apukäsiä
roboteista ihmisten
rinnalle töihin
Ada ohjelmoi
Grace kehitti kääntäjän
uranuurtajat
tulevaisuuden
tekijät, naisten luovuus
muuttaa maailmaa
joka tytölle
oikeus koulutukseen
unelmatyöhön
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston ja Naisjärjestöjen keskusliiton naistenpäivän seminaari Naiset, tytöt ja digiosallisuus täytti Eurooppasalin 9.3.2018, eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Seminaarin videotallenne löytyy Facebookista. Seminaarista keskustellaan aihetunnisteilla #digiajassa ja #iwd2018.
Seminaarin avasi Jarmo Oikarinen ja juonsi Marianne Heikkilä. Avauspuheenvuorossaan Eva Biaudet muistutti, että Suomesta povataan tekoälyn kärkimaata ja halusi kannustaa tyttöjä ICT-alalle. Digialustat tuovat uusia mahdollisuuksia naisten verkottumiselle ja yrittäjyydelle. Hän muistutti myös ensi toukokuussa Eurooppasalissa järjestettävästä Naiset #digiajassa -seminaarista.
Cristina Andersson mainitsi EU:n vuosittaisen robotiikkaviikon sekä MIT:n verkkokurssin tekoälystä. Hän on taustaltaan kasvatustieteilijä, mutta innostunut roboteista. Uusia asioita ilmaantuu niin nopeasti, että on vaikea pysyä perässä.
Robotti ei syrjäytä ihmistä vaan toimii ihmisen rinnalla. Globaalien ongelmien kuten ilmastonmuutoksen käsittelyssä robotit voivat mennä sinne, minne ihminen ei pääse.
Robotit voivat auttaa oppimisen tasa-arvoistamisessa. Eräs autistinen lapsi ei halunnut oppia, mutta hän innostui opettamaan robottia – jolloin oppi itsekin. Parivuotias nivelten jäykistymistä sairastanut lapsi sai 3D-printatut robottikädet, joiden avulla hän saattoi itse syödä, juoda ja leikkiä.
Ihmiskädet eivät enää riitä hoitamaan vanhenevaa väestöä, mutta roboteista saadaan apukäsiä. Jotkut ovat ehdottaneet vanhusten hoito-ongelmaan ratkaisuksi maahanmuuttajia. Mutta maahanmuuttajat tulevat tänne omilla lahjakkuuksillaan, eivätkä he kaikki halua hoitaa vanhuksia. Robotti voi kulkea vanhuksen rinnalla ja lievittää yksinäisyyden tunnetta, kun sille voi puhua ja se vastaa.
Robotti on konsepti, ei yksittäinen teknologia. ”Robotit tekevät vaurautta, ihmiset luovat arvoa.”
Tuuti Piippo kertoi koodanneensa ensimmäiset nettisivunsa 11-vuotiaana. Hän tutustui nettiin leikkimällä ja näkee teknologian luovana alana. Hän näytti meille kuvat Ada Lovelacesta, ensimmäisestä tietokoneohjelmoijasta, ja Grace Hopperista, ohjelmointikielten kääntäjän kehittäjästä. Kääntäjän avulla muutkin kuin matemaatikot pystyivät ohjelmoimaan, kun ykkösten ja nollien sijaan ohjelmakoodiin saattoi kirjoittaa englanninkielisiä sanoja.
Hän esitteli myös muutaman Futuremakers-kirjan haastateltavan. Natalie Panek on rakettitieteilijä, Caterina Fake Flickr-palvelun kehittäjä ja Christina Brodbeck YouTube-palvelun suunnittelija.
Nelli Lähteenmäki on sanonut: ”Haluamme jättää ison, lämpimän ja myönteisen tassunjäljen maailmaan.”
Kommenttipuheenvuorossaan Satu Keiski-Toni painotti, että vaikeinta ei ole teknologia vaan organisaatiokulttuurin murros.
Paneeli
Europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Liisa Jaakonsaari, Pirkko Ruohonen-Lerner ja Heidi Hautala keskustelivat Marianne Heikkilän johdolla.
Aikoinaan neljän kansanedustajan huoneessa oli vain yksi kirjoituskone ja yksi puhelin. Toimittaja taas lähetti toimitukseen juttunsa paperilla, myöhemmin lerpuilla ja korpuilla. Nyt meillä on netti ja uusimmat älylaitteet, jokaisella omansa, navigaattorit ja mobiilisovellukset sekä avoin lähdekoodi, jonka avulla voimme kehittää edullisia digiratkaisuja.
Keskustelussa kiitettiin sitä, että eilen naistenpäivän kunniaksi Helsingin Sanomat sitoutui lisäämään tasa-arvoa ja naisten osuutta jutuissaan.
Köyhien maiden tyttöjen lukutaitoa pitää edistää. Maailman köyhimpien maiden naiset nousevat kapinaan ja vaativat, kuten Malala, tytöille oikeutta koulutukseen. Kehitysmaissa on jo erityisesti tytöille suunnattuja ohjelmointikursseja, joissa he kehittävät esim. turvakotisovelluksia tai sovelluksia, joilla voi ilmoittaa ahdistelusta. Kehitysapuun voisi sitoa tasa-arvoehtoja.
Opetusta pelillistetään, mutta haluavatko tytöt pelata? Onko iso osa digipeleistä seksistisiä, miesten toisilleen kehittämiä? Onko koodi sukupuolineutraalia? Laskevatko lasten oppimistulokset digikärkimaissa? Otetaanko Piilaaksossa lapsilta padit pois ja viedään heidät retkelle? Löytyykö googlaamalla vain vanhoja totuuksia? Tekeekö jokainen työelämässä sitä, mistä on kiinnostunut? Miten turvallisia IoT-laitteet ovat? Voidaanko lasten lelujen avulla seurata perheenjäsenten keskusteluja ja liikkumista?
Tytöiltä pitäisi kysyä, mihin he haluaisivat käyttää opeteltavaa asiaa ja mitä he haluaisivat oppia. Matematiikan opinnot ovat tärkeitä, ne opettavat ajattelemaan ja ymmärtämään asiat itse. Naisia tarvitaan ICT-alalle, jossa törmätään ongelmiin esim. itseajavien autojen eettisissä ratkaisuissa. Opettajilla on keskeinen rooli siinä, miten he houkuttelevat nuoria ja tyttöjä mukaan. Hyviä kokemuksia on saatu mm. koulujen tiedekerhoista. Tarvitsemme käyttäjälähtöistä, luovaa suunnittelua, samoin myönteisiä esimerkkejä naisista ICT-alalla, sellaisia, joita Tuuti Piippo esityksessään nosti esiin.
Vastaa