Julkishallinnon seminaari

Fincommerce: Julkishallinnon seminaari 4.4.2000
* Eino Hosia, Sisäasiainministeriö
* Julkishallinnon verkkoasioinnin kehittäminen – lainsäädäntö ja hankkeet Kehityspäällikkö Markku Brummer, Elisa Communications
* Mitkä ovat sähköisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt julkishallinnon organisaatioille? Millaisia haasteita sähköiset palvelut tarjoavat? Johtava konsultti Juha Heikkinen, Fincommerce Oy
* Mitä mahdollisuuksia portaalit luovat organisaatioiden sähköiseen tiedottamiseen? Millaisiksi muodostuvat portaalien sisällöt? Kehityspäällikkö Matti Laamanen, Elisa Communications
* Kuinka julkishallinto voi siirtää toimintojaan verkkomaailmaan? Näkökulmana henkilön sähköinen tunnistaminen Johdon konsultti Kalle Kastikainen, Fincommerce Oy
* Kuinka mobiilia päätelaitetta voidaan hyödyntää julkishallinnon palveluissa? Johdon konsultti Katja Kivelä, Fincommerce Oy
Sähköinen viestintä strategisena ratkaisuna – kohti vuorovaikutteista viestintää
Eino Hosia, Sisäasiainministeriö
Julkishallinnon verkkoasioinnin kehittäminen – lainsäädäntö ja hankkeet
Eino Hosia kertoi, mitä valtion keskushallinnossa on tehty verkkoasioinnin hyväksi. Hän korosti valtionhallinnon toimien tärkeyttä ja totesi, ettei niiden pidä odottaa verkkoliiketoimintaa, joka kehittyy odotettua hitaammin. Hän toi esiin paikallisen toiminnan merkityksen globaalin rinnalla. Suomessa paikallisen tason verkkoasiointi kehittyy nopeasti, ja näin Suomi saadaan näyttämään moni-ilmeiseltä. Hän muistutti myös, että Suomessa on ainutlaatuiset tietovarannot, joita voidaan hyödyntää verkkoasioinnissa.
Sähköisen asioinnin kehitystä Eino Hosia visioi niin, että kun 30 % väestöstä käyttää verkkoa, fyysistä palveluverkostoa voidaan lähteä keventämään tai purkamaan. Sitä ennen verkkoasiointi aiheuttaa vain kustannuksia.
Eino Hosia luetteli verkkoasioinnin etuja:
o Monipuolistaa elämää avaamalla mahdollisuuksia.
o Mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen.
o Tuo uusia mahdollisuuksia poliittiseen osallistumiseen ja muuttaa poliittista kulttuuria.
Hän toi esiin myös verkkoasioinnin haittoja:
o Uuden tekniikan oppiminen ja sisäistäminen vievät aikaa.
o Verkkopalveluinvestoinnit ovat jostain muusta pois.
o Verkkoasiointi lisää yhteiskunnan tietotekniikkariippuvuutta.
o Väärin toteutettuna verkkoasiointi on uhka tasa-arvolle ja mahdollistaa joidenkin kansalaisryhmien syrjäytymisen.
Eino Hosia luetteli suuren joukon verkkoasiointiin liittyviä lakeja, joita Suomessa on säädetty. Uusin niistä on laki sähköisestä asioinnista, joka käsiteltiin eduskunnassa kolmessa viikossa joulukuussa 1999. Laki tuli ensimmäisenä maailmassa voimaan Suomessa vuoden 2000 alusta.
Euroopan parlamentin Lissabonin kokouksessa käsittelemän eEurooppa-hankkeen kohdassa 10 todetaan, että julkishallinnon tietojen pitää olla helposti saatavilla Internetin kautta. Tästä muodostuu yksi Euroopan kilpailutekijä. Euroopan kilpailuvalttihan on se, että olemme monikulttuurinen manner.
Henkilön sähköisestä tunnistamisesta (HST) Eino Hosia totesi, että nykyiset palvelut ovat joko kömpelöitä tai vastenmielisiä. Kuitenkin HST:n tarjoama allekirjoitus tarjoaa pankeille ja monille muille organisaatioille mahdollisuuden rakentaa ihan uudenlaisia palveluja.
Kehityspäällikkö Markku Brummer, Elisa Communications
Mitkä ovat sähköisten palveluiden tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt julkishallinnon organisaatioille? Millaisia haasteita sähköiset palvelut tarjoavat?
Markku Brummer kuvasi verkkoliiketoiminnan kahta aaltoa. Ensimmäisen aallon yrityksillä on olemassaoleva kauppapaikka ja jotka kehittävät toimintaansa verkossa saman liiketoimintamallin mukaisesti. Toisen aallon yrityksillä kuten Amazonilla ei ole vanhoja rasitteita vaan ne kehittävät liiketoimintaansa vain verkossa.
Markku Brummerin näkemyksen mukaan verkostuminen tarjoaa yrityksille ja kansalaisille palveluliittymän, jonka kautta kaikki eritasoiset (keskushallinnon, aluehallinnon ja paikallishallinnon) palvelut ovat tavoitettavissa. Hän muistutti, että sähköisten palvelujen kehittämisen pitää edetä strategioista ja toimintamalleista toteutukseen eikä tekniikasta lähtien.
Johtava konsultti Juha Heikkinen, Fincommerce Oy
Mitä mahdollisuuksia portaalit luovat organisaatioiden sähköiseen tiedottamiseen? Millaisiksi muodostuvat portaalien sisällöt?
Juha Heikkinen korosti, että kehitämme palvelukokonaisuuksia emmekä erillisiä verkkopalveluja.
Portaalin käsite on lähtenyt selainten aloitussivuista ja valmiiksi asennettua aloitussivua ei yleensä vaihdeta. Tällä on merkitystä sivunpitäjän mainostulojen kannalta. Portaalin lisäarvo erottaa sen linkkilistasta. Portaali on koottu palvelu, jossa on käyttäjälle hyödyllistä tietoa ja joka auttaa liikkumista verkossa.
Portaalit voidaan jakaa kolmeen ryhmään:
o Massaportaali on kaikille tarkoitettu, ja siitä hyvä esimerkki on SoneraPlaza.
o Vertikaaliportaali suunnataan tietylle kohderyhmälle, esim. eläkeläisille tai koululaisille.
o Yritysportaali rajautuu yhden organisaation sisään käsittelee pääasiassa kyseisen organisaation sisäisiä asioita.
Jokaisen portaalin perustieto lienee paikallinen sää.
Erilaisia portaaliryhmiä voidaan tarkastella sisäinen – julkinen informaatio ja viihde – hyötytieto –dimensioilla:
o Massaportaali sisältää vahvasti julkista informaatiota ja yleensä paljon viihdettä.
o Vertikaaliportaalissa on julkista hyötytietoa.
o Yritysportaalissa on sisäistä hyötytietoa.
Portaaliryhmien sisältöjen painottuminen voi muuttua ajan mukana. Esimerkiksi massaportaali voi painottua hyötytietoon ja yritysportaaliin taas voi tulla esimerkiksi pikkujoulujen jälkeen valokuvia juhlista.
Juha Heikkinen näytti verohallinnon verkkopalvelua esimerkkinä palvelusta, jota ei ole kehitelty loppuun asti. Yksi hänen mainitsemansa ongelma on se, että verkosta löytyy lomakkeita, mutta ei kaikkia lomakkeita, joten verkosta puuttuvien lomakkeiden tarvitsija joutuu kuitenkin menemään verotoimistoon niitä hakemaan. Toinen ongelma on se, että lomakkeet voi tulostaa, mutta ne pitää käsin allekirjoittaa, vaikka HST on jo kehitetty. Miksei palvelua ole päivitetty nykytilannetta vastaavaksi?
Kehityspäällikkö Matti Laamanen, Elisa Communications
Kuinka julkishallinto voi siirtää toimintojaan verkkomaailmaan? Näkökulmana henkilön sähköinen tunnistaminen
Matti Laamanen esitti hyviä esimerkkejä palveluista, jotka HST mahdollistaa.
o Hän asuu Viikissä ja hänellä on alaikäinen lapsi (Eliisa), jolla ei ole hoitopaikkaa. Kun hän ottaa yhteyttä Kelan verkkopalveluun, ja haluaa hakemuslomakkeen, palvelu voisi HST-kortin avulla päätellä paljon. HST-kortti kertoo, kuka hän on. Tähän voidaan yhdistää tiedot hänen perhetilanteestaan sekä myös tieto, että lapsella ei vielä ole hoitopaikkaa. Tämän informaation avulla voitaisiin päätellä, että hän ehkä haluaisi hakea hoitopaikkaa lapselleen. Asuinaluetietojen perusteella voitaisiin päätellä, että hän haluaisi hoitopaikan Viikistä. Näiden tietojen perusteella lomake voitaisiin valmiiksi esitäyttää ja tuoda hänelle viimeisteltäväksi ja hyväksyttäväksi.
Kun HST yhdistetään kännykkään, jossa toimii paikannusjärjestelmät, saadaan vielä monipuolisempia palveluja.
o Esimerkki terveydenhuollon katkeamattomasta hoitoketjusta voisi olla seuraavanlainen. Henkilö katkaisee jalkansa laskettelurinteessä ja hälyttää kännykällään apua. Vastaanottavassa päässä nähdään, kuka henkilö on ja missä hän on, jolloin voidaan lähettää apua. Kun henkilö palaa kotiinsa, siellä häntä voisi odottaa jo vakuutusyhtiön korvaushakemus sekä särkylääkkeet. Tämä siis edellyttäisi useampien organisaatioiden osallistumista palveluketjuun.
o Esimerkki uudenlaisista kuljetuspalvelusta voisi olla seuraava: Kontti tarvitsee kuljetusta paikasta A paikkaan B. Paikantamisjärjestelmän avulla etsitään paikkaa A lähinnä oleva kuljetusliikkeen auto, jossa on riittävästi vapaata tilaa ja otetaan siihen yhteyttä kännykällä. Auto käy hakemassa kontin mukaansa ja kuljettaa sen perille.
o Toinen esimerkki kuljetuspalveluista voisi liittyä pizzojen kuljetukseen. Pizza tilattaisiin pizzatehtaalta ja lähin taksi veisi pizzan perille. Näin ei tarvittaisi erillisiä pizzatakseja.
Matti Laamanen visioi siirtymistä arvoketjuista arvoverkostoihin. Palvelua voidaan arvioida paitsi oman asiakkaan myös asiakkaan asiakkaan näkökulmasta: Onko hänelle hyötyä organisaation sähköisestä asioimisesta?
Matti Laamanen päätti esityksensä muistuttamalla muutoksen nopeudesta ja laajuudesta. Muutos koskettaa kaikkia toimialoja ja arvoketjuja. Sähköisistä palveluista tulee palveluja, e-liiketoiminnasta liiketoimintaa ja sähköisestä asioinnista asiointia.
Johdon konsultti Kalle Kastikainen, Fincommerce Oy
Kuinka mobiilia päätelaitetta voidaan hyödyntää julkishallinnon palveluissa?
Kalle Kastikainen kertoi WAPista ja Bluetoothista. Hän sanoi heti aluksi tulevansa Jyväskylästä eikä ulkoavaruudesta, vaikka hänen juttunsa saattaisivatkin kuulostaa ihan ufoilta.
Hänen esityksensä eteni kaistanleveyden kasvusta ja matkapuhelinverkkostandardien sekavasta kehityksestä Bluetoothiin. Hän kuvasi, miten Bluetoothin avulla päästään eroon johdoista, kun laitteistot tunnistavat toisensa 10 – 80 metrin etäisyydellä Bluetooth-sirun avulla ja voivat pyytää toisiltaan palveluita. Bluetooth osaa kuitenkin säädellä kantamaansa niin, että esimerkiksi Kalle Kastikaisen esitelmä näkyy yhden luentosalin mutta ei viereisen luentosalin tykiltä.
Kalle Kastikainen korosti, että kaistanleveyden kasvulla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että WAP-katoaisi, kuten joissain lehdissä on virheellisesti rummutettu. WAP on standardi, jolla mobiileja palveluita kehitetään. Kun GSM-verkot korvautuvat UMTS-verkoilla, WAP-palveluita kehitetään edelleen, tosin sitten sellaisia, jotka voivat hyödyntää uutta kaistanleveyttä.
Kun Bluetooth yhdistetään WAP-puhelimeen, saadaan ihan uudenlaisia palveluja.
o Kun henkilö tulee hotellin aulaan, WAP-puhelin ottaa Bluetoothin avulla yhteyden hotellin varausjärjestelmään, joka tunnistaa henkilön ja hakee hänen huonevarauksensa ja lähettää hänen kännykkänsä näyttöön tervetulotoivotuksen. Samalla henkilön tiedot siirtyvät varausjärjestelmään eikä hänen tarvitse täyttää niitä erillisiin papereihin. Varausjärjestelmä lähettää henkilön kännykkään sähköisen avaimen huoneeseen, ja henkilö saa sen avulla huoneensa oven auki.
o Bluetooth voi etsiä lähistöltä samalla profiililla varustetun sinkun.
o Kun turisti seisoo ihmettelemässä nähtävyyttä, esim. Mannerheimin patsasta, tämä voi Bluetooth-sirun avulla lähettää turistin kännykkään tekstiviestinä tärkeimmät tiedot itsestään (mielellään turistin ymmärtämällä kielellä).
Kalle Kastikainen mainitsi hyvänä esimerkkinä jo toimivista gsm-palveluista Auran kirjaston. Jos henkilö on varannut kirjan, hän saa kännykkäänsä tekstiviestinä tiedon kirjan saapumisesta. Vastaavasti karhutkin lähetetään tekstiviesteinä.
Esityksensä lopuksi Kalle Kastikainen korosti, että kansalaisen pitää itse voida päättää, milloin hänet tunnistetaan ja milloin hän tunnistuttaa itsensä.
Johdon konsultti Katja Kivelä, Fincommerce Oy
Sähköinen viestintä strategisena ratkaisuna – kohti vuorovaikutteista viestintää
Katja Kivelä kertoi, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa ja viranomaisilla velvollisuus tuottaa sitä. Valtionhallinnossa olisi kykyä ja halua sähköisten palvelujen tuottamiseen, mutta tähän tarvittava aika ja raha ovat ongelmia.
Hän muistutti, että viestinnän pitää ensin toimia sisäisesti, jotta se toimisi hyvin ulkoisesti. Palveluja kehitettäessä pitää selvittää, mitä tarjotaan kenelle ja kuka siitä vastaa.
Sivu päivitetty 5.4.2000
Eija Kalliala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.