Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa

väärinkäsitys:
missä on Kalevala?
mikä on Sampo?

menneisyydestä
nykyisyyteen myyttien
siivittämänä

Aino-runossa
suuri suru hoikentaa
vitsan varvuksi

hybridikieltä
suomea ja karjalaa
runokielistä

tiedekirjoja
universumi, myytit
ruokakokeilut

tykkää työstä
tuunaa, reflektoi, kummat
mielen rajoilla

Tieteiden yössä 18.1.2018 aihe ”Väärinkäsityksiä Kalevalasta” houkutteli SKS:n juhlasalin niin täyteen, että kaikki lähitiloista löytyneet tuolit kannettiin juhlasaliin – ja silti monet joutuivat seisomaan tunnin mittaisen tapahtuman ajan. Kun ilta jatkui Tiedekirjaraadilla, väki väheni ja osa tuoleista vietiin takaisin sinne, mistä ne oli tuotu. Jatka lukemista ”Myyttejä ja faktoja Kalevalassa ja tiedekirjoissa”

Noitarumpuja ja savusaunaa

Kalevala nykypäivään
Suomi-brändi uuteen nousuun
Suomen kansan vanhat runot
noitarummut, tuonen tuvat
shamanismi, savusauna
sekä ukkobakkanaalit
eksoottinen rajaseutu
suuren karhun kainalossa.

Tietokone, älykänny
joka tallaajan taskussa
pelibuumin nostattavat –
mistä peleihin sisältö?
Autenttista kulttuuria
muinaisista tarinoista
isiemme kertomista
äitiemme laulamista.

Niistä Sammon rakennamme.

Vuoden alumni Hannu Juhani Nurmio piti yleisöluennon Kalevala-brändistä 2000-luvulle Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa 17.3.2016. Idean puheeseensa hän kertoi saaneensa Tolkienin The Story of Kullervosta. Vuonna 1888 Kalevala käännettiin englanniksi ja Tolkien alkoi kehittää uusia kieliä. Suomen kieli on harvinaisen vanha, sehän on pysynyt samanlaisena vuosisatoja. Jatka lukemista ”Noitarumpuja ja savusaunaa”

Helsinki laulaa Kalevalaa

Tarinankerronnan kieli,
runonlaulu, elää, muuttuu.
Arki on täynnä taidetta,
jota ihminen itse luo.

Kulttuuri vailla melua
laulaa tarinat omalla
äänellä, improvisoiden,
perinteestä ammentaen.

Helsinki, kalevalainen
kaupunki, monta patsasta
ja vakuutusyhtiöitä –
missä juhlavuoden tammi?

Helsingin yliopiston alumnit kokoontuivat 9.3.2015 kirjallisuuspiiriin tutustumaan Kalevalan lauluun ja kalevalaiseen Helsinkiin. Tilaisuuden vetäjä Kirsti Mäkinen toivotti tervetulleeksi kirjallisuuspiirin ensimmäiseen kokoontumiseen näin Kirjan, Kalevalan, Kantelettaren ja kalevalaisten naisten juhlavuonna. Kansanrunous on ollut nimenomaan laulettua runoutta. Larin Paraskeelta on kerätty yli 30 000 säettä, kolmasosa enemmän kuin koko Kalevalassa on säkeitä. Jatka lukemista ”Helsinki laulaa Kalevalaa”