Infoähkystä luovaan laiskuuteen ja opettamisen intohimoon

Jussi T. Koski, Infoähkystä luovaan laiskuuteen ja opettamisen intohimoon
Esitys Helian Oulunkylän toimipisteessä 30.11.1998
Muistiin merkitsi Eija Kalliala
Tässä on sikermä ajatuksia, joita Jussi T. Koski esitti Heliassa 30.11.1998. Niitä on laajemmin esitelty hänen teoksessaan Infoähky – ja muita kirjoituksia oppimisesta, organisaatioista ja tietoyhteiskunnasta, joka on kirjoitettu samana vuonna.
Luova laiskuus on keino hoitaa infoähkyä. Olemme siirtyneet oppimisen intohimosta opettamisen intohimoon.
Tietoyhteiskunnassa ihminen kokee olevansa kuin maalaispoika ensimmäisen kerran British Libraryssa. Kirjahyllyjä on edessä loputtomiin – ja lopuksi tulee ikävä kotiin äidin luo.
Voidaan puhua informaatioroskasta. Medioiden välittämä informaatio saa meidät kadottamaan todellisuudentajumme ja passivoi meidät.
Informaatiosta vapaa aika muodostuu ylellisyydeksi.
Kiinan väestöräjähdystä voidaan verrata Länsimaiden informaatiotulvaan – mutta Kiinassa ongelma on tiedostettu ja sitä hoidetaan yhden lapsen politiikalla. Meillä taas tietoyhteiskuntaan liittyvät arvot ovat niin myönteisiä, ettei ongelmia nähdä yksilö- ja yhteisötasolla.
Tilastokeskuksen vuonna 1997 tekemän tutkimuksen mukaan 80 % suomalaisista on sitä mieltä, ettei informaatiotulva vaivaa heitä (kun heidän piti vastata kyllä tai ei väitteeseen: ”Nykyinen infotulva ei vaivaa minua”). Toisaalta lehdissä kolumnistit pohtivat, kuinka paljon aikaa menekään ajan tasalla pysymiseen.
Tiedon välittämien on tullut tiensä päähän. Opiskelijoita pitää opettaa vastustamaan tietotulvaa ja etsimään informaatiosta vapaata aikaa. Uuden teknologian piti vapauttaa meidät luovaan laiskuuteen, tuottamaan uusia, luovia ideoita. Niiden tuottamisessa tarvitaan sulatteluvaiheita.
Infoähky yritystoiminnassa
Yritystoiminnassa infoähky näkyy mm. niin, että johtajat kokevat stressiä ja pelkäävät, että tulevaisuudessa heillä ei enää ole kykyä käsitellä informaatiotulvaa. Informaation keräämisestä on yritykselle usein enemmän kustannuksia kuin hyötyä.
Informaatiostressi heikentää fyysistä terveyttä ja aiheuttaa henkistä työuupumusta. Henkilökohtaiset ihmissuhteet kärsivät informaation ylitarjonnasta. (Haastattelussa joku ihmetteli: ”Mikä kotielämä?”) Sähköisillä välineillä tehtäviä on helppo delegoida sinun pöydällesi.
Kannanottoja
Tiedonhallinta tietosaasteen oloissa on vakava tulevaisuuden haaste, todettiin valtioneuvoston tulevaisuudenselonteossa eduskunnalle keväällä 1997. EU:n komitean mukaan meidän pitäisi puolustautua median nopeatempoista tiedotusta vastaan.
Voidaan puhua Internet-ähkystä ja lyhytjännitteisten teatterista, kun hypitään web-sivulta toiselle kelaamatta edes aloitussivua loppuun. Missä on ”ease of use and joy of use”? ”Missä on viisaus, jonka olemme hukanneet tietoon ja tieto, jonka olemme hukanneet informaatioon?” Näin kysyi runoilija T.S. Eliot jo vuonna 1934. Missä on mielenrauha ja henkinen tasapaino?
Ajattelun laadun heikkeneminen
Ajattelun laadun heikkeneminen uhkaa liian informaatiointensiivisessä ympäristössä. Millaista ajattelun ja symbolien käsittelyyn liittyvä työ on luonteeltaan? Se on ihan erilaista kuin suo, kuokka ja Jussi, jolloin ojaa syntyi sitä enemmän mitä kiireempi oli.
Vanhassa tarinassa aasi kahden heinäpaalin välissä kuoli nälkään kun ei osannut valita. Tietoyhteiskunnassa ihminen on niin tietoinen eri vaihtoehdoista, ettei voi enää toimia, ja tästä seuraa turtuminen.
Tietämyksen hallinta, knowledge management
Eräs infoähkyn ehkäisytapa on tietämyksen hallinta, knowledge management. Yksilön ja organisaation menestys riippuu käytettävissä olevan tietämyksen ominaisuuksista ja hallinnasta. Mutta löydätkö edes omat paperisi? (Jussi T. Koski oli ollut 2 kuukautta uudessa työpaikassaan ja totesi, että hänen tärkein työvälineensä on roskakori.)
Tietämyksen hallinta = tietoprosessien organisointi ja kehittäminen niin, että organisaatioiden ydintoimintojen laatu maksimoituu.
Jos toiminnan tavoitteet pidetään selkeästi mielessä, niin tämä voi ehkäistä infoähkyä. Kun tehdään jotain, pitäisi miettiä, tehdäänkö sitä ”koska” vai ”jotta”. Organisaatioskitsofrenia aiheuttaa infoähkyä. Tämä tarkoittaa tilannetta, jossa on useita käskyttäviä esimiehiä. Delegointi uudella viestintäteknologialla on liiankin helppoa.
Olemassaolon hallinta, existential management.
Meidän on pyrittävä psykologisesti ehjään olemassaoloon ja ammatillisesti pätevään toimintaan myös infovyöryn keskellä. Tähän tarvitaan identiteettityötä.
Opettajan pitää olla itse intohimoinen oppija. ”Informaatio on orjuutta toisten ajatuksille. Tieto on vapautta ajatella itse.” Tämä D.D.Haden ajatus on Jussi T.Kosken kirjan motto.
Sartre kuvaa kirjassaan Inho itseoppinutta henkilöä, jolla ei ole mitään kantaa mihinkään, koska hänen pitäisi ennen kannan muodostamista lukea kaikki asiaan liittyvä informaatio.
Haywoodin infosairas on ihminen, joka selvittäessään jotain asiaa haluaa haalia käyttöönsä kaiken mahdollisen siihen liittyvän tiedon.
Schildt ja von Wright esittivät itselleen kysymyksen, ovatko he selvillä siitä, mihin kysymyksiin on olennaista osata vastata. Tämän jälkeen he päättivät olla lukematta päivän lehtiä ja lukea aikakauslehtiä seisten.
Luovuus perustuu jonkin tiedonalueen syvälliseen tuntemiseen. Tarvitaan sisäistämistä ja kykyä ottaa siitä etäisyyttä. De Buono puhuu kahdenlaisesta tavasta saavuttaa tietoa. Toinen nousee älyllisestä viattomuudesta ja toinen teoreettisesta ja älyllisestä pakenemisesta, jonka avulla saavutetaan älyllinen viattomuus.
Tieto on aktiivista etsimistä, järjestämistä ja käsittelemistä kuvaava verbi eikä tiedon omistamiseen viittaava substantiivi. Jo Snellman halusi vapauttaa yliopisto-opiskelun läksynluvun mentaliteetista.
Italialainen mediafilosofi Gianni Vattimo korostaa kykyä tulkita. Yksilö on joko tulkitseva subjekti tai hän tuhoutuu. Subjektin kyky tulkita on ainoa tie ulos.
Mielihyvä ja selkäpiin värinä
Charles Darwin korosti mielihyvää ja selkäpiin värinää. Hänen mukaansa ihminen tarvitsee intensiivisiä tunteita, mielihyvää ja ylevöitymistä, selkäpiin värinää sekä kykyä ja mahdollisuutta intohimoon.
Raivola ja Vuorensyrjä toteavat Sitran raportissa, että intohimo rakentuu oppijalle tärkeistä asioista. Snellmanin mukaan opettajan ei pitäisi luennoida tutkintokurssia vaan hänen pitää välittää intohimonsa tunne.
Informaation ”sisäänoton” säännöstely
Laadulliseen oppimiseen kuuluu informaation ”sisäänoton” säännöstely. Bennisin rasvaton lukemisdietti sisältää
o 1 lehti/päivä
o 1 hakuteos ja aikakauslehti/viikko
o sunnuntain lehti vain lääkärin valvonnassa.
Kerrotaan ihmisestä, joka totesi, että hänelle riittää, kun hän lukee vain kuolinilmoitukset: Jos lehdessä ei ole hänen omaa kuolinilmoitustaan, hän on vielä hengissä ja lähtee ulos juhlimaan sitä.
Luovuuden logiikassa luova laiskuus on tärkeää. Freeman Dyson on sanonut, että kiireiset ihmiset eivät ole luovia.
Jussi T. Koski päätti esityksensä kirjansa toiseen mottoon, Herakleitoksen lauseeseen:
”Paljon tietäminen ei ole viisautta”.
Sivu päivitetty 5.3.1999

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *