IT-ratkaisut – seminaaritapahtuma keskisuurille yrityksille
Helsingin Messukeskus 8.-9.10.03
Muistiinpanot teki Eija Kalliala
15.00 Verkkolasku valmiina – myös pk-yrityksille!
Ilkka Harjula, konsultti TietoEnator Oyj
Ilkka Harjula esitteli TietoEnatorin verkkolaskuhotellia, jonka kautta laskut voidaan eri muodoissa toimittaa perille asiakkaille ja pankkeihin. Hän perusteli konseptia sillä, että yhä useammat pk-yritykset haluaisivat nopeuttaa laskujen kiertoa ja päästä eroon papereista verkkolaskujen avulla. Monilla yrityksillä toimittajan valintakriteerinä on kyky tuottaa lasku verkossa.
Verkkolasku on ajankohtainen aihe: siitä oli juttu tuoreessa ITviikossa. Helsingin kauppakamarin julkaisussa 03, ”Selvitys pk-yritysten tietotekniikan ja sähköisen liiketoiminnan tarpeista” käsitellään myös verkkolaskua. Tieken selvityksen mukaan vuonna 2002 noin 3 % yritysten välisistä laskuista oli verkkolaskuja.
15.30 Sähköisen asioinnin tehostaminen, case Tilauspalvelu
Kai Taka-aho, myyntipäällikkö, 2ndhead Oy
2ndhead on Sanoma-konserniin kuuluva yritys, joka on keskittynyt internetin, mobiilin median ja digitv:n ratkaisuihin. Aiemmin yritys on tuottanut mobiiliportaaleja.
Tutkimusten mukaan 1,5 miljoonaa suomalaista käyttää internetiä viikoittain. Digitv on yli 110 000 suomalaisessa kodissa. Tämä tarkoittaa vain 5 %:a kotitalouksista, mutta viime helmikuussa digitv oli vain 2,5 %:ssa suomalaisista kotitalouksista, joten trendi on selkeä. Osa digitv-vastaanottimista tosin on sellaisia, joiden kautta sähköistä asiointia ei vielä voi hoitaa.
Organisaation markkinointiin ja tiedotukseen verkko tuo selvää lisäarvoa. Painettu kuvasto vanhenee, se on itse asiassa vanha heti kun se on painettu; verkossa kuvasto pysyy ajan tasalla. Verkossa voidaan esittää lisätietoja ja sen kautta tuotevertailu on vaivatonta.
Asiakaspalvelu on yleensä yrityksessä kuormitetuin ja kustannuksiltaan suuri. Kun verkkopalvelu pystyy auttamaan tässä, niin sen merkitys ei ole vähäinen. Tiedotuksesta osa on internetissä ja täsmätiedotuksen voi hoitaa tekstiviestein. Asiakkaan kannalta verkkopalvelun yksi etu on joustavuus: kaikkia asioita ei tarvitse ehtiä hoitamaan virka-aikana vaan asiointia voi jatkaa illalla verkossa. Myös tilauksen seuranta esim. autokaupassa on verkon kautta vaivatonta.
Mobiili päätelaite on aina mukana. Lehtiä tilataan jonkin verran jopa tekstiviestein, mikä tuntui aluksi yllättävältä. Bussipysäkeillä on mainoksia ja niissä ohjeet, miten lehti tilataan tekstiviestin avulla. Kun mainos tulee oikealla hetkellä, päätöksenteko on nopeaa.
Kai Taka-aho esitti muutaman teesin verkkopalvelun suunnittelua ja toteutusta varten:
* Tarjoa useita kanavia, joista asiakas voi valita.
* Selvitä, mitä asiakas haluaa.
* Ota mukaan omat asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilösi.
* Luokittele verkossa tuotteet samalla tavoin kuin painetussa katalogissa (asiakkaalle tuttu konsepti).
* Tiedota asiakkaille eri kanavien mahdollisuuksista.
* Integroi järjestelmät niin, etteivät uudet kanavat aiheuta lisäkustannuksia, jotka ovat suurempia kuin niistä saatu hyöty.
* Huolehdi sisäisestä koulutuksesta: asiakaspalvelijoiden pitää osata vastata asiakkaiden kysymyksiin verkkopalvelusta.
Monikanavainen asiakaspalvelu ei ainoastaan vähennä kustannuksia.
* Verkkopalveluun rekisteröityjen tietoja voidaan käyttää suoramarkkinoinnissa.
* Verkkopalvelu vapauttaa asiakaspalvelusta työvoimaa, jota voidaan käyttää esim. soittamaan asiakkaille.
* Asiakastyytyväisyys lisääntyy.
16.00 Järjestelmäarkkitehtuuri, vaatimusmäärittely ja muutossuunnittelu käyttöönotossa – onnistuneen käyttöönoton avaimia
DI Lauri Mäkelä, RAMSE Consulting Oy
Lauri Mäkelällä on kymmenien vuosien kokemus järjestelmäkehitystyöstä. 1990-puolivälissä siirryttiin räätälöidyistä järjestelmistä parametrein ohjattaviin vakiotuotteisiin. Vähitellen on kuitenkin huomattu, että amerikkalaiset best-practices, joihin parametrit on istutettu, eivät aina toimi suomalaisissa yrityksissä. Niinpä nyt tavoitteena on mahdollistaa omien työnkulkujen ja tietokantojen muokkaus vakiotuotteissa.
Kun organisaatio tekee tarjouspyynnön uuden järjestelmän kehittämisestä, sen pitää pohjautua organisaation omaan vaatimusten määrittelyyn. Kehitystä ei tapahdu, jos toiminta ei tavoitetilassa muutu. Tämä edellyttää tietoista muutostenhallintaa.
Esityksestä on erinomaiset kalvot IT-ratkaisut-seminaarin verkkopalvelussa torstain tietoiskujen kohdalla.
Sivu päivitetty 10.10.2003
Eija Kalliala