Sydämiä, tubettajia ja yhteisömanagereja

sydän aivojen
rinnalle dialogiin
viihtymään someen

robotti hyvä
optimoimaan, toistamaan
tiedonkeruuseen

tekoälyllä
Auttava-Aili neuvoo
siivoojaa työssään

valokuva vai
video, koirapatsas?
mistä tykätään?

kriisiviesteissä
tunne ja empatia
ovat tärkeitä

yhteisö muuttaa
maailmaa, luottaa, jakaa
johtaa tiedolla

porukka someen:
anna lupa, kouluta
auta, arvosta

tubettaja luo
parasosiaalisen
taikapiirinsä

viestintäleirit
ennen somea, sieltä
digitaitoja

CMADin järjestelyihin osallistuneet

Yhteisö- ja somemanagerien vuosittainen CMAD-tilaisuus (Community Manager Appreciation Day) keräsi Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 22.1.2018 bussilasteittain porukkaa eri puolilta Suomea. Meitä taisi olla parisensataa Lappeenrannassa – ja lukematon määrä Infocrean Jarmo Lahden striimausta seuraamassa. Tilaisuuden juontaja Pauliina Mäkelä muistutti tilaisuutta valmistelleista blogeista, lehdistötiedotteista ja CMAD-lounaista. Hän myös innosti meidät nousemaan seisomaan ja antamaan aplodit joka esityksen jälkeen.
Johanna Janhonen

Johanna Janhonen kertoi vuosittaisesta CMAD-kyselystä, johon tänä vuonna meistä 65 oli vastannut. Nyt ensimmäisen kerran päätoimisia yhteisö- tai somemanagereita oli vastaajien joukossa enemmän kuin sivutoimisia. Ikävä kyllä moni kertoi edelleen, että johto ei aina ymmärrä antaa tehtäviin riittäviä resursseja. Tarvittaisiinko yhteisömanagereille ammattikorkeakoulutasoinen koulutus? Arvostetuimmaksi yhteisömanageriksi nousi tänäkin vuonna Pauliina Mäkelä.
Petteri Numminen aloitti esityksensä tunnustamalla: ”Minä olen se Unicefin pissis.” Unicef nimenä ei monillekaan tarkoita mitään. Kyse on lasten järjestöstä, harmaasta järjestöstä, eikä harmaa tänään toimi somessa. Tarvitaan sydän mukaan aivojen rinnalle. Facebook on sosiaalinen, siellä tarvitaan dialogia; ollaan kontaktissa ja vastataan kaikkeen keskusteluun. Se syö resursseja, mutta kannattaa. Voitaisiin puhua stand up -somesta. Porukka on somessa viihtymässä.
Unicefin someviestinnän takana on selkeä strategia. Halutaan viestittää:

  • apu menee perille
  • kiitos luottamuksesta, olet viisas.

Viesteissä viljellään sydämiä ja annetaan myönteistä palautetta. Mutta vastataan myös kielteiseen palautteeseen samalla mitalla. Pitää olla rohkea ja voi olla jopa tyhmänrohkea, mutta ei saa olla tyhmä. Hän näytti esimerkin tyhmyydestä, viestistä, joka piti nopeasti poistaa. Kun tekee töitä väsyneenä ja verensokerit laskevat, saattaa tehdä virheitä.
Petteri Numminen esitteli meille kolme rohkeusavainta.

  • Rohkeusavain 1: Kun päivittää kolmea somekanavaa, blogia, Facebookia ja Twitteriä, niin päivittäjällä on kolme eri ääntä. Niinpä hän kehitti itselleen kolme eri persoonaa. Blogia kirjoittaa vakavahko 42-vuotias kirjastonhoitaja Mari, Facebookia haltioituva 26-vuotias Liina ja Twitteriä 32-vuotias näsäviisas jatko-opiskelija Klaus. Roolinotto helpottaa mokissakin: en se ole minä, joka mokaa, vaan rooli.
  • Rohkeusavain 2: Juhli epäonnistumisia säännöllisesti tiimin kanssa.
  • Rohkeusavain 3: Lue hyvää kirjallisuutta.

Hänen voimakuvassaan Unicefin kuorma-autot ovat Irakin aavikolla matkalla Mosuliin. Hän totesi, että jos noilla tyypeillä on rohkeutta ajaa rekkansa etulinjaan, niin hänelläkin pitää olla rohkeutta kohdata yleisö ja palaute ja tehdä virheitä.

VR, AR ja robotit

Karl-Erik Michelsen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta pohti, voiko robotti korvata yhteisömanagerin. Jos työ sisältää paljon rutiineja, niin ollaan robotiikan rajapinnassa. Sen sijaan työt, joissa tarvitaan luovuutta, vuorovaikutusta ja systeemiälykkyyttä, eivät sovi robotille. Robotti on hyvä optimoinnissa ja standardoinnissa, se on ylivoimainen tiedon kerääjä ja prosessoija. Robotit johtavat jo nyt tehtäviä, joissa on toistuvia ja standardoituja toimintoja.
Mistä tiedämme, tuleeko saamamme vastaus ihmiseltä vai robotilta? Robotti ymmärtää sisällön, mutta ei kontekstia; se ymmärtää kuorma-auton, mutta ei sitä, mitä tarkoittaa, että kuorma-auto on menossa Mosuliin.
Yhteisömanagerien pitäisi kehittyä yhteisöliidereiksi. Manageri organisoi ja huolehtii, tekee mahdottoman mahdolliseksi, kun taas liideri on läsnä, uudistaa ja kehittää luottamusta. Liiderin ominaisuuksia ovat mm. kestävyys, sitkeys ja intohimo.
Pertti Huuskonen Tampereen yliopistolta kertoi VARPU-hankkeesta. Aikoinaan luku- ja kirjoitustaito muuttivat maailmaa. Vastaavalla tavalla virtuaalitodellisuus muuttaa maailmaa nyt. VR ja AR ovat jo nyt ihmisten apuna teollisuudessa. Virtuaalitodellisuudessa kuva ympäröi ihmistä, lisätyssä todellisuudessa tosimaailman pinnalle saadaan lisäinformaatiota, kuten Pokémon Go:ssa. Mixed Reality tarjoaa kolmiulotteisia olioita, joita voi tarkastella eri puolilta. VR:n ja AR:n mahdollisuudet insinööritieteissä ja terveydenhoidossa ovat valtavat. Enää ei tarvita näppäimistöä, kun oma keho ohjaa toimintaa.
Virtuaali- ja lisätty todellisuus ovat vielä nykyisellään yksinäistä puuhaa, niiden sovellukset on tarkoitettu yhdelle käyttäjälle kerrallaan. Tämä vastaa netin alkuaikoja. Lättyluettelo Facebook tarjoaa Spacessa jaetun VR-ympäristön. Etäläsnäolo tulee lisääntymään, kunhan tekniikka kehittyy. Tulevaisuudessa emme välttämättä tiedä, onko vierustoverimme virtuaalinen vai läsnä oleva ihminen – vai robotti.
Karri Anttila Lvngroomista kertoi uusista visuaalisista sisältömuodoista. Hyvä kuva toimii aina katseenvangitsijana ja täydentää muuta sisältöä. Valokuva on kuitenkin arkipäiväistynyt ja ihmiset osaavat suodattaa huonot kuvat pois. Kun kuva tai video on sisällöllisesti hyvä, se pysäyttää edelleen. 360-videot yleistyvät tänä vuonna, kun niihin tarvittavien laitteiden hinnat ovat laskeneet. Sisältö on olennaista, koska 360-videoista uutuudenviehätys on jo karissut.
VR yleistyy erityisesti asuntojen myynnissä, mutta AR tarjoaa enemmän sisältöideoita. Kännyissä on entistä enemmän laskentatehoa. Kun kuljetaan sillalla, voidaan klikkaamalla nähdä, mitä sillalla on aikoinaan tapahtunut. Jäätelönmyyntivaunu voi kertoa jätskistä ja vaunun myyntireiteistä. Vain mielikuvitus on rajana. Kokeile rohkeasti!

Sovelluksia siivoojille ja tiimeille

Tiina Holopainen Gronlund Palveluista kertoi, miten siivoukseen saadaan älyä ja miten digitalisaatio tulee siivousalalle. Yritys työllistää päivässä 140 siivoojaa. Aiemmin, kun siivooja löysi kohteestaan puhdistusta kaipaavan kahvikoneen, jonka vieressä oli insinöörin kirjoittama käyttöohje, niin hän soitti esimiehelle kysyäkseen, mitä nappia uskaltaa painaa.
Gronlund kehitti professional assistant -kännykkäsovelluksen, siivoojaa auttavan tekoälyn. Siivooja voi ottaa kuvan asiakkaan ongelmasta, esim. vuotavasta hanasta tai repsottavasta ovenkahvasta. Auttava-Aili-sovellus korjaa koneet, täyttää tunnit, tilaa tavarat, opastaa ja neuvoo; siivoojalle jää vain siivous. Kun siivoojille näytettiin video Auttava-Ailista, he ideoivat nopeasti yhden aa-nelosellisen lisätoiveita.
Jussi Sivonen Sinisestä Meteoriitista kertoi osallistavan työkalun, Microsoft Teamsin, käyttöönotosta. Yhteisöllisyyttä syntyy, kun tiimit kootaan yhden välineen yhteen käyttöliittymään. Käyttöönotto aloitettiin pilotista. Valmetin puolen vuoden intra-hankkeen aikana ei lähetettysähköposteja vaan kaikki viestintä ohjattiin Teamsiin. Kun kaikki ovat mukana, niin sovellus korvaa varjo-it-palvelut kuten WhatsAppin ja Facebookin. Juridisessa mielessä Facebook ei olisi hyvä sisäisen viestinnän kanava. Teams toimii mobiilisti ja sopii monimuoto-opiskeluun paremmin kuin Moodle tai Optima. Se sisältää myös sähköisiä työpöytiä, joita esim. Yammer ei tarjoa.

Markkinointi somessa

Marko Pyhäjärvi Nitro 24/7:stä kertoi, miten Facebook-algoritmeja voidaan ymmärtää ja hyödyntää käytännössä. Miksi myynnissä epäonnistutaan? Tietävätkö ihmiset ylipäänsä, että tuote tai yritys on olemassa? Facebook-mainonta auttaisi. Pelkkä maksuton postailu ei nykyisin riitä enää mihinkään, kun Facebook on muuttanut yritysten näkyvyyttä. Facebook-sivut ovat jo historiaa.
Video toimii paremmin kuin valokuva; se tarjoaa tarinaa ja henkilökohtaisuutta. Oma kuva on ehdottomasti parempi kuin mikään kuvapankkikuva.
Tehokkaan mainoksen neljä elementtiä ovat:

  • tarinat, jotka herättävät voimakkaita tunteita ja saavat reagoimaan
  • videomainonta
  • messenger-botit (tekninen elementti)
  • retargeting-mainonta; pyritään vetämään asiakas takaisin myyntisivulle ja viemään ostos päätökseen.

Facebook-mainontaa kannattaa käyttää oman sähköpostilistan rakentamiseen.
Marco Mäkinen TBWA/Helsingistä muistutti, että markkinoinnin viitekehys on merkittävästi nopeutunut. Aiemmin uutisia tuotettiin kerran päivässä, nyt viisikymmentä kertaa päivässä. Aiemmin hyväksyttiin se, että asian hoitamiseen meni kymmenen päivää, nyt asian pitäisi hoitua kymmenessä sekunnissa.
Reaaliaikaisuus ja ketteryys haastavat markkinoinnin. Odotetaan kykyä tehdä bisneskriittistä juttua ja nopeasti. Strategia on helppoa, käytäntö vaikeaa, kun neljän viikon prosessit pitäisi tiivistää neljään tuntiin. Toimiston arki on muuttunut jatkuvan tekemisen malliin: tehdään aamulla ja yöllä, tehdään jatkuvasti. Meillä on yhä enemmän välineitä syöttämässä jatkuvasti infoa, johon pitäisi reagoida luovassa, ketterässä prosessissa.
Neuvoja markkinoijalle:

  • Tee jotain oikeasti kiinnostavaa, jota media jakaa.
    Yksi esimerkki on Mustin ja Mirrin koirapatsas Helsingin päärautatieaseman edessä. Kun koirapatsas vietiin paikalleen, lähetettiin medialle tiedote. Kun oli pikkujouluaika, niin koiralle piti pukea turvaliivi, jotta pikkujoulun viettäjät eivät kompastuisi siihen. Koirapatsas-tempaus sai jopa kuusi miljoonaa mediahittiä.
  • Tee analogista ja jaa sitä digitaalisesti.
  • Tee jotain, jotta maailmasta tulisi entistä parempi paikka.

Kriisiviestintä

Anna Lind

Anna Lind Puolustusvoimista kertoi kriisiviestinnästä some-aikana. Raaseporin onnettomuuden jälkeen suosituin twiitti sai 62 000 näyttökertaa. Kriisiviestinnässä tunne ja empatia ovat tärkeitä. Kriisiviesti lähetetään heti, kun tiedetään, että jotain on tapahtunut, vaikka ei vielä tiedettäisi, moniko kuoli tai loukkaantui. Kerrotaan, että ei tiedetä, mutta että kerrotaan heti, kun tiedetään. Periaatteena on, että tiedotetaan vasta, kun omaiset on tavoitettu. Kriisiviestinnän, johon yleensä osallistuu monta organisaatiota, tarkoitus on selkiyttää sekamelskaa.
Kriisiviestintä voi liittyä myös organisaation maineeseen. Kun kuvassa näkyi henkilö armeijan vaatteissa mielenosoituksessa, niin häntä ei leimata; nuorta henkilöä pitää kunnioittaa. Kuvasta ei voinut varmasti sanoa, oliko kyse organisaation asusta. Ääriajattelu somessa lisääntyy, mutta ei pidä provosoitua, vaikka provosoidaan.
Tiedottaminen on faktoja, mutta somessa tunteet nousevat pintaan. Organisaation pitää pysyä neutraalina, vaikka puheluiden tulva lamauttaa. Raaseporin onnettomuuden jälkeen vastattiin kaikkiin twiitteihin, mutta vasta klo 10 alkaen, jolloin kaksi tiedottajaa oli ehtinyt Raaseporiin. Toinen hoiti somen, toinen muun kriisiviestinnän. Twitteriin lähetettiin kymmenen uutta twiittiä, samoin viestittiin Facebookissa ja Instagramissa. Lisäksi varusmiesten verkkopalveluun lähetettiin kehotus, että jokainen varusmies soittaisi heti kotiin ja kertoisi vointinsa.
Kriisiviestinnässä pitää luottaa siihen, että elämä jatkuu ja pystytään toipumaan. Jokaisen viestijän ei tarvitse itse keksiä, miten sanoisi olevansa pahoillaan. Ketään ei myöskään lähdetä syyllistämään. Sisäinen kriisiviestintäkin on tärkeää. Kaikki viestinnälliset päätökset on taltioitava, jotta jälkikäteen pystytään analysoimaan, miten toimittiin.

Tietojohtaminen

Kirsimarja Blomqvist Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta puhui tietojohtamisesta. Yhteisömanagereja tarvitaan entistä enemmän, mutta yritykset eivät tiedä sitä. Avoimia innovaatioita on kehitetty, mutta kaikki yritykset eivät osaa niitä soveltaa.
Mikä on kapitalismin seuraava vaihe? Tiedolla johtaminen ja data-analytiikka? Tiedon jakaminen ja uuden tiedon luominen? Mistä syntyy luottamus? Miksi ihmiset haluaisivat jakaa? Toteutetaanko tietojohtamista parhaimmillaan yhteisöissä? Miten yhteisö eroaa yrityksestä? Onko yhteisössä yhteinen intressi, sisäinen motivaatio, verkosto ja rajattomat resurssit? Millä rakenteilla voidaan tukea organisaatioissa toimivia ihmisiä? Liittyykö luottamukseen se, että ihmiset uskaltavat jakaa hiljaista tietoa ja käyttää toisten hiljaista tietoa? Mitä digitalisaatio mahdollistaa?
Esimerkkejä suomalaisista yhteisöistä:

Tällaiset yhteisöt muuttavat maailmaa. Intensiivinen yhteistyö perustuu luottamukseen. Yhteisöjohtaminen on keskeinen menestystekijä.

Tehokasta someviestintää

Sami Kuusela Underhoodista kertoi, miten miljoonien päivitysten analyysi paljasti parhaat käytännöt ja someen liittyvät harhaluulot. Hän painotti dataa tietona, joka poistaa luuloja. Underhood on analysoinut yli kuusi miljoonaa päivitystä eri somekanavilta. Avoimuus takaa, että kaikki näkevät kaikkien tilastotiedot ja voivat oppia toistensa parhaista käytännöistä.
Facebook-sivuilla pidetään huolta suhteesta asiakkaisiin ja yleisöön. Sivujen keräämän yhteisön pitää olla riittävän suuri, jotta tieto leviäisi. Facebookin algoritmit taittavat päivitysten liian näkyvyyden. Voit siis huoletta päivittää vaikka kuinka paljon ilman, että vaikutat spämmääjältä. Kun kaikki pitävät melua itsestään, niin kukaan ei huomaa hiljaista.
Sami Kuusela antoi muutamia vinkkejä somepäivittäjille.

  • Laadi päivittäin pari Facebook-päivitystä ja kymmenisen twiittiä. Käytä kuvia videoiden sijaan. Analytiikan mukaan kuvia on 23 % kaikissa päivityksissä, mutta 48 % parhaissa.
  • Pitkät päivitykset toimivat Facebookissa parhaiten. Analytiikan mukaan Facebook-päivityksen keskipituus on 165 merkkiä, mutta parhaiden 306 merkkiä.
  • Pane teksti sinne, missä ihmiset ovat. Siis kirjoita olennainen juttu suoraan Facebook-päivitykseen äläkä jätä sitä vain blogiin klikattavan linkin varaan.

Ami Niemelä

Ami Niemelä Finnairilta kertoi somen roolista organisaation strategian jalkauttamisessa. Somemanagerin pitää puhua yhteisöllistä kieltä, arvostaa yhteisöään ja kyetä kuuntelemaan sitä. Kaukaa näkee paremmin. Tarvitaan rohkeutta ja joskus hullunrohkeutta, myös kykyä oikaista mutkia asiakaspalveluprosesseissa.
Lentoemäntäyhteisöllä ei ole fyysistä kahvihuonetta; toki Yammeria ja Facebookia käytetään digitaalisina kahvihuoneina. Kun aamulla kokoonnutaan lennolle, niin osa ei ole koskaan nähnyt toisiaan.
Lopuksi hän näytti meille videon yllätystanssista Finnairin lennolla sekä somessa levinneen kuvan, jossa Finnairin lentäjä auttaa vauvan kanssa matkustavaa äitiä.
Hanna Takala Zentosta antoi vinkkejä organisaation työntekijän voimaannuttamisesta someen.

  • Anna lupa. Saat puhua organisaation puolesta ja me autamme sinua.
  • Kerro, mitä hyötyä somesta on työntekijälle.
  • Kouluta jatkuvasti; algoritmit ja somevinkithän muuttuvat jatkuvasti.
  • Näytä esimerkkiä ja kerro, mitä tuloksia syntyy: mitä hyötyä tästä on kenelle?
  • Tue oman äänen ja jutun tekemisessä. Anna henkilökunnan viestiä omalla äänellään, sehän kiinnostaa enemmän kuin organisaation ääni.
  • Vinkkaa tarvittavista välineistä. Opasta, mitä työntekijä voi välineellä tehdä – mutta älä anna kaikkia välineitä kerralla.
  • Tarjoa valmista sisältöä, jotta sisällöntuotannon paine vähenee. Tuota kaikesta mahdollisesta kaikki mahdolliset formaatit, koska eri henkilöt tykkäävät erilaisista formaateista: video, runo, infograafi. Lisää saate, jossa esittelet ajatuksiasi.
  • Testatkaa, mitatkaa ja jakakaa tuloksia yhdessä. Keskustelkaa yhdessä siitä, mitä työntekijä omissa tavoitteissaan saavuttaa. ”Oma napa, paras napa.”
  • Suunnitelkaa ja tehkää yhdessä kaikkea, siis someohjeen laatimista, sisällön muotoilua ja kanavan valintaa – myös kasvokkain.
  • Osoita kiinnostusta työntekijää kohtaan. Kysy uudesta koiranpennusta tai kirjasta, josta työtekijä on somessa maininnut. Kiinnostuksen pitää olla vilpitöntä eikä päälle liimattua.
  • Varmista, että henkilökunnalla on hyvä olo. Kuuntele, huomioi, arvosta.

Lopuksi Hanna Takala pyysi meitä kuvaamaan Twitterissä, miten itse aktivoimme työntekijöitämme someen.
Antti Huttunen Retkipaikasta kertoi yhteisön motivoinnista ja palkitsemisesta käytännössä. Retkipaikassa on kolme ihmistä sekä näiden lemmikit. Joku onkin neuvonut: ”Jos ei ole rahaa, pitää olla kavereita.” Kun Retkipaikka-blogi avattiin vuonna 2012, niin aluksi Antti Huttusen sisarukset auttoivat kirjoittamisessa. Vähitellen ihmiset alkoivat kysellä, pääsisivätkö mukaan. Blogi onkin jo paisunut yli äyräiden.
Tässä näkyy yhteisön voima ja sen tiedostaminen. Retkipaikassa on monta yhteisöä: kirjoittajayhteisö, lukijayhteisö, työyhteisö, kumppaniyhteisö ja tilapäiset yhteisöt. Retkipaikka palkitsee sosiaalisesti; voi rakentaa yhteisöä ja kuulua siihen, saa palautetta, voi keskustella, kuunnella, vastata, tykätä ja osallistua tapahtumiin. Retkipaikka-yhteisö löytyy myös Instagramista.
Yhteisömanageri karsii estäviä tekijöitä, jotta keskustelu pysyy laadukkaana. Myrkyllisyyttäkin hän siivoaa eikä suvaitse valittamista ilman ratkaisuehdotuksia. Mitä enemmän annat, sitä enemmän saat.

Tubettajat

Hanna Reinikainen

Hanna Reinikainen Jyväskylän yliopistosta kertoi mielipidevaikuttajista sisällön levittäjinä. ”Mikä hemmetti niissä tubettajissa oikein kiinnostaa?” Niin, yleensä ihmetellään, mikä tubettajissa kiinnostaa, kun heidän tuottamissaan sisällöissä ei useinkaan tunnu olevan järkeä.
Tubettajat ovat vaikuttajia ja verkkojulkkiksia. Onko YouTube post-TV? Tubettaja kuvaa kevyellä kalustolla omaa autenttista elämäänsä. Kun Arvi Lind, tuttu uutistenlukija, sanoi: ”Hyvää iltaa”, niin usein teki mieli vastata: ”Hyvää iltaa.” Kun isovanhemmat aikoinaan katsoivat Kauniita ja rohkeita, niin monet heistä kokivat tuntevansa sarjan henkilöt ja halusivat antaa näille neuvoja. Kun Diana tai Michael Jackson kuolivat, me surimme heidän poismenoaan. Tätä voidaan nimittää parasosiaaliseksi suhteeksi: tapaamme henkilöä säännöllisesti median välityksellä. Kokemus tuntuu aidolta, vaikka on yksipuolinen ja kuvitteellinen. Samoin tubettajat ovat digiystäviä yleisölleen.
Hanna Reinikainen on analysoinut videot viideltä tubettajalta, joilla jokaisella on satojatuhansia seuraajia. Tubettaja ottaa lähikuvan ja katsoo suoraan kameraan, jolloin syntyy mielikuva katsekontaktista. Hän luo yleisön kanssa yhteisen taikapiirin, jossa hengaillaan. Hän voi päästää yleisön katsomaan intiimejä tilanteitaan tai näyttää subjektiivisella kameralla edessään olevaa puuroa. Yleisöt kokevat tubettajan ystäväkseen. Yleensä kaikissa tubettajien videoissa on kaupallista yhteistyötä – ja persoonallinen tyyli.

Tulevaisuuden tutkimus

Marja-Liisa Viherä

Marja-Liisa Viherä Tulevaisuuden tutkimuksen seurasta totesi, että salissa oleva porukka elää jo sitä tulevaisuutta, jota kolmisenkymmentä vuotta sitten visioitiin, vuorovaikutusyhteiskuntaa. Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa valinnoilla ja teoilla. Futurologille ominaisia tutkimusaiheita ovat sodan ja nälän eliminointi, väestön vakauttaminen ja luonnon suojelu. Vaikka tulevaisuutta ei voida ennustaa, siitä puhutaan jatkuvasti. Meidän ei tarvitse passiivisesti sopeutua erilaisiin ilmiöihin vaan me voimme vaikuttaa niihin.
Hän esitti Manuel Castellsin teorioista kootun kaavion paikallisen ja globaalin talouden välisestä jännitteestä. Globaali informaatiotalous on somessa saanut uuden muodon ihmisten välisinä yhteisöinä ilman, että takana olisi isoa organisaatiota. Tämän puolesta hän taisteli jo 1990-luvun lopulla väitöskirjassaan viestintävalmiuksista kansalaisyhteiskunnan mahdollistajana. Tulevaisuudentutkija Malaska puhui vuorovaikutusyhteiskunnasta ja kysyi, integroituvatko ihmisten ajatukset niin, että keskustelu synnyttää uutta ja oivaltaa progressiivisesti. Ja sitähän tässä on tapahtumassa.
Ihmisten olemassaolon perustarpeet tyydytetään: liittyminen tunteen avulla, jäsentyminen ymmärryksen ja ajattelun avulla ja tekeminen osallistumalla. Tarvitaan viestintävalmiuksia: osaamista, laitteita ja motivaatiota. Ei riitä, että minä itse osaan, vaan yhteisön muidenkin jäsenten pitää osata. Ensimmäisistä viestintäleireistä on aikaa kolmisenkymmentä vuotta. Jo silloin lähetettiin viestejä, mutta vielä ei ollut suurta yleisöä niitä lukemassa. Tänäänkin keskuudessamme on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty käyttämään digivälineitä ja somea.
Tulevaisuuden rakentamisessa on kyse arvoista ja ihmiskäsityksestä. Rakennammeko yhteiskuntaa hyvän arjen vai tehokkuuden ja kilpailukyvyn nimissä? Yhteisöllisyyden voiman voi kääntää pahoinvoinnista hyvinvointiin, kilpailusta rohkaisuun, vallasta yhteistyöhön ja yksisuuntaisesta vuorovaikutteiseen viestintään.

Sponsorit

CMAD sponsorit

CMADin sponsoreina toimivat Lappeenrannan teknillinen yliopistoLappeenrannan kaupunki, Business Finland, Sininen Meteoriitti ja Underhood sekä kahvituntisponsoreina Deeva-hanke, Flockler, Infocrea, Lvngroom, Medita Communication, Open Knowledge Finland, Someleontti, Tussitaikurit ja Viestintä-Piritta.

Illanvietto

Ilmoittauduin CMADiin niin myöhään, etten enää mahtunut Helsingin CMAD-bussiin. Juna Helsinkiin lähti vasta yhdeksän maissa illalla, joten ehdin pariksi tunniksi Lappeenrannan kaupungin tarjoamille jatkoille Linnoituksen Kehruuhuoneelle. Kun CMAD-bussit lähtivät paluumatkalle, nousimme paikallisbussiin, joka pudotti meidät Lappeenrannan keskustaan. Sieltä kävelimme reilun kilometrin 15 asteen pakkasessa Linnoitukselle ja Kehruuhuoneelle.
Hieno paikka! Hyvää ohjelmaa ja maittavaa ruokaa. Niin, ja keskustelimme pöydissä luontevasti ja vilkkaasti uusien ja vanhojen tuttavien kanssa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *