Projekti puree,
kaikilla kivaa, mutta
onnistummeko?
Projekti seinään.
Osaaja puikkoihin ja
kissat pöydälle.
Jyrki Kasvi Tiekestä ja Timo Saros Projektiyhdistyksestä avasivat Tieken Bisnestreffit Ostettua osaamista 22.8.2014, varhain Taiteiden yön jälkeisenä aamuna.
Pekka Forselius kysyi, onko tietojärjestelmähankkeessa tarkoituksena, että kaikilla on kivaa vai onnistuminen? Ostaja haluaa tarvetta vastaavan järjestelmän nopeasti ja edullisesti.
Fisma-taustainen Pekka Forselius painotti mittaamista. ”Jos jotain ei voi mitata, sitä ei voi hallita.” Projektityön kustannuksia, aikaa ja toiminnallisuutta kuvaavan kolmion muoto vaihtelee. Korkeammassa kolmiossa samoilla kustannuksilla samassa ajassa saadaan enemmän toiminnallisuutta kuin matalammassa kolmiossa. Kolmion korkeus kasvaa, kun parannetaan omistajan ja toimittajan osaamista.
Kiinteähintaisista hankinnoista pitäisi luopua kokonaan, koska määritykset eivät kuitenkaan ole riittäviä.
Pasaatin Pasi Kivimäen mukaan projektipäällikkö on tärkein yksittäinen tekijä projektin onnistumiselle. Osaavaa projektipäällikköä ei kuitenkaan kannata pitää hyllyllä varastossa odottamassa, jos häntä tarvitaan vain kymmenen vuoden välein. Kehitysprojektit toistuvat harvoin ja niiden kohde on aina erilainen.
Yritysten toimintomallit ovat yleensä kunnossa, mutta ne eivät välttämättä kuvaa riittävän hyvin kehittämisprojektin kohdetta. Kehittämisprojektien prioriteetit ovat yleensä alhaisempia kuin normaalin operatiivisen toiminnan.
Miksi projektipäällikkö kannattaa hankkia yrityksen ulkopuolelta? Ulkopuolisella projektipäälliköllä on osaamista ja kokemusta nimenomaan kehitysprojekteista. Hän pystyy keskittymään kehitysprojektiin häiritsemättä operatiivista tuotantokonetta.
Asiantuntevien osallistujien ja alustajien keskustelu oli niin vilkasta, ettei Projektiyhdistyksen toiminnanjohtaja kellokallena onnistunut pysäyttämään sitä ajallaan. Keskustelussa todettiin mm.: ”Jos ostat tunteja, saat tunteja.” ja ”Täydellisiä määrityksiä ei olekaan.” Ulkopuolinen projektipäällikkö kutsutaan mukaan ehkä vasta siinä vaiheessa, kun projekti on jo ajanut seinään. Ulkopuolisella ei ole organisaatiopainetta, joten hän voi heti ensimmäisestä päivästä lähtien nostella kissoja pöydälle.
Projekti päättyy usein tuotantoonsiirtoon. Voisiko projektiin kuulua myös ylläpito ja jatkuva kehittäminen? Alustajien mielestä ei voisi kuulua, vastuuhan siirtyy toiselle organisaatiolle. Käyttöönottoprojektissa voidaan toki rakentaa ylläpito-organisaatiota.
Olisiko tässä markkinarako? Esimerkiksi Apotin arvioiduista kustannuksista yli puolet on ylläpitokustannuksia.
Miten liiketoimintahyötyjä pitäisi mitata? Onko virheiden määrä vähentynyt? Miten asiakastyytyväisyys on kehittynyt?
Vastaa