usein, vaikka vain lyhyitä kannustuksia ”hyvä”, ”hienoa”.
Kirjoitustaitoa ja nopeutta tarvitaan chat-keskusteluissa. Opettajan ohjeet voivat mennä harakoille, jos hän miettii niitä liian kauan ja keskustelu ehtii sillaikaa edetä uuteen tilanteeseen.
Workshop on E-learning in Teacher Education
Priit Reiska Viron pedagogisesta yliopistosta esitteli rakentamaansa käsitemallintamisen ohjelmistoa, jota jopa kahdeksanvuotiaat lapset käyttävät kaikissa luokissa. Ohjelmisto auttaa oppijoita ryhmätöissä ja oman tietämyksensä rakentamisessa. Mallintamista voidaan tehdä neljällä eri tasolla:
1. intuitiivisesti
2. puoliksi kvantitatiivisesti
3. kvantitatiivisesti, käytetään tietokonetta
4. kvantitatiivisesti, vain tietokoneen avustuksella
Priit Reiska esitteli oppilaiden tuottamia erilaisia käsiterakenteita lineaarisista haarautuviin ja tähtimäisiin päätyen monimutkaisiin, useista osista koostuviin rakenteisiin.
Saimme itse kokeilla, miten opettajana ensin määrittelimme käsitteitä ja yhteyksiä ja miten sitten oppijoina yhdistelimme käsitteitä toisiinsa annetuilla yhteyksillä. Kaikki annetut käsitteet olivat yhtaikaa esillä kun mallia rakennettiin ja opettaja saattoi antaa oppilaille mahdollisuuden lisätä malliin uusia käsitteitä ja yhteyksiä.
Käsitemallin rakentaminen hiirellä oli vaivatonta. Mieleeni tulivat kymmen vuoden takaiset case-välineet, joiden kanssa ensimmäisen kerran rakentelin tietokoneavusteisesti käsitemallia. Olin valinnut vironkielisen version ohjelmasta englanninkielisen sijaan. Ikävää, että virheilmoitukset ja opasteet olivat ohjelmassa saksankielisiä enkä ymmärtänyt niitä.
Mart Laanpere ( [email protected] ), Tallinnan pedagogisen yliopiston koulutusteknologiakeskuksen johtaja, kertoi opettajien koulutuksesta Virossa ja siinä käytettävistä apuvälineistä Mind Manager, Inspiration sekä Java-pohjainen The Nutrificial Brain http://www.thebrain.com .
Mart Laanpere kertoi didaktiikan e-tekstikirjasta ( http://ive.pa-linz.ac.at/etextbook ) sekä CVW:stä (Collaborative Virtual Workspace).
Koulutusteknologiakeskus, Centre of Educational Technology, on perustettu vuonna 1997. Virossa opettajien pätevyys mitataan neljällä tasolla, jotka alkavat nuorista, vasta valmistuneista ja päättyvät kulttuuriministeriön arviointilautakunnan antamaan korkeimpaan tasoon, joka arvioidaan kolmen vuoden välein uudestaan.
Opettajan TVT-pätevyydelle on Virossa määritelty 15 erilaista mittaria:
* Opettaja löytää verkosta tarvitsemansa resurssit.
* Opettaja osallistuu yhteistyöhön kollegojensa kanssa verkossa.
* Opettaja tuntee lakiin, etiikkaan ja turvallisuuteen liittyvät normit.
* Opettaja tuntee TVT-sanaston.
* Opettaja osaa suunnitella opiskelukehikon.
* Opettaja kykenee arvioimaan verkon sisältöä.
* Opettaja osaa käyttää uusia arviointimenetelmiä.
* Opettaja kykenee analysoimaan oppilasdataa.
* Opettaja antaa TVT:hen liittyviä tehtäviä.
* Opettaja kehittää oppilaiden yhteistyötä.
* Opettaja osaa yksilöllistää opiskelua.
* Opettaja osaa laatia multimediaesityksiä.
* Opettaja käyttää aktiivisesti oppimismenetelmiä.
* Opettaja ohjaa oppilaita TVT:n käyttöön projektioppimisessa.
* Opettaja integroi TVT-tekniikaa opetussuunnitelmaan.
Viron mittarit opettajan TVT-pätevyydelle ovat hyvin samanlaiset kuin Suomen OPE.FI-mittarit vaikka naapurimaat ovat kehittäneet mittaristoja toisistaan tietämättä.
Virossa WebCT on uusien hinnoittelujen myötä liian kallis, joten opettajakoulutuksessa käytetään halvempia vaihtoehtoja kuten Yahoon keskusteluryhmiä. Ystävyys-yliopistojen kanssa tehdään yhteistyötä ja kursseja voi ottaa puolin ja toisin.
Mart Laanpere totesi, että PowerPointin lineaarinen esitysmuoto heikentää hänen ajattelutapaansa: se sitouttaa liiaksi lineaariseen sisällysluetteloon. Postmoderni maailmahan vihaa lineaarisuutta.
Hyviä linkkejä Viron koulumaailmaan ovat http://www.net.ee sekä http://www.koolielu.ee .
Symposium Portfolios and Collaborative Knowledge Building in ICT-oriented Teacher Education
Olga Dysthe Bergenin yliopistosta Norjasta kuvasi eri tyyppisiä portfolioita:
* Yksinkertaisessa portfoliossa kaikista tehtävistä ja reflektioista kootaan portfolio, joka arvioidaan
* Monimutkaisessa portfoliossa tehtävistä ja reflektioista muodostetaan työskentelyportfolio, josta opiskelijat valitsevat esitettävnä portfolion ja tämä arvioidaan.
Portfolioita voidaan käyttää sekä top-down- että bottom-up-tyyleillä. Oppiminen on sosiaalista ja portfolio toimii kommunikoinnin välineenä.
Line Wittek Oslon yliopistosta Norjasta kertoi, miten opiskelijat jakavat keskenään kirjoituksiaan ja keskustelevat niistä. Verkon avulla oppimisprosessi tulee näkyväksi. Portfolio voi muuttaa oppimistapoja. Oppijat sanovat, että tämän kaltaisessa opiskelussa he joutuvat tekemään enemmän kuin perinteisessä, mutta se on sen arvoista.
Keskustelussa todettiin, että portfoliota voidaan käyttää arvioinnin välineenä kokeen sijaan mutta myös oppimisvälineenä.
Knut Steinar Engelsen Stord/Haugesundin yliopistosta Norjasta kertoi tietokantadialogeista. Lasten käyttäytymistä voidaan seurata, jolloin tiedot tallentuvat tietokantaan ja voidaan sieltä analysoida. Opiskelijat voivat laatia omat verkkosivunsa, joilta linkit johtavat heidän kirjoittamiinsa, tietokantaan tallennettuihin teksteihin.
Tietokannan avulla voidaan myös rakentaa silta todellisen ja virtuaalisen maiseman välille.
Hildegunn Otnes Vestfoldin korkeakoulusta Norjasta kuvasi, miten hän on käyttänyt portfolioita oppimis- ja arviointivälineinä. Digitaaliset portfoliot ovat läpinäkyviä ja avoimia muille oppijoille. Hypertekstin integroitujen pointtereiden avulla portfoliot voidaan linkittää keskenään. Aivoriihi toimii perinteiseen tapaan mustalla taululla.
Keskustelussa todettiin, että suljetussa ympäristössä hypertekstin mahdollisuudet olisivat rajallisemmat kuin avoimessa webissä. Siksi portfoliot ovat avoinna kaikille. Oppijat päättävät itse, mitä asioita vievät portfolioonsa. Digitaalisessa tekstissä on toki vaaransa: joku voi varastaa toisen tekstiä.
Sivu päivitetty 23.08.2004
Eija Kalliala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.