nettihuijaus
miten vältetään, neuvoo
rikospoliisi
myyntipetokset
hyväuskoinen ostaa
tyhjää konnalta
tilauspetos
hetu konnan käsissä
lasku sinulla
valepoliisin
uhri, varakas vanhus
uskoo huijaajaa
tilausansa
sitouttaa maksamaan
joka kuukausi
nettirakkaasi
luo luottamusta pitkään
maksatko sitten?
Näin meitä huijataan! Arkirikollisuutta verkossa -tietoisku 31.1.2018 keräsi Töölön kirjaston Mika Waltari -salin täyteen enteriläisiä, jotka kyselivät ja kommentoivat aktiivisesti rikoskomisaari Hannu Kortelaisen selkeästi kuvaamia netin huijaustilanteita ja neuvoja, miten huijauksen voisi ehkäistä.
Netin myyntipalstoilla kuten tori.fi-palvelussa rehellisten myynti-ilmoitusten joukkoon eksyy myyntipetoksia. Olemattomista muumimukeista innostunut ostaja maksaa pieniä summia, eikä välttämättä viitsi tehdä rikosilmoitusta, kun huomaa joutuneensa huijatuksi. Pankkitilin omistaja voidaan toki selvittää, mutta kyseessä saattaa olla ”olkiukko”, henkilö, joka on hukannut pankkikorttinsa, eikä tiedä mitään rahoista, jotka ovat kulkeneet hänen tilinsä kautta – jostain jonnekin. Yleensä rahoja ei saada takaisin, vaikka tekijä löydettäisiinkin.
Myyntipetoksilta voi suojautua vaatimalla henkilökohtaista tapaamista ennen kuin sopii kaupoista. Googlen kuvahaulla voi myös etsiä myynti-ilmoituksessa olevaa kuvaa. Jos se löytyy muualta netistä, niin se on voitu kopioida sieltä myynti-ilmoitukseen.
Tilauspetoksessa ostetaan luotolla tavaroita verkkokaupasta jonkun toisen henkilön nimissä. Henkilötunnus on voitu saada roskiin heitetystä kirjeestä tai hetudump-tiedostosta, jossa on noin 16 000 henkilötunnusta. Osa niistä on peräisin vuonna 2011 murretuista Itä-Suomen yliopiston tietojärjestelmistä. Vaikka hetudump-tiedosto on poistettu netistä, se löytyy edelleen esim. Tor-verkosta – ja sitä käytetään päivittäin.
Jos henkilötietosi ovat vuotaneet vääriin käsiin, niin tee oma luottokielto -merkintä tietoihisi asiakastieto.fi-palveluun.
Valepoliisit valitsevat uhreikseen usein ikääntyneitä henkilöitä. Valepoliisien tekemiä rikoksia on vähemmän kuin myynti- ja tilauspetoksia, mutta valepoliisit käsittelevät isompia summia kuin myynti- ja tilauspetoksia tehtailevat.
Tilausansaan joutunut ihminen luulee vain osallistuneensa arvontaan, mutta huomaa sitoutuneensa jatkuvaan kuukausimaksuun. On hyvä muistaa, että arpajaisissa ei yleensä kysytä pankkikortin numeroa.
Nettirakkaat saattavat luoda nettiviestinnällä luottamusta ensin jopa vuosien ajan ennen kuin kertovat traagisen tarinan, josta selviämiseen tarvitsisivat rahaa –uudestaan ja uudestaan.
Vastaa