Yhteisömanagerit aallokossa

Viking Gracella
yhteisömanagerit
postaavat someen

vuorovaikutus
jatkuva oppiminen
työssä tärkeintä

yksinkertainen
on tehokasta, ota
känny, paina rec

analytiikkaa
veneilyyn ja veroihin
palaute toimii

työkavereiksi
tekoälykiimassa
kasa botteja

peukkukapina
antiikin ajoilta nyt
somekanaviin

neulemalleja
väripata porisee
pakkaseen piikki

muumilangoissa
moka: langat loppuivat
ohjeet suomeksi

aina on tilaa
kun kuva on piirretty
taitavin käsin

yhteisö elää
keskustelu innostuu
tuottamaan hyvää

Yhteisömanagerien vuotuinen arvostuspäivä , CMAD, (Community Manager Appreciation Day) vuoden neljäs maanantai, toteutettiin Suomessa tänä vuonna jo kahdeksannen kerran, kun suuntasimme Viking Gracelle 159 osallistujan voimin. Vuoden neljäs maanantai oli 28.1.2019, mutta lähdimme Turusta liikkeelle jo edellisenä iltana. Aihetunnisteilla #cmadfi #vikinggrace ei ehkä viserrelty niin usein kuin aiempina vuosina, koska merellä nettiyhteys ei toimi yhtä hyvin kuin maissa. Kimppabussejakaan eri puolilta Suomea ei tänä vuonna järjestetty.

Johanna Janhonen ja yhteisömanagereja

Tilaisuuden avasivat Johanna Janhonen ja Kirsi Haltia. Valokuvauksesta vastasivat Laura Johansson ja Karri Anttila Lvngroomista ja livepiirroksista Linda Saukko-Rauta Redanredanista.

Yhteisömanagerien toimintaa selvittävään kyselyyn on vuosi vuodelta vastattu vilkkaammin. Tänä vuonna kysely keräsi jo 71 vastausta; siis lähes puolet osallistujista vastasi kyselyyn.

Jani Rutanen ja Petri Virta valottivat kyselyn analyyn tuloksia. Yhteisömanagerin tehtävässä tärkeimpiä ovat vuorovaikutustaidot. Muita tärkeänä pidettyjä taitoja ovat jatkuva halu oppia ja kyky rakentaa ja aktivoida yhteisöä. Työtehtävistä tärkeimpinä pidetään vuorovaikutusta yhteisön kanssa ja sisällöntuotantoa. Työvälineinä ensimmäiseksi nousi Facebook, sitten Instagram, Twitter sekä Facebookin Messenger. Suurin osa vastaajista kertoi pyrkivänsä luomaan myönteistä mielikuvaa organisaatiosta ja kokevansa työn yhteisömanagerina merkitykselliseksi.

Yhteisömanagerin työssä haasteina ovat vastarannan kiisket, ajan riittämättömyys sekä hankaluus asettaa oikeita tavoitteita ja mittareita. Vinkkejä haasteiden selättämäiseen toki löytyy: Naura itsellesi! Moka ei tapa! Ota aikaa itsesi kehittämiseen – myös lepoon ja liikuntaan.

Videotuotanto

Kirsi Haltia ja Samuli Salokangas

Samuli Salokangas Viking Linelta painotti, että sisältöjen suunnittelu lähtee tavoitteista. Brändin luomisen ja kampanjoiden lisäksi yhteisöllisyyden tukeminen on tärkeää. Faneista ehkä vain viitisen prosenttia kuulee organisaatiota oikeasti. Vikingillä laivan reittipäälliköillekin on annettu somekoulutusta. Esim. nopea tiedotus siitä, miksi Grace oli myöhässä, taltutti uhkaavan someraivon.

Tämän päivän viestinnässä video toimii kuvaa paremmin. Tosin kuvakin voi saada huomiota, jos siinä käytetään uutta tekniikkaa kuten 3d-kuvissa. Perinteisistä kuvista kannattaa koostaa videoita. Jälkiruoka ensin: traileriin otetaan mukaan kaikki kohokohdat. Video editoidaan tiukaksi niin, että mukana ovat parhaat puolet ja näkökulmat eri kohderyhmille.

Viime joulun kampanjassa asiakkailta kerättiin parhaat joulumuistot joulukalenteriin. Omat muistot tekivät kalenterista erittäin suositun.

Ville Pohjonen

Ville Pohjonen Kuulusta korosti, että yksinkertainen on tehokasta. Ota känny käteen ja paina reciä, puhu jotain, niin kohta sinulla on julkaisukelpoinen video. Mieti kuitenkin, miksi katsoja haluaisi nähdä juuri sinun videosi. Aiemmin videota katsottiin keskimäärin 12 sekuntia, nykyisin vain 8 sekuntia. Miten hyvin video on jaettavissa? Voitko selittää videon yhdellä lauseella?

Yhteisömanagerit videoimassa Ville Pohjosen innostamina

Ole videolla oma ihana itsesi. Muista vuorovaikutus, johdonmukaisuus, innostavuus ja kohdeyleisö. Huolehdi ylläpidettävyydestä ja löydettävyydestä. Suunnittele helposti toistettavia konsepteja kuten tanssitiistai tai piirustusperjantai. Rajaa pois häiriötekijät.

Jos kuvaat käsivaraisesti kännyllä, ota käsillesi vartalon keskikohdasta tiukka tuki. Jos kohteessa ei ole riittävästi valoa, vie kohde parempaan valoon.

Digiratkaisut

Heikki Pölönen

Heikki Pölönen OAJ:sta kertoi yhteisöllisyyttä tukevasta digiratkaisusta. Järjestön ydin on aktiivisissa toimijoissa, vaikka puheenjohtaja näkyykin parrasvaloissa. OAJ:ssa on 120 000 jäsentä, joista 6000 on aktiivisia. Järjestö siirtyi printtereistä digiaikaan Ambientian avulla. Ensin kartoitettiin nykytila, sitten toiveet ja odotukset, ja näiden pohjalta kehitettiin palvelun konsepti. Näkemyksiä on toki niin paljon kuin ihmisiä, joilta niitä kysytään. Verkkopalvelu kehitetään aina sen oikeille käyttäjille – ei potentiaalisille.

Ulkopuolista apua kannattaa hyödyntää. OAJ:ssa päädyttiin Confluenceen ja Ambientiaan. Käyttäjät olivat mukana koko kehittämisprosessin ajan. Verkkopalveluhan ei koskaan ole valmis, vaan sitä kehitetään jatkuvasti. Niin, ja organisaation kulttuuri ja rutiinit muuttuvat hitaasti.

Kampanjat

Ellen Into

Ellen Into VMP:stä kertoi nuorille suunnatusta Älä jaksa. #viihdy -kampanjasta, joka panostaa hyvinvointiin ja työkykyyn. Kampanjassa käytettin somea luovasti ja panostettiin yhteishenkeen ja huumoriin. Kampanjassa #kommentillatonni arvottiin tonnin palkinto kommentoijien kesken. #viihdysatalasissa-kampanjassa julkaistiin meemejä matalalla kynnyksellä. Ihmiset jakoivat viestejä ja kuvia siitä, miten he viihtyivät sata lasissa esim. pyöräilemässä, golfpallojen hävittämässä tai jätskiä syömässä.

Analytiikka

Mika Särkijärvi

Mika Särkijärvi Meditalta kertoi, miten analytiikkaa käytetään veneilyn edistämisessä. Toimialan syklien huippuina näkyvät venemessut. Google Analytics tarjoaa paljon tietoa, mutta mittarit riippuvat bisneksestä ja sisällöstä. Jos tilastojen mukaan kymmenettuhannet ihmiset ovat katsoneet videota kolme sekuntia, niin kuinka moni klikkaus on vahinko? Sisältö ratkaisee. Hyvässä videossa viiden minuutin kuluttua on jäljellä vielä lähes puolet katsojista.

Onko tykkääjien määrä vain turhamaisuusmittari? Eikö kukaan oikeasti käy brändin Facebook-sivulla? Tai korkeintaan talon oma väki? Tavoittaako veneilyn viestintä vain miehet? Miten naiset tavoitettaisiin?

Nanna Jussila

Nanna Jussila kertoi Verohallinnon somestrategian tavoitteen olevan selkeä: asiakas haluaa ja osaa toimia oikein. Peräti 96 % Suomen kansalaisista pitää verojen maksamista tärkeänä. Veroilmoitus on automatisoitu niin, että asiakkaan ei tarvitse tehdä juuri mitään. Asiakasta halutaan auttaa, ollaan läsnä ja lähestyttäviä.

Verohallinnolle viime vuosi oli hyvä somessa. Jossain palautteessa todettiin: ”Teette veronmaksajan onnelliseksi näillä päivityksillä.” Verohallinnon maineen koetaan muuttuvan, mikä näkyy tuloksissa.

Verohallinnon viidestätuhannesta työntekijästä viestinnässä on viitisenkymmentä. Mittaamiseen käytetään maksullista palvelua, jossa on kiinni neljätoista kanavaa. Kalleinta työtä mitä voi tehdä on turha sisällöntuotanto: Jos joku ei kiinnosta, älä tee sitä, vaan panosta hyvään sisältöön. On hyvä muistaa, että ”paskasta ei saa konvehtia”.

Kaaviot perustelevat johdolle viestinnän merkitystä. Kun tekee oman työnsä näkyväksi muille, niin itsellekin tulee hyvä olo. Viestitään viestimisestä ja nostetaan omaa häntää.

Viime vuonna saatiin 70 % lisää seuraajia – ja Nanna Jussila sai rasitusvamman peukaloonsa! Instagramin seuraajamäärä kasvoi eniten. Somesisällöt tehdään itse, niitä tuottaa noin kymmenen henkilöä. Ansaitun median arvo voidaan arvioida sekä seuraajien määrissä että rahassa; vuoden 2018 näkyvyyttä vastaavasta olisi pitänyt maksaa reilut kolmekymmentä tonnia.

Miten Verohallinnon mielikuvamuutos saatiin aikaan? Ruvettiin vain tekemään.

Tekoäly ja chatbotit

Jukka Sinda

Jukka Sinda DNA:lta luetteli viisi kohtaa, joilla vältetään pahimmat sudenkuopat, kun tekoälyä ja botteja otetaan käyttöön.

  1. Strategia ja eettiset periaatteet. Asiakas saa itse valita, koska on tekemisissä botin ja koska ihmisen kanssa.
  2. Valikoi käyttökohteet huolella. Onko dataa? Jos dataa ei ole, niin hommaa ei voida hoitaa botilla. Onko järkevää, eli onko ymmärrystä? Pitäisikö automatisoida helposti automatisoitavia asioita? Mutta ovatko ne helppoja käyttäjillekin? Jos ovat, niin niitä ei kannata automatisoida.
  3. Kaikki mukaan, herätä halut! Johto on aika hyvin tekoälykiimassa – mutta entä muut, kuten asiakaspalvelu? Pelätäänkö työpaikkojen ja duunin muuttumista? Kuinka päästään siihen, että botit ovat vain uusia työkavereita?
  4. Yksi asia kerrallaan ja riittävän isosti. Kiinnitä huomiosi sinne, missä ei pitäisi tapahtua mitään – koska siellä saattaa tapahtua jotain ihan muuta. Jos botin tekemä asia tehostuu, niin ihmisen tekemä ei välttämättä tehostukaan.
  5. Mittaa ja raportoi. Sitä saat, mitä mittaat. Vertaile reilusti oikeita asioita keskenään. Mitä koko organisaatiossa tapahtuu? Pitäisi ajatella: ihmiset ja kone = me. Yhdessä.

Yhteisöllisyys

Miia Kosonen

Miia Kosonen Xamkista kysyi, miten yhteisöllisyyttä vaalitaan. Mitkä ovat tärkeimmät yhteisömme? Perhe, ystävät, niin, ja tietysti CMAD-yhteisö. Neljä vuotta sitten Harto Pönkä totesi CMAD 2015 -esityksessään: Emme voi päättää, että tässä on yhteisö; voimme vain luoda sille otolliset olosuhteet.

Pitäisikö johtaa yhteisöä vai hallita somekanavia paremmin? Millaiset ovat yhteisön jäsenten väliset suhteet? Onko edellytyksiä käyttää digivälineitä? Tarpeet ja hyödyt vaikuttavat siihen, miten yhteisö osallistuu.

Millaisia mittareita yhteisöllisyyden kokemiseen pitäisi käyttää? Kuinka tärkeä yhteisö on yksilölle? Käytetäänkö subjektiivisia mittareita? Minä voin vaikuttaa, ryhmän jäsenet voivat vaikuttaa.

Yhteenkuuluvuus ja tiedon jakaminen ruokkivat toisiaan. Mitkä ovat yhteisölle arvokkaat resurssit ja kenellä ne ovat? Polkaistaanko #peukkukapina? Peukkuhan on keksitty jo antiikin Roomassa. Yhteisöllisyyttä ei voi olla ilman yksilöllisyyttä. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea esimerkiksi Skillhive-verkkopalvelulla. Hyvässä yhteisössä erilaisuus tuo parhaan tuloksen.

Jos yhteisö on pysyvä, niin yhteisöllisyyttä kannattaisi mitata vuosittain. Entä nuoret? Onko niin, että he eivät kaipaa yhteisöllisyyttä vaan hengailua?

Erika Appelström

Erika Appelström Novitalta kertoi Novita knits -verkkopalvelusta, jonka liikenteestä jo parikymmentä prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta. Palvelussa on neulemalleja viidellä eri kielellä. Yhteisössä on yli satatuhatta rekisteröityä käyttäjää, jotka pitävät blogia ja jakavat neulekokemuksiaan muiden kanssa. Pakkaset näkyvät myyntipiikkeinä. Käyttäjistä yhdeksän kymmenestä on naisia ja suurimmaksi osaksi suomalaisia.

Yhteisöt ovat osa 90-vuotiaan Novitan liiketoimintaa. Niissä keskustellaan mm. villan ja materiaalien alkuperästä. Kotimainen tuotanto on kilpailuetu. Lanka on raaka-aine, ohjeet ovat reseptejä ja yhteisö on se, joka jakaa ja jolle jaetaan.

Kun yhteisöltä kysyttiin ideoita lehden kanteen, niin tavoitettiin yksitoistatuhatta henkilöä. Yhteisöltä kysyttiin myös, minkä värin se haluaisi pataan. Sitten otettiin kännyvideo porisevasta väripadasta, jossa yhteisön toivoma uutuuslanka syntyi.

Muumilankojen kanssa sattui moka: osa langoista pääsi loppumaan ja ohjeet oli laadittu vain suomeksi. Japanista tulee uusia markkinoita ja ohjeita käännetään hektisesti eri kielille. 7 veljestä -lankojen mainoksessa seitsemän miestä neuloo ladossa.

Neulomista on verrattu joogaan, se tekee hyvää aivoille.

Tiedon visualisointi

Linda Saukko-Rauta

Linda Saukko-Rauta aloitti kertomalla, miten koulussa aikoinaan korvasi ainekirjoituksen lopun piirroksella hirtetystä pikku-ukosta, kun ainekirjoituksen viimeinen sana olisi valunut seuraavalle, tyhjälle sivulle. Siitä alkoi ”digiajan Kylli-tädin”, visuaalisen tarinankertojan ja graafisen tallentajan ura.

Silmillä ihminen saa enemmän infoa kuin millään muulla aistilla, ja aivot täydentävät puuttuvan tiedon. Visualisointi jäsentää tietoa tekstin ja kuvan liitolla, kerää dataa yhteen ja paljastaa uutta tietoa. Kuvaa voidaan elävöittää viivoilla, liehukkeilla ja erilaisissa fonteilla.

Visualisointi on meissä ja kulkee mukanamme, aina on tilaa käsin piirretylle kuvalle. Teknologia auttaa kuvan editoinnissa. Kannattaa valita esitystapa, joka tuottaa mahdollisimman selkeän lopputuloksen. Esityksen vitsit kannattaa sisällyttää kuvaan. Sitä katsoessaan osallistuja muistaa, että tuossa tuntui lämpöiseltä ja pörröiseltä.

Vuoden aikana Linda Saukko-Rauta on kuvittanut yli sadan suomalaisen yrityksen strategian.

Paneeli

Paneelissa Tuija Aalto, Sanna Jussila ja Reetta Lehto

Reetta Lehto Varmasta ja Sanna Jussila Yleltä keskustelivat Ylen Tuija Aallon johdolla yhteisömanageroinnista. Ylen Kuuntelijaklubissa luodaan vuorovaikutuksen tiloja. Facebookissa ryhmä voisi olla vuorovaikutuksen kannalta hedelmällisempi kuin sivu. Sisäinen yhteisömanageri tuo yhteen niitä, jotka päivittävät somea osana muuta työtään.

Kuka tietää, mihin suuntaan some kehittyy? Tarve saada tietoa on iso, kun organisaation someporukka on hajautunut ympäri Suomen. Kun organisaation someyhteisössä nostetaan jokin asia esiin, ja joku tulee sitä kasvokkain kommentoimaan, pitää osata muistuttaa, että älä mulle kerro vaan kerro se siellä nettiyhteisössä. Näin yhteisö lähtee elämään. Hyvä aihe verkkoyhteisön pohdittavaksi voisi olla vaikka tulorekisteri, sehän koskettaa kaikkia.

Yhteisömanagerin arjessa olkaan koputtajia riittää, ja kollegaa on kiva auttaa. Työ on jatkuvaa jakamista, antamista, muiden opettamista ja jakamiseen kannustamista. Yhteisöllisyys toimii myös kanta-asiakassuhteen vahvistamisessa.

Aamu Tukholmassa – hytin ikkunasta kuvattuna

Kun organisaatiolla on uudistumistavoitteita, pitää viestiä perusselkeästi ja avoimesti. Blogit synnyttävät hyvää keskustelua ja Areenan tarjonnasta tuotetaan kuratoituja sisältöjä. Nyt kehitetään kaikkien mediatalojen yhteistä tilaa, jolla levitetään hyvien sisältöjen ilosanomaa. Joskus kysytään, saako twiitata kilpailijoiden juttuja? Jos juttu on hyvä, niin miksi ei?

Ihmisten subjektiivista kokemusta ryhmään kuulumisesta ei vielä ole mitattu, kun Kuuntelijaklubi on vasta puoli vuotta vanha. Mutu kertoo kuitenkin, että ihmisillä on hyvä olla.

Välillä moderoijilta pitää kysyä, miten he voivat, kun vihapuheen määrä on niin valtava, että se alkaa vaikuttaa omaankin ajatteluun. Ylessä pyritään siihen, että tekoäly voisi siivota vihapuhetta, mutta tekoälyn kouluttaminen vie aikaa.

Somen hyödyt asiantuntijalle ovat isot, vaikka osa käyttäjistä on jättämässä somen. Twitteristä löytyy paljon organisaation yhteistyökumppaneita, Instagram tavoittaa yhä useampia potentiaalisia asiakkaita ja Whatsapp toimii asiakasviestinnän kanavana.

Lopuksi Pauliina Mäkelä muistutti someturva-palvelusta, josta saa apua, jos joutuu somessa kiusatuksi, häirityksi tai uhatuksi.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *