Virtuaaliammattikorkeakoulu-seminaari

Virtuaaliammattikorkeakoulu-seminaari Hämeen ammattikorkeakoulussa 3. – 4.2.2000
* OPM:n toteutusmalli
* AVERKO, avoin verkostoammattikorkeakoulu
* Verkkopedagogiikka
* Case-esimerkit
* Global Virtual Polytechnic
* Suomen virtuaaliyliopistohanke
* Workshopit
* Paneeli
* Uuden yhteistyön aikakausi
* Lopuksi
Seminaari keräsi 146 osallistujaa eri puolilta Suomea. Mukana oli osanottajia paitsi ammattikorkeakouluista, joita Suomessa on 31, myös yliopistoista ja opetusministeriöstä. Työtahti oli kiivas: Aloitimme virtuaaliyliopistohankkeesta ja ammattikorkeakoulujen osuudesta siinä ja lopetimme ehdotukseen virtuaaliammattikorkeakoulua koordinoivasta hankkeesta, jonka portaali valmistui Internetiin kahden seminaaripäivän välisenä yönä. Hankkeen toiminnan pitäisi näkyä valtakunnallisesti jo ensi vuoden keväällä.
OPM:n toteutusmalli
Opetusneuvos Hannu Sirén esitteli opetusministeriön koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 1999 – 2004, valtion vuoden 2000 talousarvion sekä virtuaaliyliopistohankesuunnitelman antamien raamien pohjalta virtuaaliammattikorkeakoulun yhdeksän kohtaa sisältävän toteutusmallin.
1. Perustetaan ammattikorkeakoulujen tarjontaa esittelevä yhteinen internet-sivu.
2. Opiskelija voi valita tutkintoonsa minkä tahansa ammattikorkeakoulun opintojaviikkoja sovittuaan asiasta omassa ammattikorkeakoulussaan.
3. Suorituksen ottaa vastaan se ammattikorkeakoulu, joka on tuottanut kurssin.
4. Opiskelijan oma ammattikorkeakoulu maksaa näistä opintoviikoista esim. 800 mk kurssin vastaanottaneelle ammattikorkeakoululle.
5. Sama tarjonta löytyy avoimesta virtuaaliammattikorkeakoulusta kaikille suomalaisille ja tällöin maksuista ja järjestelyistä päättää kukin ammattikorkeakoulu itse.
6. Ammattikorkeakoulut allekirjoittavat tämän määrittelevän yhteisen sopimuksen.
7. Joku ammattikorkeakouluista koordinoi virtuaaliopetuksen kehittämistä.
8. Hankerahoitusta myönnettäessä OPM suosii niitä ammattikorkeakouluja, jotka sitoutuvat tässä esitettyyn ajatteluun.
9. OPM osoittaa vuodesta 2001 alkaen tuloksellisuusrahoitusta ammattikorkeakoululle, jolla tämä toiminta on erityisen laajaa.
AVERKO, avoin verkostoammattikorkeakoulu
Koulutussuunnittelija Anitta Pehkonen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta esitteli AVERKOa, avoin verkostoammattikorkeakoulu, jossa vuoden 2000 lopussa pitäisi olla jo 60 suomenkielistä opintoviikkoa tarjolla. Eri puolilla maailmaa työharjoittelussa olevat opiskelijat ovat olleet mukana AVERKOn kursseilla.
Oppimisympäristö on pyritty pitämään yksinkertaisena. Jotkut kurssit on toteutettu Oulun yliopiston kehittämään Proto-ympäristöön, jotkut tavallisina web-sivuina. Jokaiseen kurssiin liittyvä perustieto löytyy AVERKOn sivuilta.
AVERKOon kuuluu myös palautelomake, joka tulostaa suoraan SPSS-ohjelmaan.
Verkkopedagogiikka
Anitta Pehkonen esitteli myös Kari Kiviniemen laatiman tutkimuksen Johdatus verkkopedagogiikkaan. Tutkimuksessa todettiin mm, että kurssin tekeminen verkkoon vaatii monenlaista osaamista ja paljon aikaa, joka pitää ottaa huomioon myös opettajan työajassa.
Yleisö innostui kysymään, tarkoitetaanko verkko-opetuksella verkon käyttöä opetuksen tukena vai aitoa etäopetusta, johon ei sisälly lainkaan tutorointia. Hallinnollinen yhteistyöhän on erilaista silloin, jos koko oppiminen tapahtuu aidosti verkoissa kuin silloin, kun verkossa olevan materiaalin oppimista tuetaan lähiopetuksella. Puheenvuoroissa korostettiin myös, että opiskelijoiden pitää tietää, edellyttääkö kurssi fyysistä läsnäoloa jossain.
Case-esimerkit
Virtuaaliammattikorkeakoulutoteutusten case-esimerkkejä esiteltiin Satakunnnan, Lahden ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakouluista.
Esa rahiala ja Pekka Kuisma kertoivat Lotus Notesin päälle rakennetusta järjestelmästä: Lotus Noteshan tarjoaa tietokanta-ajattelun, suojaukset ja ohjelmoitavuuden. Järjestelmä on muodoltaan salasanoin toteutettu ekstranet, johon palautetut tehtävät menevät järjestyksessä ja opettaja näkee helposti kokonaistilanteen. Opiskelijat eivät näe toistensa palauttamia harjoituksia.
Jokaista opintojaksoa kohti on noin kymmenen kontaktituntia. Lisätietoja löytyy osoitteista http://www.avoinamk.fi sekä http://www.bh.spt.fi/virtualia
Ari Vesikko ja Sinikka Vaskelainen kertoivat Lahden ammattikorkeakoulun ESR-yhteistyössä WebCT:n pohjalta rakennetusta Aknetista. Hankerahoitus oli noin 3 miljoonaa markkaa. Opettajien laatimien materiaalien tekijänoikeudet jäivät Lahden ammattikorkeakoululle.
Jari Uimonen kertoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun Lotus Learning Spacen käytöstä sekä Tietie-yhteistyöstä, jossa Helia on mukana. Pohjois-Karjalassa tavoitteina ovat vuorovaikutus opettajan ja opiskelijan välillä , työelämäyhteydet sekä jatkossa ammattimainen digitaalinen sisällöntuotanto. Opettajille ja opiskelijoille järjestetään koulutusta, ns. atk-passi, pedagogiikasta ja monimuoto-opiskelusta Lotus Learning Space –ympäristössä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja IBM ovat tehneet yhteistyösopimuksen, jonka perusteluina ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkekaoulun koulutusverkko, etäopiskelu sekä kokemukset Lotus Learning Spacesta.
Esityksen kalvot löytyvät osoitteesta http://www.ncp.fi/jari/vamk/index.html
Global Virtual Polytechnic
Lehtori Aulikki Uusitalo-Kasvio Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoi konkreettisia kokemuksia neulekurssin tekemisestä verkkoon. Opiskelijat huomauttavat, jos opettajan materiaalissa on kirjoitusvirheitä. Jos opettaja tekisi kirjan, niin oikoluvun jälkeen voisi huoata: ”Ihanaa, mitään ei ole tehtävissä.” Sen sijaan verkossa olevaa materiaalia pitäisi jatkuvasti päivittää.
Materiaalin pitää olla hyvin jäsenneltyä. Tehtävien laatiminen oli vaikeinta. Opiskelijoiden olisi pitänyt tehtävien avulla tuottaa uutta materiaalia verkkoon, mutta tarkistaessaan materiaalia opettaja teki siihen runsaasti korjailuja, kun se oli niin keskeneräistä, joten lopulta materiaali oli kuitenkin lähinnä opettajan tuottamaa.
Suomen virtuaaliyliopistohanke
Projektipäällikkö Kari Salkkunen Dipolista kertoi Suomen virtuaaliyliopistohankkeesta. Hankesuunnitelma on julkaistu 13.12.1999 ja tavoitteena on, että syksystä 2002 lähtien jokaisen kurssin voisi suorittaa ilman lähiopetusta. Vuonna 2004 virtuaaliyliopisto olisi todellisuutta Suomessa. Tarkoitus ei kuitenkaan ole luoda internet-akatemiaa, sillä virtuaaliyliopistossa voidaan käyttää muitakin medioita ja yhteistyötä tehdään esim. YLEn kanssa.
Workshopit
Ensimmäisen seminaaripäivän lopuksi jakaannuimme workshopeihin pohtimaan virtuaaliammattikorkeakoulun eri piirteitä. Workshopien teemat olivat:
* Valtakunnallinen virtuaaliAMK-toteutus
* Tekninen ryhmä
* Avoin verkostoammattikorkeakoulu
* Yrityskoulutus
* Opettajien työehdot ja julkaisuoikeudet
Menin itse ensimmäiseen noista työryhmistä. Alkukeskustelussa kysyttiin, arvioidaanko oppilaitoksia ja opintojaksoja ennenkuin ne hyväksytään mukaan virtuaaliyliopistoon. Todettiin, että yksittäisiä opintojaksoja ei arvioida ja että esim. yliopistot vastaavat kukin itse omasta tarjonnastaan. Pohdittiin, että kenties pitäisi kehittää jokin laatujärjestelmä ja sille arviointimekanismi, jolla oppilaitoksia rankataan. Laatujärjestelmään voisi kuulua esim. oppilaitoksen tarjoama tekninen tuki.
Alkukeskustelun jälkeen todettiin, että ammattikorkeakoulujen kannattaa jatkaa verkostoitumista eikä odottaa, mitä yliopistot tekevät. Pääehdotukseksi nousi, että muodostetaan löyhä yhteenliittymä (portaali), josta on mahdollisuus päästä yksittäiseen opintotarjontaan. Yhteenliittymällä pitää olla yhteiset pelisäännöt, mutta se muotoutuisi erilaisten kokeilujen kautta, joista kerromme avoimesti toisillemme.
Keskustelussa muistutettiin oppilaitosten perustehtävästä ja virtuaaliammattikorkeakoulun sille tuomasta lisäarvosta: sieltä otetaan kursseja, joita omassa tarjonnassa ei ole. Ehdotettiin, että portaali mahdollistaisi sekasotkuisen tarjonnan strukturoinnin ja lajittelumahdollisuudet erilaisten tunnuslukujen mukaan (osallistuneet, suorittaneet jne.). Luokittelutekijöitä voisivat olla avoin koulutus ja tutkintokoulutus. Kursseille ehdotettiin koulutusalakohtaista clearing-hintaa.
Pohdittiin, pitäisikö tarjontaa koordinoida vai miten päästään sopuun siitä, mitkä kursseista valitaan. Vai annetaanko kaikkien kurssien olla portaalissa ja odotetaan, että vähemmän suositut kurssit katoavat sieltä itsestään. Opettajien kokonaispalkkaus tuo mahdollisuuden tuottaa virtuaalimateriaalia työajalla.
Paneeli
Toisen seminaaripäivän aamuna kokoonnuttiin paneelikeskusteluun, jossa käsiteltiin edellisen päivän workshopien tuloksia. Virtuaaliammattikorkeakoulun portaali oli synnytetty verkkoon jo edellisenä iltana.
Paneelin puheenjohtaja, kehitysjohtaja Pertti Puusaari Hämeen ammattikorkeakoulusta hehkutti, miten ammattikorkeakoulut pystyvät liikkumaan liukkaammin kuin yliopistot jäyhinen tiedekuntarajoineen. Verkkotekniikka on jo kunnossa, sisällöt vain puuttuvat. Hämeessä ollaan siirtymässä ISDN:stä ADSL:ään, joka tuo liikkuvan kuvan joka kotiin Internetin kautta.
Workshopien tuloksista syntyi seuraavanlaisia ajatuksia:
* Valtakunnallinen virtuaaliAMK-toteutus
o Löyhä, itsekoordinoituva yhteenliittymä
o Yhteinen sivu, joka tarjoaa työkalut koordinoitumiselle ja yhteistyölle
o Palveluyksikkö edellistä ylläpitämään, markkinoimaan ja kehittämään
o Rahaliikenteestä pelisäännöt
o Arenen asettama valmisteluryhmä
* Tekninen ryhmä
o Pitäisi olla yhteinen alusta, johon voisi tuottaa materiaalia, jos ei halua ylläpitää omaa alustaa
o Miten hoidetaan opiskelijatunnistus ja tentit? Olisiko sähköisestä henkilökortista apua?
o Rahoitusta EU:n 2 – 3 ohjelmista sekä OPM:ltä
o Selvitettävä, miksi tehdään ja kenelle?
* Avoin verkostoammattikorkeakoulu
o Yhdelle oppimisympäristölle ei pitäisi tulla monopoliasemaa Suomessa
o Yhteistyön ja tiedottamisen pitäisi toimia
o Yhteinen työ ei saa muodostua pakkopaidaksi olemassaoleville hyvin eteneville hankkeille
o Sovittava siitä, kuka omistaa materiaalin sen jälkeen kun se on tehty, ettei tule yllätyksiä
* Yrityskoulutus
o ESR-rahoituksella on tehty pilotteja
o Pitäisi selvittää, kenelle tehdään ja mikä on tarve
o Pk-yrityksille verkko-oppiminen on ajankäytöllisesti hyvä tapa
o Pitäisi löytää eri ammattikorkeakoulujen keihäänkärjet, ettei tehtäisi samoja asioita monessa paikassa
* Opettajien työehdot ja julkaisuoikeudet
o Pitäisi luoda mallikokoelma erilaisia tilanteita varten, ja ne pitäisi saattaa ammattijärjestöjen, työnantajien sekä OPM:n tietoon
o Yhteistyö edellyttää avointa tiedonvaihtoa
o Kehittävät harrastukset ovat kivoja, mutta palkkaakin olisi kiva saada
o Tutoroitavien opiskelijoiden määrän pitää vaikuttaa palkkaukseen
o Pohdittava, mikä on tuotetun verkkomateriaalin ajateltu elinkaari: Päivittävätkö muut sitä vai onko kyse teoksesta, jota ei muuteta?
o Kokonaispalkkauksessakin pitää pohtia, kuinka suuri osa opettajan työajasta menisi virtuaalimateriaalin tekemiseen.
Uuden yhteistyön aikakausi
Seminaarin viimeinen esitys oli Tampereen yliopiston professori Tapio Variksen Verkottuva korkeakoulu: Uuden yhteistyön aikakausi. Tähän on koottu joitain hänen lennokkaita kysymyksiään ja ajatuksiaan.
* Verkossa ei ole keskusta, vai olisiko se Oulu, Hämeenlinna tai pääkaupunkiseutu?
* Mitä opettajuus on jatkossa, kun OpenUniversitystä voidaan ostaa sisällöllisesti ja visuaalisesti parempaa materiaalia kuin mitä me pystymme tuottamaan – ja se on vielä yleensä tehty paremmalla englannillakin kuin mihin me pystyisimme?
* Jos sitoudutaan vallitsevaan käyttäytymiseen, sitoudutaan vanhentuneeseen tapaan.
* Jatkossa kaikki ovat oppijoita, mutta jonkun pitäisi tehdä töitäkin.
* Ihmiset haluavat unelmia, vapaa-aika kasvaa, arvot muuttuvat.
* Mitkä ovat kalvojen tekijänoikeudet, kun ainahan opiskelijat ovat kopioineet opettajien kalvoja?
* Opettajakin on saanut 99,9% tiedoistaan muualta.
* Menestyminen ei synny kilpailusta vaan luottamuksesta.
* Alueellinen moninaisuus ja yhteinen kehittyminen ovat tärkeitä, mutta eivät saa kuitenkaan olla tekohengitystä.
* OPM on todennut, että tutkimus kuuluu myös ammattikorkeakouluihin.
* Ihmiset ja yritykset eivät ole kiinnostuneita tutkinnoista vaan siitä, mitä ihmiset osaavat.
* Laaduntarkkailu on brandikysymys: Oppilaitos menettää maineensa huonon materiaalin vuoksi.
Lopuksi
Seminaarin lopuksi luvattiin, että virtuaaliammattikorkeakoulu on toiminnassa keväällä vuonna 2001.
Sivu päivitetty 8.2.2000
Eija Kalliala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.