MOOCeja nuorisolle

Digitaalinen
nuorisotyö kehittyy:
ohjaus nettiin!

Chatti, Instagram,
naamakirja, video –
jakaa, tavoittaa.

Pedagogiikka
edellä mennään MOOCiin,
tekniikka seuraa.

Mistä intoa?
Auttaako pelillisyys
opiskelua?

Distanssi-hankkeen MOOC valtaa nuorisoalan -keskustelutilaisuus ja hankkeen lopputapahtuma keräsi keskiviikkoaamuna 10.12.2014 Nuorten Happi-toimintakeskuksen Narrin näyttämölle parisenkymmentä MOOCeista kiinnostunutta keskustelijaa. Useimmat edustivat Distanssi-hankkeessa mukana olevia organisaatioita Metropoliaa, Humacia ja Verkettä. Tilaisuudesta twiitattiin aihetunnisteella #Distanssi.

Avauspuheessaan Tuomas Korkalainen puhui MOOCeista uusina tapoina opiskella etänä tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa. Distanssi-hankkeessa on selvitetty nuorisoalan teknisiä ja pedagogisia tarpeita, järjestetty yhteinen opintojakso, selvitetty eri MOOC-alustojen ominaisuuksia, laadittu julkaisuja kuten mikrokirja MOOCiin menevä nuorisotyö sekä järjestetty keskustelutilaisuuksia. Mikrokirja julkistettiin tilaisuuden päätteeksi.

MOOCit ja nuorisotyön digitaalinen työote

Jussi Linkola kertoi vuorovaikutteisista cMOOCeista, joissa käytetään somepalveluita, ja perinteisiä yliopistokursseja laajentavista xMOOCeista, jotka tekivät vuodesta 2012 MOOCien vuoden ja joiden voimakkaalle kasvulle ennustetaan jatkoa.

Kansainvälisessä tutkimuksessa korkeakoulut nostivat esiin kuusi MOOCien kehittämisen tavoitetta: tavoitettavuuden laajentaminen, brändin kehittäminen, kustannusten minimointi, oppimistulosten parantaminen, innovointi sekä opettamisen ja oppimisen tutkimus.

Suomalaista MOOC-tarjontaa on mm. Helsingin yliopistossa  ja Aalto-yliopistossa ja Suomi MOOC järjestää demopäivän 18.12.2014. Jarmo Viteli ja Ari Korhonen ovat ehdottaneet suomalaiseksi MOOC-lyhenteeksi MAVERia, jota tulee sanoista Massiivinen Avoin VERkkokurssi.

Suvi Tuominen kertoi, miten digitaalista työotetta pitäisi kehittää, kun verkkoympäristö ja sen käyttö muuttuvat jatkuvasti. Hän kuvasi nuorisotyöntekijän päivää, joka alkaa työmatkalla Spotifyn kuuntelulla, jatkuu surffailulla Ylilaudalla, Instagramiin jaetuilla valokuvilla illaksi hankituista eväistä, chattailusta, videointiin innostamisesta jne. Nykyisin nuorisotyöntekijän osaamisalueita ovatkin digipelit, some, mobiilipalvelut ja esineiden internet. Hän kannustaa nuoria mediatuottajina, viestii ja toimii ammatillisesti verkossa. Nuorisopolitiikkaan kaivataan tarinaa tämän päivän nuorista.

Päivi Timonen tarkasteli MOOCia sosiokonstruktiivisen pedagogiikan näkökulmasta. Kunnollisen MOOCin suunnitteluun tarvitaan riittävästi resursseja ja tiimi, jossa voisi olla 5 – 30 henkilöä.

Hän toi terveisiä tämän vuoden Online Educa Berlin- konferenssista ja esitteli Gilly Salmonin viiden portaan mallin ja Carpe Diem -lähestymistavan sekä niiden rinnalla HAMKin Diana-mallin. Lopuksi hän esitteli Distanssi-hankkeen MOOC-opiskelijoiden kyselytutkimuksen tuloksia.

Markku Tähtinen arvioi etäoppimisalustoja Future Learn, Coursera, edX, Alison, Oppimaa ja Campwire teknologisesta näkökulmasta. Alustoja arvioimassa oli ollut mukana 12 opiskelijaa ja Distanssi-hankkeen henkilöstö.

Alison tarjoaa omassa tahdissa suoritettavia verkkokursseja, joiden laatu vaihtelee, kun taas Future Learn tarjoaa useita viikkoja kestäviä huippukursseja. Ovatko kurssit selainriippumattomia? Annetaanko automaattitesteissä virheellisistä vastauksista palautteena oikea vastaus vai linkki teoriaan? Jälkimmäinen syventäisi oppimista, edellinen ulkoa opettelua.

MOOC-alustana voisi toimia myös WordPress, johon saa lisäosat CoursePressin ja LearnerDashin. MOOC.org on syntynyt Googlen ja edXin yhteistyössä.

Oppimiskahvila

Oppimiskahvilassa pohdimme ryhmittäindigitaalisen työotteen sisältöjä sekä MOOCien pedagogiikkaa, teknisiä ratkaisuja ja tulevaisuutta.

Keskustelun purussa painotettiin, että MOOCeihin mennään pedagogiikka edellä ja tekniikka palvelee sisältöä. Oppilaitoksissa tietohallinnon ja opetuksen pitäisi puhaltaa yhteen hiileen.

Miten opiskelijoiden motivaatio kasvaisi? Vastuu opiskelusta on opiskelijalla itsellään, mutta useinhan vajaa viidesosa kurssille ilmoittautuneista jaksaa sen loppuun asti. Auttaisiko pelillisyys?

Miten nuoriso-ohjaaja säilyttäisi ammatillisuutensa digitaalisessa työotteessa? Pitäisikö hänen olla aina saatavilla? Pitäisikö jokaisen hallita kaikki somepalvelut?

Mikä olisi MOOCin lisäarvo oppimiseen? Vuorovaikutus paikasta riippumatta?

Miten MOOCit voisi sisällyttää tutkintoonsa? Esimerkiksi Coursera kieltää suoritusmerkintöjen myöntämisen suoraan sen MOOCeista. Ovatko MOOCit ECTS-yhteensopivia?

Kategoria(t): Opetus, Verkko-opetus Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaus kohteessa MOOCeja nuorisolle

  1. Jussi Linkola sanoo:

    Kiitos, Eija, mainiosta koosteesta ja panoksestasi Distanssi-toimintaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *