Tunne itsesi:
osaaminen, persoona,
motivaatio.
Ikärasismi
työeläkemaksussa:
kokeneet ulos!
Arjen ongelmat
synnyttävät keksinnön,
firman ja työtä.
Helle helli 5.6.2014 ICT Ladies -verkoston Tallinnan kesäseminaaria, johon osallistui nelisenkymmentä leidiä tai leidi-henkistä hetkyläistä.
Työelämän uhkia ja mahdollisuuksia
Viking XPRS:n runsaan buffet-lounaan jälkeen muutoskonsultti Johanna Koskinen innosti meidät keskustelemaan työelämän uhista ja mahdollisuuksista. Millaiset yritykset ja yksilöt menestyvät tulevaisuudessa? Entä jos et saa pitää työpaikkaasi, vaikka tekisit työsi kuinka hyvin tahansa? Jos ennen vierastettiin ihmisiä, jotka vaihtoivat usein työpaikkaa, niin suhtaudutaanko nyt päinvastoin? Työ kannattaa aina tehdä hyvin, mutta mitä ”hyvin tekeminen” on nykyisin?
Ryhmäporinoista purkautui katkeruus ikä- ja sukupuolirasismiin, kun varttuneet naiset eivät pääse edes työpaikkahaastatteluun. Työeläke- eli TYEL-maksu nousee, kun ihminen täyttää 53 vuotta. Kun työkyvyttömyydenkin todennäköisyys kasvaa iän myötä, niin varttuneen osaajan palkkaaminen voi nostaa koko organisaation TYEL-luokkaa. Työnsaannin esteenä eivät siis ole rypyt kasvoissa tai harmaat hiukset vaan TYEL-maksu!
”Mediassa pitäisi kertoa enemmän kuusikymppisistä, jotka käyvät kuntosalilla.” ”Toisaalta ikä ja kokemus nostavat herkästi palkkatoivetta.” ”Kun kokeneita ja osaavia ihmisiä ei palkata, niin mieletön osaaminen hukataan – eikä osaaminen päivity, jos on pitkään poissa työelämästä.” ”Suurista yrityksistä mennään usein pk-sektorille, niissähän halutaan kokemusta.” ”Hiljaista tietoa hukkuu ikääntyneiden lähtiessä.” ”Ostaja ostaa ihmiseltä, ei yritykseltä. Vanhemman ja kokeneemman pitäisi ainakin kulkea uuden kanssa ja perehdyttää hänet.” ”Menestyvät yritykset sijoittavat osaamiseen myös huonoina aikoina.” ”Yt-napissa lapsi menee helposti pesuveden mukana.” ”Onko puhe kvartaalitaloudesta jo vaimentunut?” ”Arvostetaanko taas korkeaa työmoraalia ja uusia ideoita?” ”Pakkoyrittäjyys on kamalaa.”
Työelämässä tarvitaan nuoria ja vanhoja. Jälkimmäisillä on kristallisoitunutta älykkyyttä, mutta tieto vanhenee ja ostotottumukset muuttuvat. Tekeminen siirtyy halpamaihin ja työmarkkinat polarisoituvat. Ihmiset etsivät turvallisuutta ja luottamusta. Uskalletaanko vielä ideoida ja ottaa riskejä?
Kaikki oppivat kehdosta hautaan. Olennaista on, mitä halutaan. Suomessa oli ensin metsä, sitten Nokia. Edelleenkin kannattaa rakentaa vahvuuksien varaan, ja vahvuutemme on suomalaisten sinnikkyys. Mutta kaikki eivät halua ideoida ja ottaa riskejä. Mitä työtä voimme tarjota suorittaville ihmisille, kun suorittava työ karkaa halpamaihin? Ymmärtävätkö muutosagentit muutosvastarinnan syitä?
Kaikki edellä lueteltu voidaan kääntää mahdollisuuksiksi valmentavalla johtajuudella. Ihmisen pitää saada tehdä itselleen tärkeitä asioita. Autonomia, merkitys ja aikaansaaminen ovat olennaisia. Voidaan puhua myös vapaudesta, virtauksesta ja vastuusta, sisäisestä motivaatiosta ja kukoistuksesta.
Johanna Koskinen piirsi fläpille kolme toisiaan leikkaavaa ympyrää: osaaminen, persoona ja motivaatio. Osaamiseen kuuluvat tiedot, taidot ja verkostot, persoonaan se, millaisessa tiimissä ja tehtävissä ja millaisen esimiehen alaisuudessa viihtyy.
Jokainen voisi ottaa tavoitteekseen lisätä aina ennen vuoden vaihdetta – siis ennen kuin skumppapullot korkataan – omaan CV:hen uuden rivin, jossa kertoo, mitä on tehnyt vuoden aikana.
Millainen työ saa sinut kukoistamaan? Haaveet ja intohimo kantavat pidemmälle kuin arkinen puurtaminen. ”Muutoksessa oppijat perivät maan, kun oppineet huomaavat toimivansa maailmassa, jota ei enää ole.”
Talous kukoistamaan
Terhi Majasalmi Varallisuusakatemiasta kertoi sijoittavansa kottikärryllisiä rahaa asuntoihin Yhdysvalloissa ja kotiuttavansa tuotot Suomeen. Vauras nainen ei ole taloudellisesti muista riippuvainen.
Omaa taloutta voi kuvata yksinkertaisilla taulukoilla, joissa on tulot ja menot sekä varat ja velat. Aiemmin riitti kuvata vain tulot ja menot. Ihmisillä on nykyisin paljon kulutusluottoja, ja velkoja on helposti enemmän kuin varoja.
Säästäminen onnistuu, kun aina palkanmaksupäivänä siirtää osan, esim. 10 % bruttotuloista, toiselle tilille. ”Maksakaa ensin itsellenne.” Jos ajattelee vain, ettei ole varaa säästää, niin sitten ei voi säästää. Vararahasto on yllätyksiä varten, työpaikan vaihtoon, yrittäjäksi ryhtymiseen, eläkkeelle jäämiseen tai sapattivuoteen. Sen turvin voi hengittää vapaasti ja miettiä, mitä tekisi. Likviditeetti pitää pinnalla, ja aina on halvempaa säästää etukäteen. Tavoitteena pitäisi olla kuuden kuukauden kiinteitä kuluja vastaava vararahasto, joka tietysti sijoitetaan – ja sijoituksista saadaan tulovirtaa tuloihin. Näin voit tehdä, mitä haluat ilman, että raha päättää puolestasi! Myös pienillä kuluilla voi olla taloudellisesti riippumaton.
Terhi Majasalmen mielestä ihmiset Suomessa laittavat liikaa rahaa asuntoihin. Hän itse asuu vuokralla. Asunto on omaa taloutta kuvaavissa taulukoissa varojen ja velkojen keskellä. Vaikka asunto olisi velaton, siitä on aina jonkin verran kustannuksia, velvotteita eli velkoja. Asuntoja jää tyhjilleen, kun eläköityneillä on vanhoja asuntoja, jotka vaatisivat peruskorjausta.
Varallisuuden vivut ovat raha, osaaminen, ideat ja systeemi.
Tallinnassa
ICT-leidit hajaantuivat helteiseen Tallinnaan ostoksille ja terasseille. Parin ystävän kanssa kävelimme Paksun Margaretan vierestä Suuresta rantaportista Pikk-katua Raatihuoneen torille ja Vapauden aukiolle ihmettelemään Vapaussodan voitonpatsasta. Viehättävä Adamson-Ericin museo tarjosi Pohjolan lumoissa -näyttelyn lisäksi alimmassa kerroksessaan viehättäviä pieniä savitöitä – lienevätkö pienten koululaisten muovaamia – ja Liisu juures -ravintola virolaisia perinneherkkuja.
Yksilölliset motiivit ja stressinhallinta
Päivi Mayor Motivaatiotalosta kertoi stressitarinansa vuosilta 1999 – 2009. Hän työskenteli Sveitsissä, menestyi ja matkusteli, perhe kasvoi, elämä oli ihanaa – kunnes vuoden 2007 pankkikriisi hävitti yhdessä yössä kymmenen vuoden tuloksen. Kaikki projektit jäädytettiin. Hän oli tehnyt sikana töitä, mutta ei saanut odottamaansa ylennystä. Motiivi hävisi ja hän itki viikon. Seurauksena oli keskivaikea burnout ja parin kuukauden sairasloma.
Miksi hän uupui? Vastaus löytyy Steven Reissin kehittämästä motivaatioprofiilista (RMP), joka kuvaa kuuttatoista ihmisen perustarvetta tai elämän motivaattoria. Päivi Mayoria motivoivat erityisesti valta, sosiaaliset kontaktit, ruumiillinen aktiivisuus ja status.
Olennaista ei ole, nousevatko elämän perustarpeet geeneistä tai lapsuuskokemuksista vaan se, että ne eivät juuri muutu elämän aikana. Ihminen on onnellinen, jos voi elää omien perustarpeidensa mukaisesti.
Keksimällä menestystä
Eija Pessinen Relaxbirthistä kertoi, miten kypsytteli vuosia keksintöään ergonomisesta synnytyksestä, johon kuuluvat menetelmä, koulutus, osaaminen ja tuote. Hän huomasi, että länsimainen selällään synnyttäminen ei ole luonnollista eikä ergonomista. Idealleen hän sai vahvistusta Niilin temppelistä löytämästään pystysynnyttämistä esittäneestä reliefistä, jossa lääkäri otti lapsesta kopin alhaalta.
Kätilö keksijänä herätti ihmetystä, mutta vuosien prosessin jälkeen rahoitusta tuli Tekesiltä ja yksityisiltä sijoittajilta. Tosin rahoituksen hakemisesta olisi pitänyt ymmärtää alusta asti enemmän. Suomessa rahoitusta myönnetään tipoittain, kuin ravihevoselle antaisi rahaa ensimmäiseen sataan metriin, jonka jälkeen pitäisi tehdä tilinpäätös seuraavan sadan metrin rahoituksen hakemiseen – kun muut ovat jo menneet ohi maaliin.
Relaxbirthissä synnyttäjä ja kätilö kohtaavat silmästä silmään. Vipuvoimaa saadaan ihmiskehosta. Asento on kätilöllekin nykyistä ergonomisempi ja isänkin on helppo hieroa aktiivisesti äidin selkää.
Kuka tahansa voi ryhtyä keksijäksi havaitessaan arjessa jonkin ongelman. Esimerkiksi miten avaat autotallin oven laukut kädessäsi? Markkinatutkimusta voi tehdä haastattelemalla konsultteja tai kavereita tai somekontakteja. Koko omaa ideaa ei kuitenkaan kannata heti kertoa.
Patentteja pääsee tarkistamaan PRH:n sivuilta ja salassapitosopimuksissa (NDA, Non-Disclosure Agreement) auttavat ELY-keskukset. Relaxbirthiä testattiin Naistenklinikalla jo vuonna 2005, jolloin huolehdittiin salassapitosopimuksista niin, ettei tieto keksinnöstä valunut liian aikaisin maailmalle.
Ennen tuotannon aloittamista arvioidaan, mitä loppuasiakas on valmis maksamaan ja millä nimellä kannattaa myydä. Viennin myötä sovitaan lisensoinnista kohdemaihin. Mobiilit verkko-oppimissovellukset auttavat tuotteen ja palvelun kouluttamisessa ja tuessa.
Eija Pessinen kysyi, millaisia keksintöjä meillä olisi mielessä? Eräs osallistujista ehdotti, että työpisteen voisi säätää kuntosalikortilla. Kun konttorissa ei ole omia työpisteitä ja pariksi tunniksi istahtaa johonkin, niin ei aina jaksa säätää pöytää ja tuolia erikseen. Jonkin ajan kuluttua sitten huomaa, miten niska on jumissa.
Niin. Kuukausi sitten ICTexpossa sai kokeilla työpisteitä, joissa oli juoksumatto työaseman edessä.
Vastaa