IDUN-konferenssi

Utmaningar, förändringar och visioner – handel och administration i IT-samhället
Eija Kalliala, John-Erik Wigren, Helia
Konferens i Hotell Marina Plaza, Helsingborg, 15.-18.9.1998
IDUN, Informationsteknologi och datapedagogik i undervisning, Pohjoismaiden ministeriöneuvoston projekti organisoi konferenssin, jonne kutsuttiin jokaisesta Pohjoismaasta korkeintaan 15 edustajaa. Suomesta oli yhdeksän edustajaa, joista yksi oli Ahvenanmaalta. Heliaa edustivat konferenssin Suomen koordinaattori John-Erik Wigren ja Eija Kalliala, joka kertoi seminaarissa Tietie-projektin kokemuksista informaatioteknologian käytöstä monimuoto-opetuksessa.
Hotelli Marina Plaza tarjosi upean ympäristön nelipäiväiselle pohjoismaiselle konferenssille. Sinne pääsi Norjasta ja Ruotsista rautateitse ja Tanskasta autolautalla. Hotellihuoneen ikkunasta saattoi ihailla Tanskan rannikkoa ja seurata Ruotsin ja Tanskan välistä vilkasta lauttaliikennettä.
Ulf Vasström Pohjoismaiden ministeriöneuvostosta ja IDUN-projektista avasi konferenssin. Hän kertoi IDUN-projektin historiaa vuodesta 1985 alkaen, jolloin perustettiin Nordiska Dataprogram Gruppen. Sen työtä jatkaa IDUN (nyensens godinna). Projektiin kuuluu mm. oppimismateriaalin kehittäminen pedagogisine kysymyksineen, etäopetus sekä yhteiskäyttöiset tietokannat ja -verkot.
Birgitta Johansson-Hedberg Liber Ab:sta Ruotsista kertoi organisaatiokehityksestä ja informaatioteknologiasta yritysten näkökulmasta. Hän korosti interaktiivisen teknologian merkitystä, joka mahdollistaa uudet markkinasuhteet ja uudet matalat ja verkostoituneet organisaatiomuodot. Hän esitti kotiseutuskenaarion, jota luonnehtivat ”relations revolution” ja ”the death of distance”. Etäisyyden merkitys katoaa, maantieteen merkitys vähenee, mutta tunnetasolla lähialue on tärkeä.
Birgitta Johansson-Hedberg kertoi, miten Liber Ab:ssa käytetään informaatioteknologiaa ja näytti mm. Liberin web-sivut http://www.bokhandeln.liber.se ja http://www.skolgarden.liber.se/. Hän puhui opettajien web-kohtauspaikasta, web-pohjaisista opetusvälineistä, internetkommunikaatiosta ja etätyöstä. Hän muistutti, että opettajat eivät aina saa koulutusta, jota tarvitsisivat – ja heillä on pulaa ajasta ja tekniikka takkuilee. Pedagogista pätevyyttä pitäisi kehittää interaktiivisen opetuksen suuntaan, koska oppilaat voivat antaa uskomattoman paljon opetustapahtumaan.
Pirkko Valtonen TIPALista Suomesta piti englanninkielisen esityksen, jossa hän tilastojen valossa kuvasi, miten elektroniset markkinat jakautuvat maailmassa ja Euroopassa sekä mikä on koulutustilanne IT-alalla Suomessa. Hän kertoi, että TIPALilta on pyydetty ennusteita 3 – 6 vuoden IT-alan koulutustarpeesta, mikä ei nopeasti kehittyvällä alalla ole helppo tehtävä. Ennusteisiin pitää ainakin kiinnittää tarkistuspisteet, jolloin ennusteita voidaan korjata.
Finn Christansen Skive Handelsskolesta Tanskasta aloitti tanskankielisen esityksensä näyttämällä sarjakuvan, jossa parrakas opettaja hakkaa liitutaulua karttakepillä ja nuori opiskelija istuu selin opettajaan tietokoneen ääressä silmät innosta loistaen. Kuvatekstinä oli ”IT-ungdomen vender skolen ryggen”.
Tulevaisuuden tunnuspiirteinä (Udfordringen) Finn Christiansen luetteli seuraavat:
o Kasvava globaali kilpailu
o Inhimillisten resurssien suurempi kysyntä
o Joustavien kvalifikaatioiden tarve
o Suurten ja laajojen kvalifikaatioiden tarve
o Valtaosan väestöstä osattava toimia IT-yhteiskunnassa
o Kvaliteetti- ja kvantiteettitarpeiden kasvu
o Rajalliset taloudelliset resurssit.
Hän esitti vaihtoehtoisia skenaarioita, puhui uudesta investointipolitiikasta ja uudesta pedagogisesta metodista. Kun tänäpäivänä luokassa opettaja opettaa, niin tulevaisuudessa opettajan rooli on nykyistä epävarmempi ja opiskelijat opiskelevat itse. Koulu muuttuu yksilöllisemmäksi. Avoimen oppimiskeskuksen uutta oppimisympäristöä luonnehtivat inspiraatio, yksilöllisyys ja rajojen puuttuminen: Kaikki on mahdollista.
Finn Christansen mainitsi myös opettajien ja oppilaiden IT-kahvilan. Opiskelu etenee omassa tahdissa, tietoa etsitään verkosta, projektin ja materiaalien suunnittelu on luovaa, samoin esitystekniikka.
Case studies: de goda exemplen
Ingi Ólafsson Islands Handelsgymnasista esitteli verkossa olevan talousmatematiikan oppimismateriaalin. Kurssille tulevat opiskelijat tuntevat excelin ja funktioanalyysin. Kurssia varten on on tehty Talousmatematiikan web-kirja, joka sisältää tekstiä ja excelillä ratkaistavia esimerkkejä. Interaktiiviset esimerkit antavat opiskelijoille ahaa-elämyksiä toisella tavalla kuin perinteinen materiaali. Koulussa on neljä 28 Pentiumilla varustettua luokkahuonetta, joissa opiskelijat pääsevät käsiksi oppimismateriaaliin. Opetus tapahtuu tavallisessa luokkahuoneessa. Talousmatematiikan oppimismateriaali löytyy osoitteesta http://www.verslo.is, mistä sen saa myös imuroitavana zip-tiedostona.
Julie Ann Svenkerud Högskolen i Buskerudista kertoi kansainvälisestä projektista ”Cultural analysis established throught use of ODL”, johon norjalaiset koululaiset osallistuivat. Enemmistö opiskelijoista on naisia, joten projekti samalla osoitti, miten naiset voivat innostua IT-teknologian käytöstä. Julie Ann Svenkerud näytti aiheeseen liittyvän sarjakuvan, joka alkoi miesten toisilleen esittämällä kysymyksellä: ”Mistä tietää, että nainen on käyttänyt tietokonetta?” Vastaus oli: ”Näytöllä on korjauslakkaa.” Seuraavassa kuvassa nainen tulee miesten luo ja sanoo, että miesten pitäisi löytää merkitys merkityksettömille sanoille, joita näytöllä on.
Julie Ann Svenkerud luonnehti tämän päivän opettajia seuraavasti:
o He ovat opiskelijoiden oppimisen auttajia ja tukijoita
o He käyttävät ajan tasalla olevaa ja opiskelijoita kiinnostavaa tietoa
o He vaihtavat ideoita kollegojensa kanssa.
Opiskelijoita hän luonnehti seuraavasti:
o He ovat tietämyksen konstruoijia.
o He ovat mukana reaalimaailman ongelmanratkaisussa koulussa ja koulun ulkopuolella.
o He tekevät yhteistyötä ongelmien ratkaisussa.
Projektissa opiskelijat tutkivat viikinkien retkiä omassa maassaan. Lisäksi jokaisen maan ryhmä laati PowerPoint-esityksen jostain kulttuuriin liittyvästä aiheesta englanniksi. Opiskelijat oppivat yllättävän paljon katselemalla PowerPoint esityksiä. Ehkä tv-sukupolvi osaa imeä tiiviin informaation kalvoilta toisin kuin kirjoihin tottunut vanhempi sukupolvi. Projektissa käytettiin videokonferenssia ja keskusteluryhmiä, joissa keskustelu oli vilkasta ja monipuolista. Projekti löytyy osoitteesta http://www.slhk.no/skole/aktiv/cultproj.
Eija Kalliala Heliasta piti esityksen Tietie-projektin kokemuksista uuden tekniikan käytöstä monimuoto-opetuksessa. Tietie-projektista löytyy tietoa osoitteesta http://www.ncp.fi/tietie/tietie.htm, johon on linkki myös Helian kotisivuilta.
Esitys herätti mm.seuraavia kysymyksiä:
o Miten verkko-opetukseen, materiaalin luontiin ja palautteen antamiseen mennyt valtava työmääräni korvattiin minulle? Maksettiinko siitä jokin erityiskorvaus? Vastauksena oli viittaus kiinteään kuukausipalkkaan, mutta kysymys on ongelmallinen, ja siitä pitää keskustella.
o Eivätkö opettaja ja oppilaat tapaa lainkaan? Eivätkö oppilaat haluaisi fyysisesti tavata opettajaa? Vastauksessa viitattiin toisaalta eräältä etäopiskelijalta tulleeseen katkeraan viestiin, miksei opettaja käynyt lainkaan heidän koulullaan. Toisaalta opettaja ilahtui itsekin, kun eräs etäopiskelija otti kontaktin puhelimitse: ”Hei, hänellä on äänikin eikä vain pelkkä nimi sähköpostissa”, oli ajatus. Opettajakin haluaisi tavata oppilaansa.
o Miten rinnakkaiset oliolähestymistavan toteutukset luokkahuoneessa ja verkossa erosivat toisistaan? Vastaus oli, että oppimistulokset eivät eronneet toisistaan merkittävästi. Sen sijaan syksyllä luokkahuoneessa oli mahtavia keskusteluja, joita vastaavia ei ehkä verkossa saa aikaan. Toisaalta keväällä Helsingissä oli liikennelakot, jolloin vain osa opiskelijoista oli luokassa. Ja sitten oli Olympiakisat, jolloin valtaosa opiskelijoista istui koulun käytävillä katsomassa tv:tä eivätkä he tulleet tunneille. Nämä asiat eivät häirinneet verkko-opetusta.
Mikael Hernant ICA Handlarnas AB:sta Ruotsista kertoi kaupanalan strategisista IT-projekteista. Hän näytti Internetiin toteutettua tilausjärjestelmää, joka löytyy osoitteesta http://www.ica.se. Täältä löytyy Euroopan suurin ruokareseptiohjeisto.
Leif Johansen Köbmandsskolen, Aabenraa Business Collegesta Tanskasta kertoi SIMU-projektista, joka tarjoaa ympäristön eri oppilaitosten virtuaalikaupoille. Virtuaaliympäristössä käydään kauppaa virtuaalituotteilla ja virtuaalirahalla. Kerran vuodessa on messut, jonne opiskelijat tulevat paikan päälle ja solmivat kontakteja. SIMU-projektin toimintaa on kaikissa Pohjoismaissa ja monissa muissa maissa. Heliasta mm. talkon opiskelijoita on projektissa mukana.
Grupparbete: Hur skall framtidens handels- och administrationsutbildninig se ut för att ge IT-kvalifikationer för en kommande yrkesverksamhet?
Ryhmässä oli kahden suomalaisen lisäksi kaksi tanskalaista, yksi norjalainen ja kaksi ruotsalaista. Kaikki puhuivat äidinkieltään, suomalaiset toista kotimaista.
Keskustelu oli vilkas ja antoisa. Syrjäpolkuja oli runsaasti ja liikkeelle lähdettiin kymmensormitekniikasta, oman äidinkielen tärkeydestä ja PC:n avaamisesta ruuvimeisselillä, jotta nähtäisiin, mitä se sisältää. Vähitellen keskustelu laajeni tietokoneen käyttömahdollisuuksiin, informaation etsintään, käyttöliittymän hallintaan, ergonomiaan, ympäristökysymyksiin, hypertekstiin, viestintään tietoverkoissa sekä ongelmaorientoituneeseen oppimiseen.
Workshops
Bo Skandevall Kungmadskolanista Ruotsista kertoi verkkokaupan opettamisesta. Heinäkuussa 1998 1,3 miljoonaa ruotsalaista surfasi päivittäin verkossa ja 30 % kansalaisista haluaisi opetusta verkon kautta. Ruotsin 110 verkkokauppaa on koottu web-torille osoitteeseen http://www.torget.se. Esimerkkinä verkkokaupasta Bo Skandevall mainitsi kolmen hengen yrityksen, jolla on yksi serveri ja kohtalaisen hyvä liikevaihto. Hän muistutti, että verkosta voi ostaa olutta halvalla ja se kannetaan kotiportaille. Jotkut tavarat ovat halvempia Saksassa kuin Ruotsissa, joten kannattaa jopa maksaa kuljetus sieltä Ruotsiin, kun ostaa tuotteen verkon kautta. Pojat ovat löytäneet verkkokaupan, eivät vielä tytöt.
Verkkokauppaan liittyy seuraavia ongelmia:
o Tasa-arvokysymykset
o Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä?
o Yksilöllinen tuoteinformaatio, jota tietoiset ja osaavat kuluttajat vaativat
o Logistiikka
o Muutokset kuljetuksissa
o Varastointi
o Hallinto ja riskinotto
o Tiedotus ja markkinointi
o Tuotevalikoimien yhdistäminen
o Rahoitus.
Verkkokauppa opetuksessa voisi sisältää seuraavia aiheita:
o Yrityksen perustaminen verkkoon
o Uudentyyppiset asiakassuhteet – verkkokaupat saavat 15 000 uutta asiakasta kuukausittain
o Liikeideaan perustuvan kotisivun rakentaminen
o Varastointi, sopimukset ja turvallisuus
o Käytännön ostosten teko internetissä: esim. koulu voi antaa kullekin ryhmälle 2000 kruunua, jolla nämä ostavat jotain hyödyllistä koululle
o Miten kauppa ja verkkokauppa tekevät yhteistyötä?
o Verkkokaupan hyvät ja huonot puolet
Keskustelussa kysyttiin luottokortin turvallisuudesta verkko-ostoksissa. Bo Skandevall viittasi SET-standardiin, joka tekee luottokorttinumeron välittämisen verkossa turvalliseksi.
Hálfdán Örnólfsson Verkmenntaskólanum á Akureyrista kertoi Islannin etäopetusprojektista, jossa on 250 opiskelijaa mukana. Tavoitteena on luoda verkkoon noin 90 etäopetuskurssia, joilla tavoitetaan uusia kohderyhmiä, mm. pieniä maalaiskouluja, joilla ei ole mahdollisuuksia tällaiseen kurssitarjontaan. He käyttävät samaa tekniikkaa kuin suomalainen Tietie-projekti.
Islannin projektin lähtökohtana on rationalisointi. Ministeriö haluaa nykyistä halvempaa koulutusta. Opettaja halutaan vapauttaa lukuisista sähköposteista interaktiivisten web-sivujen avulla. Projektissa tehdään ohjelmistoa, jolla opettajat voisivat luoda omia itseopiskeluun pohjautuvia verkkokursseja osaamatta atk-tekniikkaa. Ohjelmiston pitäisi valmistua parin vuoden kuluttua.
Hálfdán Örnólfsson näytti Islannin projektin kielten opetukseen tarkoitettuja web-sivuja. Opiskelija ratkaisee sivulla olevan tehtävän, lähettää sen nimellään varustettuna tarkistettavaksi ja saa välittömästi arvosanan tehtävästä ja luettelon asioista, joita vielä pitäisi käydä läpi ennenkuin tehtävä ratkeaisi virheettä.
Arnfinn Löken ja Dag Wengen Norjasta kertoivat CUSeeMe-videoneuvottelujärjestelmästä, jonka voi hankkia PC-hen vähäisin kustannuksin. Yhteys ei toiminut, joten he näyttivät lähinnä kameran toimintaa ja suuntaamista. He suosittelivat kolmen ISDN-linjan käyttämistä kuvalaadun vuoksi.
Gudrun Stalnacke Konsumentföreningen Stockholms Gymnasiumista kertoi visioita vuoden 2000 koulusta. Koko koulurakennus on tehty projektioppimista ajatellen. Keskellä olevasta 70 hengen huoneesta pääsee neljään 17 hengen ryhmätyöhuoneeseen sekä opettajienhuoneeseen. Opetusta on vain muutama tunti viikossa, mutta projektikokouksia on sitä enemmän. Koko opetusmenetelmä perustuu Problem Based Learningin ideaan.
Gudrun Stalnacke keroi, että aluksi hänellä oli huono omatunto kun ei ollut pitämässä oppitunteja, mutta vähitellen hän on tullut vakuuttuneeksi uuden oppimisidean ylivertaisuudesta. Opettajan pitää opettaa opiskelijat pohtimaan ryhmissä, ei yksin kotona. Opiskelijathan oppivat toisiltaan. Oppilaitokseen valikoituu eliittiopiskelijoita, mutta sinne otetaan myös tavallisia opiskelijoita, ja kaikkien oppimistulokset ylittävät odotukset. Kokeita ei pidetä kuin matematiikassa, mutta niidenkin lopettamista suunnitellaan.
Grupparbete: Hur skall fortbildningen för handels- och administrationsområdet utvecklas I framtiden?
Keskustelimme opettajien jatkokoulutuksesta, mutta opiskelijoiden elinikäisestä oppimisesta emme yrityksistämme huolimatta saaneet keskustelua syttymään. Eri maissa on erilainen käytäntö. Esim. Ruotsissa opettajat keräävät pisteitä käymällä jatkokoulutuksessa, joka vastannee Suomen lukion ja peruskoulujen opettajien koulutuspäiviä. Norjalainen opettaja puolestaan valitti, että koulutukseen on vaikea päästä toisaalta taloudellisista syistä, toisaalta siksi, että rutiiniopetuksesta on vaikea irrottautua ja jättää oppilaat heitteille. Tanskassa opettajat saavat lisäoppia ohjaamalla opiskelijoiden työharjoitteluja. Saimme käsityksen, että tämä järjestelmä on Tanskassa toiminut jo pitkään.
Grupparbete: Nationella strategier för framtiden på området liksom idéer och möjligheter till nordiska samarbetsprojekt
Suomalaisessa ryhmässä keskustelimme mm. opettajien palkkaukseen liittyvistä huolestuttavista näkymistä. Muutosta ja parempaa laatua ei voida saada aikaan, jos samaan aikaan yritetään vähentää kustannuksia. Opettajien pitäisi päästä kursseille tankkaamaan uutta tietoa itseensä. Eihän kuljetusfirmakaan toimi ilman bensaa. Tietysti pitäisi olla olemassa kursseja, joille kannattaa mennä, ja nämä pitäisi mielellään järjestää yhteistyössä työelämän kanssa.
Lopuksi
Konferenssin päättävää paneelikeskustelua kommentoidessaan Ulf Vasström esitti, että koko tutkintojärjestelmä pitäisi uudistaa. Aikaisemmin lapset, joiden vanhemmilla oli iso kirjasto, olivat etulyöntiasemassa koulussa. Nyt kaikilla on tasa-arvoisesti samat resurssit käytössään verkon kautta. Tanskassa kehitys on pidemmällä kuin muissa Pohjoismaissa. Ruotsalaisilla on web-kahvila, joka on hyvä ja vaivaton hoitaa, kunhan joku huolehtii, ettei sinne eksy asiattomuuksia.
Sivu päivitetty 24.9.1998

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.