ICT Ladies seminaariristeily Tallinnaan 4.12.2003
Hetkyn ICT Leidien seminaariristeily oli täynnä ohjelmaa. Heti brunssin jälkeen siirryimme kokoustilaan, jossa Hanna Autio Oracle Finlandilta kertoi meille, mihin IT-maailma on menossa. Esitystä siivitti ikkunasta näkyvä meri ja vähitellen esiin nouseva Tallinnan ranta ja siluetti. Tarkkaavaisuutemme herpaantui vasta, kun Ekerön m/s Nordlandia oli kiinnittynyt Tallinnan satamaan ja maihinnousu alkanut.
Satamasta jatkoimme bussilla suoraan TietoEnatorille, missä johtaja Rene Jakobson valotti meille IT-yrityksen asemaa Tallinnassa.
Mihin IT-maailma on menossa?
Hanna Aution esityksen taikasanoja olivat grid (hila), consolidation (keskittäminen), database (tietokanta), application server (sovelluspalvelin) ja collaboration (ryhmätyö).
Grid on Internetin jälkeen seuraava suuri tekniikka. Uusissa sovelluksissa käyttöliittymä on Webissä, mutta varsinainen laskenta Gridissä. Grid on lähtenyt liikkeelle tutkimushankkeena ja sen yleistyminen odottaa tiedonsiirron hintojen laskua. Tietoturvalle Grid asettaa entistä suuremmat haasteet.
Uusissa arkkitehtuureissa tiedot eli tietokannat ja tiedostot keskitetään, samoin sovellukset ja laskenta. Parikymmentä vuotta sitten kaikki sovellukset oli keskitetty suurkoneille; nyt ollaan siis parinkymmenen hajautusvuoden jälkeen palaamassa takaisin keskitettyyn arkkitehtuuriin, jolla saavutetaan tiedon eheys ja globaali tasa-arvo.
Tietokanta on kehittymässä itseään korjaavaksi (Self-Managing Database). Tietokannanhoitaja saa jatkossa nukkua yönsä, kun hänen ei tarvitse öisin käynnistellä tietokantoja korjaavia skriptejä. Hän voi keskittyä monitorointiin ja suunnitteluun.
Mitä suomalainen IT-yritys tekee Tallinnassa?
Tallinnan TietoEnatorin johtaja Rene Jakobson painotti henkilöstön jatkuvaa kehittymistä ja tietämyksen jakamista. IT-osaaminen ja ohjelmointitaito oli Virossa hyvää jo 1980-luvulla. Siihen ehkä vaikutti osaltaan vanha konekanta, jonka kanssa piti tulla toimeen. TietoEnatorilla on oma e-Akatemia, jossa työntekijät voivat verkko-opiskella. Kun uusia työntekijöitä palkataan, näiltä ei kysytä, mitä he osaavat vaan miten he haluavat kehittyä, mitkä ovat heidän tavoitteensa ja miten hyvin he pystyvät työskentelemään ryhmässä.Viime vuonna TietoEnator saavutti viihtyisimmän työpaikan kilpailussa kuudennen sijan.
Virossa ohjelmoijien palkkahaitari on suuri, parhaat saavat kolme ja puoli kertaa niin suuren kuukausipalkan kuin vasta valmistuneet, mutta ohjelmoijien suorituskyvyn haarukka on vielä suurempi. Vuosittain käytetään lisäksi 500 kruunua henkilöä kohti virkistystoimintaan kuten liikuntaharrastusten tukemiseen. Virossa it-ammattilaisten palkat ovat kuitenkin vain kolmannes Suomen palkoista. Kustannustason ero näkyy myös valmistuotteissa: Suomen TietoEnatorin valmistuotteet ovat liian kalliita Viron markkinoilla.
Virossa kilpailu on kovaa ja it-alalla on monia pieniä yrityksiä, osa nopeasti nousevia ja sammuvia. Tarjouskilpailuissa tarjouspyynnön valmistelemiselle varataan usein vain pari viikkoa aikaa, mikä on liian vähän vastuulliselle yritykselle kunnollisen tarjouspyynnön tekemiseen niin, että tarjouksen aikatauluista ja resursseista voidaan pitää kiinni.
TietoEnator on tehnyt tietojärjestelmiä mm. Tallinnan kaupungille ja Viron parlamentille. Yksi Viron suurimmista it-määrittelyhankkeista on juuri käynnistynyt Tarton Yliopiston Klinikalle. Alunperin ajatuksena oli sähköisen sairaskertomuksen kehittäminen, mutta sitä on laajennettu ulkoisiin ja sisäisiin sidosryhmiin.
Virossa sähköinen henkilökortti (IT-kortti) otettiin käyttöön vuonna 2002. Se maksaa 250 kruunua ja korvaa passin henkilöllisyystodistuksena maan sisällä. IT-kortit eivät kuitenkaan ole yleistyneet odotetulla vauhdilla. Jotta kansalainen voisi käyttää niitä sähköisessä asioinnissa, hänen pitäisi hankkia kortin lisäksi myös lukulaite ja tarvittava ohjelmisto. Tallinnassa on meneillään julkisen liikenteen hanke, jossa Tallinnassa asuva saisi matkustaa edullisemmin kuin lähikunnista tulevat. Asumiskunta voidaan todistaa IT-kortilla.
It-alan ammattilaisena Rene Jakobson näkee IT-kortin mahdollisuudet: nykyisistä lompakkoa pullistelevista etu- ja jäsenkorteista voisi päästä eroon yhdellä IT-kortilla, joka kertoisi haltijansa tiedot. Kun tietoja verrattaisiin eri sovellusten tietokantoihin, voitaisiin heti nähdä, mihin etuihin ja alennuksiin kortin haltija olisi oikeutettu.
Sivu päivitetty 09.12.2003
Eija Kalliala