harhapoluilta
opiskelujoustoa
oppijan verkkoon
aihio valuu
digmasta opinahjoon
taottavaksi
ymmärrys itää
yhdessä tekemisen
oivalluksissa
Virtuaaliammattikorkeakoulun Yhteyshenkilöpäivät 23.10.07 Tampereen hotelli Viktoriassa keskittyivät ammattikorkeakoulujen parhaiden verkko-opintojen esittelemiseen Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Aamupäivään jäi sentään hiukan aikaa Virtuaaliammattikorkeakoulun ajankohtaisille asioille.
Teija Lehto Joustavan opinto-oikeuden asianomistajaryhmän edustajana kertoi portaalin Opintopalvelujen liikkuvuuden kasvaneen vuoden aikana 118 % mutta tarjonnan vain 38 %. Suunta on oikea, mutta tarjontaa pitäisi selvästi lisätä, jotta opiskelijoiden oikeus joustaviin opintoihin ei kaatuisi täynnä oleviin opintojaksoihin.
Teija Lehto kertoi myös, että tilaus portaalin Opintopalvelujen uusistä piirteistä, joita jo vuosia on odotettu ja luvattu, tehtäneen vielä tämän kalenterivuoden aikana. Avoimen ammattikorkeakoulun uuden järjestelmän kehittäminen, josta Martti Helevirta kertoi, on toistaiseksi torpedoinut Opintopalvelujärjestelmän kaikki muutostyöt.
Tommi Tuomola ja Ari Vesikko Yhteiskäyttöisen materiaalin asianomistajaryhmästä kertoivat DIGMA-materiaalipankista, johon sisällöntuotantorenkaat tuottivat oppimisaihioita ja opintojaksoja vuosina 2004-06. Hakuongelmia selvitellään, mutta materiaalin linkittäminen onnistuu ilman portaalitunnuksia. Materiaalia pitäisi voida päivittää nykyistä joustavammin ja julkaista Creative Commons -lisenssillä. Yllätyksenä kuulimme, että ammattikorkeakouluilta kerätään jatkossa rahaa yhteiskäyttöisen Kehittämisyksikön jakaman materiaalin kehittämiseen, mutta nykyisten materiaalien lataamisen tai linkittämisen määrästä ei ole käsitystä eikä tilastoja. Materiaalipankista järjestettäneen videoneuvottelukoulutusta, mutta lisäkysymyksille ei riittänyt aikaa.
Marja Rautajoki ihmetteli, miten varmistettaisiin DIGMAn materiaalin pysyminen ajan tasalla, kun suosituimmat materiaalit elävät jo muualla. Virtuaaliammattikorkeakoulun strategiaa on uudistettu, ja ensi vuoden ammattikorkeakouluverkoston ja Kehittämisyksikön toimintasuunnitelmat on hyväksytty johtoryhmässä 19.10.07. Miten strategia on muuttunut ja millaiseksi ensi vuoden toiminta suunniteltu? Tähänkään aikaa ei riittänyt.
Suunnitteilla on uusi ESR-hanke, jossa vihdoin toteutettaisiin opetusta eikä enää tehtäisi opetusmateriaalia. Tästähän keskusteltiin jo Virtuaaliammattikorkeakoulun alkutaipaleella vuonna 2001, mutta kuuden vuoden sisällöntuotantoprojektit keskittyivät materiaalin tuotantoon ja materiaalien hyödyntäminen varsinaisessa opetuksessa rajattiin tietoisesti projektien ulkopuolelle. Myöhemmin on ihmetelty, miksi suurin ponnistuksin tuotettujen materiaalien käyttö on jäänyt vähäiseksi.
Kehittäjä-asianomistajaryhmän aloitteesta oli kyselty, haluaisivatko ammattikorkeakoulut yhteistä Connect Pro -palvelua, mutta innostus oli ollut laimeaa, Humachan tarjoaa Connect Prota asp-palveluna. Yleisöstä kysyttiin, miksi Virtuaaliammattikorkeakoulu on valinnut Connect Pron, kun vastaavia muitakin ohjelmistoja on tarjolla. Liekö tarjouskilpailu unohtunut? Muutamissa ammattikorkeakouluissa Connect Pron valintaan on vaikuttanut, ettei se edellytä erillisen ohjelmiston asentamista opiskelijan työasemaan.
E-opettaja
Irma Mänty ja Anu Pruikkonen esittelivät vuosien 2005-2007 Tulevaisuuden eOpettaja-hanketta, jossa ovat mukana Laurea sekä Hämeen, Kemi-Tornion ja Turun ammmattikorkeakoulut. Laureassa on tuotettu Optimaan Learning by development -pedagogiikan (LdB) mukaisia opintojaksopohjia. Hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut videoneuvotteluissa, projektiryhmä puolestaan on työskennellyt tiiviisti niin verkossa kuin kasvokkain, jopa Second Lifessa. Hankkeen tavoitteena on verkko-opintojen lisääminen, toimivan verkko-opetustoteutuksen mallin luominen sekä verkko-opetuksen huomioon ottaminen opetussuunnitelmissa. Hankkeen tuloksia on esitelty erilaisissa seminaareissa ja yhteistä raporttia työstetty wikissä. Raportti ”Tulevaisuuden eOpettaja – Yhteistyöllä malleja ja menetelmiä verkko-opetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen” on Hamkin julkaisusarjassa verkossa ja painettuna.
Arvioitavia verkko-opintoja
Arvioitavissa verkko-opinnoissa yhteistoiminnallisuutta oli toteutettu ilahduttavan monipuolisesti erilaisin teknisin ratkaisuin. Useimmista saimme kuulla myös opiskelijoiden kokemuksia.
Satakunnan ammattikorkeakoulun kansainvälisellä opintojaksolla viikoittainen lähiopetus toteutettiin Skypellä kahden pisteen välillä. Asiakasyritys kertoi toiminnastaan ja oli jatkuvasti opiskelijaryhmien käytettävissä.
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun verkko-opinnot ajoittuivat kesään, mikä vaati opettajalta erityistä panostamista läsnäoloon ja tukeen. Analysoitavat dialogit veivät mennessään ja opiskelijat käyttivät arvioitua enemmän aikaa niihin.
Hämmästyin yhteistoiminnallisuuden puuttumista opintojaksolta; opiskelijat tekivät tehtäviä yksin eivätkä nähneet toistensa vastauksia. Opintojakso työllisti opettajan tehokkaasti. Eikö opintojaksolla, jolla tehtävänasettelu on väljää eikä tehtäviin ole yksiselitteisiä oikeita vastauksia, voisi käyttää vertaisarviointia? Ryhmässä pohdiskelu olisi hedelmällisempää kuin yksin, vaikka ryhmätöillä olisikin varjopuolensa.
Evtekin opintojen alkuun ajoittuva yhteistoiminnallinen projektioppiminen isoille ryhmille perustui viikoittaiseen läsnäoloon sekä pienryhmien työstämiin ja esittämiin rakenteellisiin dokumentteihin. Jokaiseen pienryhmään valittiin tietotekniikkaa harrastava guru, joka auttoi muita teknologissa kysymyksissä. Opiskelija saattoi vaikka kertoa mummolleen: ”Opinnot alkoivat hyvin: minut valittiin heti guruksi.” Aikatauluista pidettiin kiinni myönteisessä mielessä: myöhästymisestä ei sakotettu, ajoissa palauttamisesta sai plussaa.
Hämeen ammattikorkeakoulu esitteli kokonaan verkossa suoritettavat erikoistumisopinnot, joiden toteutuksessa käytettiin Webexiä, Moodlea, TeamSpeakia ja virtuaalista atk-luokkaa. Opiskelija painotti verkko-opintojen joustavuutta, opettajien väsymätöntä ohjausta sekä tukiryhmän tärkeyttä.
Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun verkko-opiskelussa käytettiin Learnlincia ja Moodlea. Keskeyttäneitä oli poikkeuksellisen vähän, saavutettavuus oli hyvä ja kulut pienet. Tukipalvelut päivystivät aamu-kahdeksasta ilta-yhdeksään. Opiskelija kertoi voineensa toteuttaa kaikki oppimistehtävät töissään, tosin työnantajien suhtautuminen opintoihin vaihteli.
Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu esitteli PBL-sykliin perustuvan verkkototeutuksen, johon kuului dialogeja ja asiantuntijaluentoja. Ajantasainen tieto saatiin välittömästi haltuun, mutta tekniikan hyödyntäminen vaatii vielä kehittämistä.
Laureassa on kehitetty Learning by development -mallityötila Optimaan, mistä jo edellä kerrottiin. Tämä työelämäyhteistyön helposti monistettavaa mallia käytetään erilaisissa hankkeissa, opinnäytetyöprosesseissa sekä monilla opintojaksoilla.
Rovaniemen ammattikorkeakoulun monimuotoisessa verkkototeutuksessa opiskelijat työskentelevät orientaatiojakson jälkeen verkossa. Learnlinc-istunnoissa jokaisella opiskelijalla oli rooli, kokonaisuus nauhoitettiin, vietiin Optimaan ja ryhmän sihteeri laati siitä kirjallisen yhteenvedon. Oppiminen tuli näkyväksi, pakotti ottamaan kantaa ja reflektoimaan.
Esitellyissä opintojaksoissa käytettiin pedagogisina lähestymistapoina mm. PBL:a, LbD:a sekä yhteistoiminnallista projektioppimista, oppimisalustoina Moodlea ja Optimaa ja samanaikaisissa keskusteluissa Learnlincia, Webexia ja Skypea. Ammattikorkeakoulut käyttävät siis verkko-opetuksen pedagogisia ja teknologisia mahdollisuuksia monipuolisesti jo tänään!
Mitä kohtaammekaan huomenna?
Vastaa