Eduskunta julkisti avoimen datan palvelunsa

avoin data
tuo läpinäkyvyyttä
päätöksentekoon

demokratiaa
liiketoimintaa, niin ja
tutkimusta myös

Kansan Muistissa
kansanedustajasta
paljon tietoa

kuka äänestää
samoin kuin minä? kansan
ääni kuuluviin

Eduskunnan avoimen datan palvelu julkistettiin Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa 31.5.2018. Alustuksissa käsiteltiin eduskunnan avoimen datan palvelua ja sen hyödyntämistä. Jatka lukemista ”Eduskunta julkisti avoimen datan palvelunsa”

Yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä

Bussi CMADiin,
kohtaamme vanhat, uudet
tutut matkalla.

Puheensorina
luo tunnelmaa verkostoon,
luottamus kasvaa.

Twiitit jakavat
kuvia, ideoita
nettiin kaikille.

Luovuus ja ilo
kukkivat, työ muuttuu
mielekkäämmäksi.

Pyöräverstaalla
taidepyöriä, koirat
mukaan kahvilaan.

CMAD2014, Community Manager Appreciation Day, keräsi bussilasteittain aktiivisia yhteisö- tai verkostomanagereja, -fasilitaattoreita, -tarhureita, -paimenia sekä nettikätilöitä ja mobiilineuvojia Hämeen ammattikorkeakouluun 27.1.2014.
Tapahtuma järjestettiin jälleen talkoilla, joukkoistamalla. Sponsoreita oli kiitettävästi, joten osallistuminen oli maksutonta. Osallistujille tarjottiin myös lounas sekä bussikuljetus Tampereelta ja Helsingistä Hämeenlinnaan ja takaisin. Tapahtuman pääsponsoreina olivat Ambientia, EzyInsights, Otavan Opisto, Sininen Meteoriitti ja SOK. Tapahtumasta twiitattiin aihetunnisteella #cmadfi2014 ja kyydeistä #cmadfikyyti, #cmadbussihki ja #cmadbussitre.
Jatka lukemista ”Yhteisöjä ja yhteisöllisyyttä”

Viestintää pilvessä

Snowdenin jälkeen
viesti lentää pilvessä
perille minne?

Uhkamalleissa
mustat pilvet keräävät
kaiken tietomme.

Laki, käyttäjä,
palveluntarjoaja –
kenellä vastuu?

Elias Aarnion AVO2-hankkeen toimintana järjestämä ja juontama Pilvipalvelut ja Internet-viestintä Snowdenin jälkeen -seminaari 27.11.2013 täytti Haaga-Helian Pasilan toimipisteen auditorion. Tilaisuudesta twiitattiin aihetunnisteella #snowdensemma.
Jatka lukemista ”Viestintää pilvessä”

Vauhtia ICT-alan tuottavuuteen

TTL juhlii
koko vuoden, TIVIA
jatkaa toimintaa.

Slush nostaa Suomen
ja kasvuyrittäjät
verkostoituvat.

Menestys syntyy
oikeista asioista,
hallitse hankkeet!

Tietotekniikan liitto TTL  juhli kuutta vuosikymmentään Wanhassa Satamassa Helsingissä 26.11.2013. Seminaarin puheenjohtajana toimi Jyrki Kontio. Twitterissä seminaarin aihetunnisteina olivat #TTLry ja #TuottavaICT.
Jatka lukemista ”Vauhtia ICT-alan tuottavuuteen”

Avoin kunta, aktiivinen asukas

Avoin data
kehittää palveluja
kansalaisille.

Kunnissa syntyy
palvelumuotoilua,
asukkaan ääni.

Uudet kanavat
muutoskeskustelulle
täynnä intoa.

Kuntamarkkinoilla 11. – 12.9.2013 puhuttiin avoimuudesta, viestinnästä, sosiaalisesta mediasta ja innovaatiosta – tai ainakin niihin liittyviä esityksiä poimin yli kahdestasadasta tarjolla olleesta seminaarista.
Jatka lukemista ”Avoin kunta, aktiivinen asukas”

Avoimuutta organisaatioihin

Innostaminen,
luottamus ja avoimuus,
teemme yhdessä.

Talkoot, peukutus
suuntaavat kehitystä.
Usko ihmiseen!

Avoimien verkostojen toimintamalleista keskusteltiin
Oikeusministeriön Osallistumisympäristö-hankkeen ja AVO2:n Nettiajan kansalaisyhteiskunta -hankkeen iltapäiväseminaarissa 6.6.2013, josta laadittiin yhteinen muistio. Etäosallistuja Helge V. Keitel kirjoitti seminaarista blogiinsa. Jatka lukemista ”Avoimuutta organisaatioihin”

Käyttäjä kiittää, some markkinoi

Liikut ulkona
opaskoira ja keppi
kanssasi, yksin.

Kuulet Blindsquaren
kertovan paikkatiedon
ympäriltäsi.

Avoin data
ja some tarjoavat
innovaation.

Tietotekniikan liiton liittokokouksessa 25.4.2013 Ilkka Pirttimaa  kertoi kehittämästään BlindSquaresta, vuoden tietotekniikkatuotteesta. Jatka lukemista ”Käyttäjä kiittää, some markkinoi”

Naisverkostot kohtaavat

Nainen naiselle
-mentorointi valmentaa
itse keksimään.

Känny taskuun,
täppäri kuluttamaan,
läppäri luomaan.

Viihdymme työssä,
IT on kaikkialla,
eläke karkaa.

Naisenergia virtasi kun TTL:n Hetkyn ICT Ladies -verkosto tutustui Accenturen naisverkostoon 3.5.2012. Salaatit maistuivat ja näkymät saunakerroksen parvekkeelta olivat huikeat. Ortodoksinen hautausmaa, jolla vuosikymmeniä sitten ylioppilaskeväänäni olin kitkemässä juuria ja haravoimassa, näytti yläilmoista yllättävän isolta.
Minna Kervinen toivotti meidät tervetulleiksi. Verkostossa oppii tuntemaan toisiaan ja saa uusia ideoita. Toiminta on monipuolista: verkoston naiset kävivät kerran jopa Punaisella Ristillä liimaamassa postimerkkejä ja hoitamassa postituksia, mikä oli virkistävää vaihtelua.
Muistin 1990-luvun alusta TTL:n Systeemityöyhdistys Sytyken postitustalkoot frankkeerauskoneineen. Kerran mukana oli eräs pitkään IT-alalla työskennellyt mies, joka hämmentyneenä totesi, ettei ollut uransa aikana koskaan tehnyt mitään vastaavaa.
Minna Kervinen kertoi, että Accenturan Great Place to Work -toiminnassakin on naisnäkökulma mukana. ICT-sektorin naisverkostojen olisi hyvä tutustua toistensa toimintaan ja verkostoitua.
Katarina Engblom kertoi Avanadesta, Accenturalle työskentelevästä Microsoft-teknologian palvelukeskuksesta, tulevaisuuden menestyjästä, jonka pitäisi saada lisää naisia riveihinsä. Vuonna 2000 perustetun Avanaden nimi tulee sanoista Avenue ja Promenade.
Sanna Palmu kertoi naisverkoston mentorointiohjelmasta ”nainen naiselta”. Keskustelimme coachingin eli valmentamisen ja mentoroinnin eroista. Voima tulee ihmisen sisältä, joten mentoroinninkin pitäisi olla valmentavaa. Valmentajan voi olla vaikea hillitä itseään, ettei kertoisi ratkaisua vaan antaisi valmennettavan keksiä sen itse.
Mietin mielessäni: Sama ongelma on monilla opettajillakin, kun oppijalähtöinen tutkiva oppiminen valtaa alaa opettajakeskeiseltä pedagogiikalta.
Accenturan naisverkosto tapaa noin kerran kuussa. Naisia kiinnostavat erityisesti henkiseen tasapainoon liittyvät asiat. Verkostolla on omat nettisivut ja säännöllisiä tiedotteita, joihin haastatellaan naiskollegoita roolimalleiksi, esimerkeiksi siitä, mihin voisi urallaan kehittyä.
Eräs ICT-leideistä kertoi, että Ciscon naisverkoston tilaisuuksissa keskustellaan kirjallisuudesta tai tuodaan nuoria mukaan kuulemaan, miten houkutteleva ja ihmisläheinen IT-ala on.
Mikko Makkosen ammatillisena intohimona ovat kuluttajalaitteet ja niiden käyttötavat sekä yritysten tavat toimia yhdessä yritysryppäinä, verkostoina ja ekosysteemeinä. Esityksen aiheeksi hänelle kuitenkin oli annettu mobiliteetti, josta hän esitti tarinoita ja väitteitä keskustelun pohjaksi ennen kuin kiiruhti kotiin kuuden vastasyntyneen koiranpennun luo.
Ennusteiden mukaan ensi vuoden alkupuolella mobiililiittymiä on jo enemmän kuin ihmisiä. Meillä kuluttajilla on paljon muitakin mobiililaitteita kuin kännyköitä. Pääsemme eri laitteiden avulla nauttimaan musiikista, elokuvista tai valokuvista. Meillä voi siis olla suuri määrä erilaisia laitetyyppejä ja monta laitetta kiinni samassa mediassa. Kokemuksemme kuluttajina asettavat vaatimuksia sille, miten haluamme työpaikalla käyttää mobiililaitteita.
Neljännen sukupolven verkot eivät enää kiinnosta ketään, niitä on jo riittävästi. NFC  on luonteva teknologia, mutta sen läpimurtoa on odotettu pitkään. Ihmisellehän koskettaminen on luontevaa, mikseivät siis toisiaan lähellä olevat laitteet voisi ”koskettaa toisiaan”.
Akunkesto on ongelma älypuhelimissa, mutta ei täppäreissä. Laitteen koko vaikuttaa, täppäriin saa isomman akun kuin kännykkään.
Mikko Makkonen heitti, että varmaan monella tässäkin joukossa on Applen puhelin taskussaan. Vasta silloin huomasin, että mobiililaitteiden esimerkit hänen dioissaan olivat Windows-maailmasta – enkä enää voinut kätkeä iPadiani, jolla naputtelin muistiinpanojani.
Keskustelimme siitä, miten avoimuus luo uskottavuutta ja käyttömukavuutta. Ihmiselle pankki- ja terveystiedot ovat yleensä tärkeämpiä kuin yrityksen tiedot. Monessa yrityksessä tietohallinto rajaa, mitä henkilöstö saa laitteellaan tehdä, ja tämä haittaa käytettävyyttä. Toisaalta tietohallinnon pitää tarjota tukea IT-laitteiden käyttöön. Vai pitääkö, jos ihmiset saavat tuoda omia laitteitaan työpaikalle? Toisaalta, kun ihminen pääsee terveystietoihinsa vaivattomalla nettikäyttöliittymällä, niin samalla kun hän varaa ajan lääkärille, monenlaiset tiedonmurut saattavat liidellä pilveen nettirikollisten ulottuville.
Leimaudummeko tietyn sukupolven edustajiksi, jos mietimme, mitä verkkoon voi panna ja mitä ei? Heittävätkö nuoret huoletta mitä tahansa biletyskuvia nettiin?
Ihmisen eri roolit ovat samassa ihmisessä. Tarvitsemmeko työssä muunlaisia laitteita kuin elämässä? Eikö laitteiden määrää voisi vähentää eikä lisätä? Jo kauan sitten visioitiin tietokoneesta kodin viihdekeskuksena.
Olennaista on, mitä laitteella tehdään. Illanvietossa tarvitaan pieneen käsilaukkuun mahtuva laite kun taas matkalle otetaan mukaan lukulaite digikirjoineen.
Mikko Makkonen esitti hienosti mobiilin kolme käyttötapausta:

  • jos olen liikkeellä, tarvitsen kännykän
  • jos luon jotain, tarvitsen läppärin
  • jos kulutan jotain, tarvitsen täppärin.

Totta. Vaikka kirjoitin muistiinpanoja täppärillä, työstän niistä blogitekstin läppärillä.
IT on kaikkialla. Erilaiset mobiililaitteet haastavat vaatesuunnittelijat: tarvitaan eri kokoisia taskuja erilaisille laitteille. Organisaatiot kehittävät mobiilistrategioita. Tietohallinnon roolin pitäisi olla opastava, tekninen infrastruktuurihan on useimmiten ulkoistettu.
Mobiliteetin suurin ongelma on kuilu siinä, mitä koemme kuluttajina ja mitä työpaikalla. Olemmeko alistuneet siihen, että käytämme niitä työvälineitä, joita meille annetaan? Rekrytoinneissa nuoret kysyvät ensimmäisenä laitteista, koska ne vaikuttavat heidän työviihtyvyyteensä. Pitäisihän tämän olla meidän kaikkien asia, eritoten, kun työuran loppu karkaa näkyvistä. Toisaalta, yrityksissä ei voida vaihtaa kaikkea kerralla, vanhat raudat ja softat pyörivät pitkään.
Tehdäänkö mobiilisovelluksia HTML5:lla, jolloin ne toimivat kaikissa laitteissa? Vai käytetäänkö kunkin laitteen ominaisuuksia sovelluksissa? Jälkimmäinen on optimoitu käyttötapa, edellinen kompromissi.
Käyttöliittymä ei ole olennainen, se voi eri laitteissa olla erilainen. Olennaista on, että laite vastaa siihen tarpeeseen, jonka sille asetamme.

Esteetöntä esteettä

kuvat ja linkit
puhesimulaattori
hamuaa vinkit

HH:n somekoulutuksessa tutustumme esteettömään sisällöntuotantoon. Sivusto on vuodelta 2003, jolloin esteettömyys nousi esiin monissa seminaareissa. IT-kouluttajien jäsentilaisuudessa marraskuussa 2003 sain ensimmäisen kerran seurata, miten puhesimulaattorilla luetaan nettisivuja – ja miten nopeasti lukeminen etenee. Silloin opin ymmärtämään, millaisia esteitä taulukot ja kehykset nettisivuilla muodostavat, ja miksi sivut ja linkit pitäisi nimetä havainnollisesti – ei vain link1 ja page1. Samoin ymmärsin, kuinka tärkeitä kuvien alt-tekstit ovat niille, jotka eivät voi nähdä kuvia. ”Ratsastajapatsas keskellä kaupunkia” tarjoaa enemmän tietoa mielikuvan muodostamiseen kuin pelkkä ”image1”. Oivalsimme, että kuka tahansa voisi lukea puhesimulaattorilla verkkosivuja samalla kun ajaa autoa.
Esteettömän sisällöntuotannon sivustolla innostuin kuuntelemaan Minna-Riitta Luukan luentoa verkkoon kirjoittamisesta ja seurasin samalla luentotekstiä. Monimediaisuus tarjoaa paitsi lisämahdollisuuksia esteettömyyteen myös voimakasta elämystä niille, jotka vastaanottavat tietoa eri aistien välityksellä samanaikaisesti.
Onko Viherrakentajien sivusto esteetön?
Käyttääkö wikispaces esteellistä kehysrakennetta? Pääsivun teksti sinänsä on suurikokoista ja lauseet selkeitä. Sivulle on upotettu pari diapakkaa ja video. Onnistuuko puhesimulaattori avaamaan Slideshare-diojen tekstit? Entä kuvat? YouTube-videossa on aktiivista tekemistä, taustamusiikkia ja muutamia tekstejä. Avautuvatko ne näkövammaiselle?

Peleistä potkua liiketoimintaan

bisnes pelittää
virtuaalitiimeissä
huumori kukkii

pelein opitaan
viestintää, tuottavuutta
yhteistyötä

Pelien mahdollisuudet liiketoiminnassa kiinnostavat. Hetkyn Tietohallintokerhon tilaisuus Pelit ja Business 29.11.2010 toi Otava Mediaan tietohallintokerholaisten lisäksi muita hetkyläisiä ja ei-hetkyläisiä. Tilaisuuden alussa kerhon puheenjohtaja Anne-Maritta Talaslahti esitteli johtoryhmän, joka oli valittu tilaisuutta edeltäneessä vuosikokouksessa.
Kun puhumme käytettävyydestä, tarkoitammeko palvelun vai palvelimen käytettävyyttä? Joudummeko työskentelemään sovellusten kanssa, jotka on kehitetty 1990-luvun alussa ja konvertoitu sellaisinaan graafisiin ympäristöihin miettimättä navigointia tai käytettävyyttä? Pelit ja sosiaalisen median palvelut tarjoavat sovelluksilleuudenlaisia mahdollisuuksia, helppokäyttöisyyttä ja elämyksellisyyttä.
Kristian Tanninen LumoFlowsta, johdatti meidät sosiaalisen median ja pelien maailmaan yritysten välisen yhteistyön tehostamisessa, viestinnässä ja ihmisten aktiivisuudessa, jotka ovat LumoFlown missiona. Vanhassa työskentelytavassa kehitetään prosesseja, uudessa panostetaan sosiaaliseen tuottavuuteen. Sosiaalisen median pelilliset palvelut leviävät nopeasti ja verkostoituminen hajottaa prosessit. Virtuaalitiimeissä kukkivat huumori, aktiivisuus, kilpailu ja tiimihenki.
Esimerkkeinä pelillisyydestä voisivat olla Facebookin Farmville, jossa on enemmän käyttäjiä kuin Twitterissä sekä LinkedInin muistutukset käyttäjän statuksen keskeneräisyydestä: kiihottaahan se päivittämään statuksen valmiiksi!
Projektinhallintajärjestelmiä voidaan perinteisten Basecamp– tyyppisten näkymien sijaanhavainnollistaa pelillisillä koostenäkymillä kuten Panic Status Boards’ssa . Jälkimmäiset kertovat yhdellä silmäyksellä perinteisiä enemmän ja haastavat aktiivisuuteen.
Blarp Business Live Action Role Play palkitsevinen mittaristoineen tukee yhteisöllisyyttä ja tiedon jakamista. Yhteistyöllä päästään maaliin; tätä asennetta tarvitaan hajautettujen tiimien yhteistyön hallinnassa.
Anu Sivunen Aalto-yliopistosta totesi kommenttipuheenvuorossaan, että käyttäjien kannustaminen on olennaista. Yhä enemmän kehitetään sosiaalista asiakkuudenhallintaa (CRM), jossa asiakkaita palkitaan näkyvästi keskustelualueilla.
Tuomas Syrjänen Futuricelta pohti, miten kuluttajapalveluista voidaan kehittää liiketoimintasovelluksia. Harva kuluttaja jaksaa ottaa selvää, miten palvelu toimii, ehkä pankkipalveluita lukuunottamatta. Siksi ensimmäisen käyttökokemuksen pitäisi olla riittävän yksinkertainen.
Tarvitaanko sovelluksen käyttöön käsikirjaa tai koulutusta vai olisiko pitänyt panostaa käytettävyyteen? Ihminenhän haluaa käyttää sovellusta. Käyttäjä on oikeasti oikeassa ja palaute on tärkeää.
Kun Facebookilta näyttävä Yammer monen mutkan ja neuvottelun jälkeen saatiin yritykseen, kaikki alkoivat käyttää sitä eivätkä kaivanneetkoulutusta tai ohjeistusta. Skype päihittää käytettävyydessä viralliset video- ja puhelinneuvottelujärjestelmät.
Aika on rahaa. Kuinka suuri on yrityksesi digitaalinen varasto: kaikki tehty, mitä ei ole jaettu käyttäjille?
Käytettävyys vaatii usein yksinkertaisesti, että viitsitään käyttää jonkin verran aikaa sen kehittämiseen. Joskus käyttettävyys tosin voi maksaa kohtuuttomasti.
Projektit pitäisi muokata lyhyiksi ja priorisoida. Kun nopeasti saadaan jotain tuotantoon, opitaan myös nopeasti.
Eri palveluita käytetään eri tavoin. Hyvin toimivien, mutta käyttöliittymältään kömpelöiden järjestelmien päälle voidaan rakentaa välikerros ja siihen käyttöliittymät erilaisille palvelinlaitteille.
Keskustelussa todettiin, että osaaminen, moniosaaminen ja sosiaalisuus ovat valttia. Käyttöliittymävetoisille, toiminnallisuuden hallitseville suunnittelijoille on kysyntää. Paras motivaatipurske suunnittelijalle on tavata oikea käyttäjä, jolle sovellustaan rakentaa.