Multimedian monet muodot – KAMU-tavoitetutkimusten tulokset
Kansallisen multimediaohjelman seminaari 21. – 22.1.1999 Tampere-talo
Eija Kalliala
# Mobiili-multimedia
# Digitaali-TV
* Analoginen digitaali-TV
# Verkkoyliopisto
# Rakenteinen oppimismateriaali
# Verkko-opetuksen pilottiprojekteja
# Ympäristöverkko
# Venäjää verkossa
# Pythagoras
# Laps’ Suomen
# Näkemyksiä lahden takaa
# K-Ykköshalli
# Tekesin tulevaisuuden visiot
KAMUn tulokset julkistavassa seminaarissa tammikuussa 1999 oli mukana lähes 400 kuulijaa ja 57 puhujaa, joista kaksi piti esityksensä videoneuvottelun avulla. Ensimmäisenä päivänä oli viisi rinnakkaista istuntoa KAMUn eri ohjelmien mukaisesti. Pääsalissa olleet yhteiset esitykset ja esitykset etäopetuksen pedagogisista menetelmistä ja teknisistä ratkaisuista tulkittiin yleisölle myös viittomakielellä. Näitä esityksiä saattoi seurata samanaikaisesti myös Internetin välityksellä.
KAMUn eri osaprojekteista oli valmistunut vasta tutkimus integroituvasta julkaisemisesta. Kuluttajatutkimusten ja etäopetuksen pedagogisten menetelmien ja teknisten ratkaisujen julkaisut ilmestyvät tämän kevään aikana ja lähetetään seminaariin osallistuneille.
Tässä on muutamia poimintoja seminaarin annista.
Mobiili-multimedia
Hannu Nieminen Nokian tutkimuskeskuksesta puhui mobiili-multimediasta ja videopuhelimesta, joka tulee markkinoille lähitulevaisuudessa. HSCSD:n avulla päästään käytännössä modeemi- ja ISDN-nopeuksiin. GSM-verkossa mobiili päätelaite voi olla verkossa jatkuvasti. EPOC on tulevaisuuden mobiili-multimedian alusta, jonka avulla päästään laajennettuun todellisuuteen virtuaalinäyttötekniikalla. Paikkatieto tarjoaa uusia mahdollisuuksia, mutta henkilökohtainen yksityisyys voi olla uhattuna.
Digitaali-TV
Jorma Miettinen MTV3:sta kertoi Media on Demand (MOD) –projektista ja Suomen digitaali-TV:n tilanteesta. 1.2.1999 mennessä lähes 100 toimilupaa oli haussa, valtaosa näistä paikallisia. Kun puhutaan digitaali-TV:stä, puhutaan lähetyksen laadusta, joka voi olla:
o nykyinen laatu
o prannettu laatu
o HDTV-laatu
o VHS-laatu.
Digitaali-TV:n ensimmäisessä vaiheessa hankitaan erillinen boxi, jolla saadaan:
o nykyinen laatutaso
o 1-8 kanavaa
o interaktiiviset palvelut.
Toisessa vaiheessa saadaan edellisten lisäksi:
o kuvalaatu yltää HDTV . . VHS –tasolle
o äänen laatu on loistava.
Suomessa on uskottu, että erillinen boxi riittäisi. Tämä näkyy esimerkiksi kansalaisen käyttöliittymän ehdotuksesta.
Digitaali-TV:n kriittiset tekijät ovat:
o vastaanottimien yleistyminen
o rahoitus
o analogialähetysten lopettaminen
o suomalaisen ratkaisun koossapysyminen.
Analoginen digitaali-TV
Sami Lahtinen esitteli Soneran ratkaisun analogisesta digitaalisesta TV:stä nimeltään iNETtv. Se on helppo, mukava ja kulutuselektroniikan hintahaarukassa oleva ratkaisu, joka yhdistää internet-surffailun ja tv:n kuuntelun. Se on synergiassa tulevaisuuden digitaali-TV:n kanssa. Se on sosiaalinen vaihtoehto, koska sohvalle mahtuu enemmän porukkaa kuin PC:n ääreen. Gates on sanonut: ”TV is the path of ordinary people to Internet.”
Sami Lahtinen kierrätti salissa kevyttä, mustaa päätelaitetta, jonka koko on 30 * 20 * 5 cm. Se sisältää SSL ja JavaScript-tuen, POP3-pohjaisen sähköpostiohjelman sekä ISO7816 –älykorttipaikan. Älykortin avulla hoidetaan sähköinen maksaminen ja korttiraha. Näppäimistö on iNETtv:ssä suosittu ohjausväline sähköpostin vuoksi.
Sami Lahtinen ei suostunut kertomaan myyntilukuja, mutta korosti, että kulutuselektroniikkatuotteiden menekki on aina S-käyrän muotoinen.
Verkkoyliopisto
Riitta Rinta-Filppula CERNistä puhui web-yliopistosta, jonka kehittäminen alkoi vuonna 1996. Siinä käytettiin tietoverkkopohjaista videoneuvottelua, joka on ISDN-pohjaista halvempi. Tietoliikenneyhteyksissä käytettiin mm. Suomen korkeakoulujen tietoverkkoa Funetia, jonka multimediapalvelun prototyyppi (http://wrtpvod.funet.fi) julkaistiin samanaikaisesti KAMU-seminaarin kanssa 21.1.1999. Videoneuvottelut nauhoitettiin multimediapalvelimelle, jotta opiskelu todella olisi ajasta ja paikasta riippumatonta. Nauhoitettuja neuvotteluja voidaan käyttää opiskelussa kertausmateriaalina eikä niissä ole reaaliaikaisen yhteyden mahdollisia teknisiä ongelmia.
Rakenteinen oppimismateriaali
Ossi Nykänen TTKK:n Digitaalisen median instituutista (DMI) puhui älykkäästä, rakenteisesta oppimismateriaalista, jonka avulla henkilöresurssit suunnataan tarkoituksenmukaisesti. Toimintoja keskitetään samalla kun toimijoita hajautetaan.
Timo Ovaskainen Jyväskylän yliopistosta puhui myös rakenteisesta oppimismateriaalista, jonka osat ovat:
o sisältö
o rakenne
o ulkoasu.
Näistä yhdessä koostuu rakenteinen dokumentti. Materiaalin tuottaminen teettää alussa enemmän työtä, mutta määrän kasvaessa rakenteisuuden edut tulevat näkyviin.
Verkko-opetuksen pilottiprojekteja
Ympäristöverkko
Tommi Sukuvaara TKKK:n DMI:sta kertoi ympäristöverkon tuotteistamisesta. Hän tarkasteli, mitä eri roolit, mm. oppija ja opettaja materiaalilta tarvitsevat ja mitä he sille antavat. Välttämättömät tuotteet ovat:
o oppimisympäristöohjelma
o oppimisympäristön ylläpito
o sisältö.
Hän sanoi, että www-oppimisympäristömarkkinat ovat toistaiseksi pienet, mutta laajenevat ja monimutkaistuvat koko ajan. Tällä sektorilla ei ole olemassa yhtä valtaohjelmistoa, kuten esim. tekstinkäsittelyssä.
Koulujen valmiudet vaihtelevat. Toisissa ylläpitoon varataan vain yksi tunti viikossa, toisissa 9 tuntia viikossa, ja tämä heijastuu suoraan oppimismateriaalin laatuun. Tommi Sukuvaaran mukaan tuotteistetun oppimisympäristön menestyksen avaimet ovat:
o Korkealuokkainen sisältö
o Oppimista tukevat toiminnot
o Käyttäjien tuki
o Helppokäyttöinen käyttöliittymä
o Matalat laitevaatimukset
o Markkinointi.
Katja Piiksi DMI:stä kertoi ympäristöverkosta http://matwww.ee.tut.fi/ymparistoverkko.
Siinä oppimismateriaali on jaettu kuuteen teemaan ja neljään tilaan, jotka ovat:
o mediakeskus, joka sisältää oppimismateriaalin
o studio, joka sisältää oppijoiden työkalut
o kokoushuone, joka sisältää opettajien työkalut
o galleria, jossa on projektitöiden näyttely.
Ympäristöverkon kommunikointivälineet (newsgroup ja chat) koettiin yhdeksi tämän oppimismateriaalin parhaimmista ominaisuuksista. Oppijoiden mielestä ympäristön huonoja ominaisuuksia olivat:
o mindmap-työkalun käytön vaikeus
o ohjeistuksen epäselvyys (kun ei sitä jaksanut lukea)
o www-editorin käytön vaikeus
o tekniikan toimimattomuus
o rinnakkaiskoulujen puuttuminen (ei päässyt kokeilemaan chateja)
Venäjää verkossa
Mari Hämäläinen DMI:stä kertoi Venäjää verkossa –ohjelmasta. Siinä koko luokka voi yhdessä tehdä sarjakuvaa. Ohjelmassa on valmiita kuvia, joista voi itse valita ja kirjoittaa venäjää puhekupliin. Tämäkin oppimisympäristö on jaettu neljään tilaan:
o galleria
o takahuone
o linkit
o treenikämppä.
Tässä ympäristössä oppijoiden mielestä huonoja puolia olivat:
o liian täydellinen ja nopea venäjän lausuminen
o selaimet kaatuivat NT-käyttöjärjestelmän kanssa
o tehtävät tuntuivat liian helpoilta tai liian vaikeilta
o käyttöliittymän kanssa oli ongelmia
o opettajat olivat epävarmoja.
Opettajien mielestä ympäristön ongelmina olivat mm.:
o kone tulkitsi vastauksen vääräksi, jos pistekin puuttui
o sisällön ja käytön mahdollisuuksia oli selitetty liian vähän.
Tämän pilotin tuloksia olivat mm. seuraavat havainnot:
o koulut tarvitsevat teknistä tukea
o opettajat tarvitsevat teknistä ja pedagogista koulutusta ja tukea
Pythagoras
Pasi Häkkinen TTKK:n DMI:sta kertoi pilottiprojektista, jossa opetusta välitettiin kolmeen Tampereen alueella sijaitsevaan kouluun verkon välityksellä. Jokaisessa koulussa oli Java-työasema, joka oli ylläpidon kannalta huoleton. Oppimismateriaalina käytettiin pääasiassa matematiikan opiskeluun tarkoitettua Pythagorasta. Pasi Häkkinen mainosti pilotin tuloksena mm. koululaisten itse tekemää Pyynikin verkkolehteä (http://www.aamulehti.fi/verkkohelmi ).
Heikki Mäenpää DMI:stä esitteli Pythagoras-ohjelmaa tilastomatematiikan opiskeluun (http://matwww.ee.tut.fi/pythagoras) sekä Java-tekniikkaa.
Pythagoraksessa on edellisten oppimisympäristöjen tapaan neljä tilaa:
o oppimismateriaali
o työpaja
o opettajienhuone
o näyttely.
Ohjelman käyttöesimerkki koostuu seuraavista osista:
1. oma kysely, johon sisältyy kyselylomakkeen suunnittelu ja sen julkaiseminen verkkoon
2. toisten kyselyihin vastaaminen
3. omien kyselyjen tulosten tarkastelu
4. oman tutkimusraportin kirjoittaminen.
Kysely tehtiin Javalla, ja palvelin säilöi kysely- ja suoritustiedot. RMI-yhteys oli www-sivun appletteihin, mutta näissä oli aluksi paljon teknisiä ongelmia, joista sekä oppijat että opettajat valittivat. Oppijoiden mielestä oman kyselyn tekeminen oli kivaa ja helppoa. Opettajat kokivat, että ympäristö oli käyttökelpoinen ja konstruktiivinen opiskelu oli siinä mahdollista.
Pilotista opittiin mm. seuraavia asioita:
o verkko-oppimisympäristön rakentaminen on eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä
o teknisten ja pedagogisten ihmisten pitää löytää yhteinen kieli
o uudessa tekniikassa pitää varautua ongelmiin
o java-tekniikalla pystyy tekemään näppäriä ja elegantteja systeemejä, mutta selain ei ehkä tue sitä
o opettajien jatkokoulutukselle on tarvetta – vai auttaisiko sukupolvenvaihdos asiassa?
o opiskelijat ovat usein osaavampia kuin opettajat ja heidät pitäisi ottaa mukaan toimintaan.
Laps’ Suomen
Pertti Siekkinen Jyväskylän yliopistosta esitteli Laps’ Suomen –pilottiprojektia, jossa ulkosuomalaisten lapsille tarjottiin äidinkielen opetusta videoneuvottelun ja virtuaalisten oppimisympäristöjen avulla. Äidinkieli on ajattelumme työkalu, ja tämä työkalu pitää tarjota myös lapsille, jotka ovat vanhempiensa kanssa komennuksella ulkomailla. Sosiaalisia kontakteja kotimaahan voidaan myös ylläpitää tämän ympäristön avulla.
Projektissa hyödynnettiin yritysten valmiita tietoliikenneinfrastruktuureja ja -laitteita.
Näkemyksiä lahden takaa
Dan Steinbock kertoi videoneuvottelussa tulevaisuuden näkymistä lahden takaa. Hän korosti, että amerikkalaiset elektronisen kaupan veturit ovat keski-ikäisiä veteraaneja, joilla on hyvä logistiikan tuntemus. Elektroninen kauppa ei siis ole nuorten nörttien asia. Dan Steinbock ennusti, että kymmenen vuoden sisällä mainosmarkkinoiden budjetti kasvaa 20 – 30 kertaiseksi: Jos yritys ei nyt tule mukaan elektronisille markkinoille, sen voi olla vaikea tulla sinne myöhemmin.
Dan Steinbock esitti tilastoja ihmisten ajankäytöstä eri medioiden parissa. Kun Internetin käyttö yleistyy, aika otetaan television katselusta. Miten oletamme mainostajan suhtautuvan, kun joka kolmas television katselija siirtyy PC:n ääreen?
Dan Steinbock korosti, että teknologia ei luo tulonmuodostusta, mutta teknologian kehitys luo edellytykset yritysten vertikaalistumiselle ja perinteisten yritysten arvoketjujen disintegroimiselle. Suomalaiset yritykset eivät ehtineet mukaan elektronisten markkinoiden ensimmäiseen eivätkä toiseenkaan aaltoon.
Internet 2 –hankkeesta Dan Steinbock sanoi aika kriittisesti, että kyse on kahdenkymmenen amerikkalaisen eliittiyliopiston hankkeesta eikä suinkaan mistään demokraattisesta hankkeesta, kuten Euroopassa kuvitellaan.
Dan Steinbockilta kysyttiin, pitäisikö Internetin kehittyä ihmistä vai markkinoita varten. Euroopassa kehitys tapahtuu yhteiskunnan tuella ja esim. vammaisille kehitetään erilaisia palveluja Internetiin, joita Amerikassa ei voitaisi kehittää. Dan Steinbock vastasi, että kaupallista ja yhteiskunnallista tavoiteasettelua ei voida erottaa toisistaan. Netscape toi kaupallistamisen kautta Internetin tavallisille ihmisille ja työllisti samalla tuhansia. Maailmalla ihmetellään, että jos Suomessa Internetin käyttäjäluvut ovat niin korkeita kuin kerrotaan, niin miksei sitä osata hyödyntää kaupallisesti. On vaarallista, että Suomen kansantalous lepää pitkälti yhden yrityksen, Nokian varassa. Entä, jos Nokia muuttaa maailmalle, niin haluaako se enää toimia Suomessa? Suomalaisten pitäisi ajatella, mitä he voisivat oppia muilta, esim. niiltä, jotka tulevat Suomen markkinoille. Suomalaisten pitäisi mennä kansainvälisille markkinoille ja oppia sieltä.
Mobiiliviestintä on elektronisten markkinoiden kolmas aalto. Suomi istuu siis aarrearkun päällä. Mutta suomalaisten pitää mennä maailmalle näyttämään, mitä meillä on.
K-Ykköshalli
Koko tilaisuuden mielenkiintoisin puhuja yleisön esittämien kysymysten lukuisuuden perusteella oli K-Ykköshallin Harri Sihvonen, joka kertoi, miten hän perusti Vantaan Myyrmäessä toimivaan perheyritykseensä verkkopalvelun. Kilpailutilanne viereen tulleen kauppakeskus Myyrmannin vuoksi pakotti ajattelemaan asioita uudella tavalla. Pohjoismaiden suurin kauppakeskus Jumbo on myös tulossa K-Ykköshallin lähelle.
Harri Sihvonen oli selvitellyt kolmen vuoden ajan perinteistä logistiikkaa ruokien kotiinkuljetuksessa. Asiakkailta kysyttiin, mitä mieltä he olisivat ruokien kotiinkuljetuksesta ja 60 asiakasta oli kiinnostunut asiasta.
Harri Sihvonen oli jo pidempään seurannut tietotekniikan kehitystä USA:ssa ja Ruotsissa ja huomannut, että verkkokauppa ja kotiinkuljetus ovat kova sana. Niinpä hän kääntyi Keskon puoleen ja tarjoutui verkkokaupan pilotiksi. Laitevalmistajaksi tuli ICL, jonka kassajärjestelmä oli jo liikkeessä käytössä.
Verkkokauppa on ainoa tapa saada kuluttajan tietoon koko tuotevalikoima. Puhelimella tehtävä olisi ollut mahdoton, mutta Internetillä se onnistui. K-Ykköshallilla on verkossa nyt yli 10 000 tuotetta näkyvissä.
Suomesta löytyy ylimääräistä kuljetuskapasiteettia 600 miljoonan markan edestä. K-Ykköshallin kuljetukset hoidetaan Postin keltaisella kuljetuksella. Postille annetaan reittitiedot, ja autoissa on mahdollisuus lämpötilojen säätelyyn, etteivät pakasteet sula matkalla.
Verkkokaupan nopeaa kehitystä kuvastaa se, että kun kaksi vuotta sitten K-Ykköshalli aloitti yhteistyönsä ICL:n kanssa, ei siellä oikein ollut, kenen puoleen kääntyä. Nyt siellä 200 ihmistä työskentelee verkkokaupan parissa.
Verkkokauppansa (http://www.yhalli.fi) strategiaa Harri Sihvonen luonnehti seuraavasti:
o asiakkaan pitää voida kokea, ettei olisi itse voinut kerätä tuotteita näin hyvin
o ohjelman pitää olla helppokäyttöinen eikä se saa kuluttaa liikaa aikaa.
Verkkokaupassa keskiostos on 750 markkaa kun se normaalisti on 100 mk. Verkkokaupan ostajakunnan voi jakaa ainakin seuraaviin ryhmiin:
o liikuntaesteiset
o kauppamatka on pitkä ja hankala eikä kuljetusta ole käytettävissä
o pienten lasten perhe, joka tilaa esim. lavallisen vaippoja
o tavallinen perhe, joka tekee esim torstaina yhdessä viikonlopun ostokset ja välttää perjantain ruuhkat
o ”nokian kännykkäsuunnittelijat” eli iltaisin työskentelevät, jotka eivät ehdi kauppaan sen aukioloaikana
Verkkokaupassa kotiinkuljetus maksaa 40 markkaa. Jos asiakas noutaa itse tavaransa, ostoskorin keräämisestä, johon menee noin tunti aikaa, veloitetaan 20 markkaa. Verkkomaksu ei ole käytössä vaan ostetut tavarat maksetaan tuotaessa tai noudettaessa eli. Ideana erillisessä kuljetus- tai keräilymaksussa on, että tavarat ovat saman hintaisia verkkokaupassa kuin tavallisessa kaupassa ja kuluttaja tietää palvelumaksun. Palvelumaksu voitaisiin tietysti upottaa hintoihin verkkokaupassa, mutta näin K-Ykköshallissa ei ole tehty.
K-Ykköshallin tavoitteena on nostaa verkkokaupan osuus 10 %:iin kokonaismyynnistä. Harri Sihvosen mukaan verkkokauppa on parasta palvelua, mitä vähittäiskauppa voi tarjota.
Tekesin tulevaisuuden visiot
Kristiina Laurila Tekesistä kuvasi Tekesin tulevia hankkeita. Verkkokaupan alueelle Tekes ei käynnistä omaa teknologiaohjelmaa, mutta raportti ”Elektronisen kaupan ensiaskeleet” on tilattavissa.
Käyttäjäkeskeisestä uudesta tieto- ja viestintätekniikasta on valmistumassa raportti helmikuun aikana. Esitutkimus aiheesta löytyy osoitteesta http://www.cs.uta.fi/~kjr/esitutkimus.
Arvoketjut muuttuvat tulevaisuudessa. Kehitystä voidaan hahmottaa seuraavien elementtien avulla:
o pakkautuminen ja liikkuvuus
+ mobiili multimedia
+ kehittyvä Internet
o oppiminen
+ virtuaalitekniikat
+ älykkäät laitteet ja ympäristöt
o sisällön jakelu
+ informaatioalustat
Hankkeiden julkinen rahoitus jakautuu seuraavasti:
o OPM 263 Mmk
o Akatemia 30 Mmk
o Sokrates 9,3 miljardia mk
o Leonardo 6,9 miljardia mk
Erilaisiin hankkeisiin on siis tarjolla huomattavasti sekä julkista että teollista rahaa.
Marja Erola Tekesistä puhui multimedian tulevaisuudennäkymistä. Hän totesi, että kun kotisivujen keskimääräinen elinikä on vain 44 päivää, niin tietoa katoaa jatkuvasti. Hän esitteli teknologiatrendejä ja elektronisen kaupan kriittisiä alueita Gartner Groupin mukaan sekä tulevaisuuden arvoja filosofi Irma Levonmäen Gloriassa (1/1999) olleen haastattelun mukaan.
Teknologiatrendejä ovat mm.:
o XDSL ja kaapelimodeemit
o Luonnolliseen kieleen perustuvat tiedonhaut
o Extranet
o Puheentunnistus
o IP-puhelin
o Internetin chat
o Biometriikka
o Sähköiset kirjat
o Päällepuettava elektroniikka
o Avatar-hahmot
Verkkokaupan kriittisiä alueita ovat mm.:
o verkkopalvelujen hallinta
o liiketoimintaprosessien mallintaminen
o agentit
o päätesovellukset
o verkottuneet, virtuaaliset toimintatavat
o tietämyksenhallinta
o käyttöliittymät
o virtuaaliyritykset ja uudet verkkokaupan mallit
o integroidut bisnes-sovellukset
o tukipalvelut ja infrastruktuuri
Tulevaisuuden arvoja ovat mm.:
o vapaus, yksilöllisyys, itsensä toteuttaminen
o yhteisöllisyys
o yrittäjyyys
o renessanssi-ihanteiden paluu
o suvaitsevaisuus
o tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus
o demokratia
o kansallinen identiteetti ja kansainvälisyys
o teknologia ihmistä palvelemaan
Esimerkkinä näistä arvoista verkossa Marja Erola mainitsi osoitteen http://www.vip.fi/mekka, joka kuvaa Tamperetta ja heijastelee yllä esitettyjä arvoja.
Suomen vahvuuksina Marja Erola näki telekommunikaation, turvallisuuden sekä pankkien maksuteknologian.
Sivu päivitetty 5.5.1999