Kotkassa Kairo
Merikeskus Vellamo
Höyrypanimo
Seurahuoneella
yrittäjänaisia
verkottumassa
kerromme ääneen
yrittäjätarinat
ilot ja surut
maailma antaa
mitä itse olet, siis
tartu unelmiin
nuotiopiiri
shamaaninainen soittaa
yhä rumpuaan
löydä sisäinen
lapsi, innostu, nosta
toiset ihmiset
teknologiaa
älykkyyden tueksi –
kohtaat ihmisen
epäitsekkyys –
onko se aivojemme
tehdasasetus?
miten firmasta
hellitetään, jos se on
oma unelma?
Valtakunnalliset yrittäjänaispäivät vietettiin Kotkassa 20.–22.4.2018. Perjantai-iltana Kotkan Kairossa meille tarjoiltiin iltapalan lisäksi yllätysohjelmaa, kun Vadelmavenepakolaisen pääosan esittäjä oli sairastunut. Ensin esiintyjille oli ilmoitettu, että näytös peruutetaan, mutta viiden minuutin kuluttua, että ei peruutetakaan, kun paikalla on seitsemänkymmentä ulkopaikkakuntalaista. Niinpä Vadelmavenepakolainen esitettiin vajaassa puolessa tunnissa, jonka jälkeen Mikkomarkus Ahtiainen tarjosi meille maistiaisia ensi syksyn Nelikymppisestä. Nautimme ja nauroimme.
Seurahuoneella
Perjantain järjestöpäivässä työskentelimme tulevaisuustyöpajassa, jossa ryhmissä pohdimme jäsenhankintaa, edunvalvontaa, viestintää ja tulevaisuutta. Lisäksi tutustuimme jäsenkyselyn tuloksiin ja uuteen tietosuoja-asetukseen.
Seija Estlander painotti tervetulopuheessaan vuorovaikutusta ja yhteen hiileen puhaltamista. Natalia Härkin kertoi, että jäsenkyselyyn oli tullut 990 vastausta, kun yrittäjänaisissa on yhteensä noin 6000 jäsentä. Tärkeimmät syyt yrittäjänaisiin kuulumiseen ovat verkostot, vertaistuki, tapahtumat, paikallisyhdistys ja lehti. Miten jäsenhankintaa voisi tehostaa? Miten houkutella yhdistykseen nuoria, jotka löytävät verkostonsa netissä surffaamalla? Facebook-ryhmässä on tällä hetkellä yli kahdeksantuhatta jäsentä ja Facebook-sivulla yli tuhat tykkäystä.
Ulrika Larpes kertoi EU:n tietosuoja-asetuksesta GDPR:stä, jota aletaan soveltaa 25.5.2018 lähtien. Henkilötietojen käsittelyn on palveltava ihmistä. Henkilötietoja kerätään nykyisin ennennäkemättömän laajasti. Yrityksen pitää ilmoittaa rekisteriselosteessaan, miten henkilötietoja käsitellään ja miksi, ja miten niitä suojellaan. Suomen tietoyhteiskuntakaari on puhdas kansallinen sääntely. GDPR:ää sovelletaan ylimpänä.
Suomen yrittäjänaisissa on 66 rekisteröityä jäsenyhdistystä, joiden toimintaa sääntelee yhdistyslaki ja tietosuoja-asetus. Jokainen yhdistys on rekisterinpitäjä, ei liitto. Liitto hallinnoi yhdistysten jäsenten henkilötietoja, mistä pitää laatia erillinen sopimus.
Yhdistyksen jäsenluettelossa ei saa olla mitään ylimääräistä tietoa ja eronneiden jäsenten tiedot pitää poistaa. Asioita kannattaa dokumentoida, esim. jos tietoja luovutetaan yhdistyskokousta varten. Yhdistyksellä on raportointivelvollisuus. Jokaisesta henkilörekisteristä pitää laatia rekisteriseloste, myös mahdollisesta kannatusjäsenluettelosta, joka saattaa sijaita yksittäisen hallituksen jäsenen tietokoneen Excelissä.
Henkilötietoja kerätään tiettyä tarkoitusta varten eikä niitä saa myöhemmin käsitellä kyseiseen tarkoitukseen sopimattomalla tavalla. Niiden käsittelyyn on oltava laillinen perustelu, ei pelkkä nice-to-know-perustelu.
Tietosuojan minimitaso olisi seuraava:
- kartoitus rekistereistä
- rekisteriselosteet kuntoon
- tietosuojasuunnitelma.
Iso osa GDPR:n asioista on jo nyt Suomen henkilötietolaissa. Siinä ei kuitenkaan ole mukana sanktioita, jotka tulevat GDPR:ssä.
Höyrypanimolla
Yrittäjänaispäivien avuspuheenvuorossaan Seija Estlander puhui perhevapaista, jotka lisäisivät naisten ja miesten tasa-arvoa työelämässä. ALVin alaraja pitäisi saada 50 000 euroon. Hän iloitsi Suomen hallituksen ehdotuksesta helpottaa irtisanomisia alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Yrittäjien sosiaaliturvaa ja perheenjäsenten asemaa pitäisi parantaa. Elinkeinonharjoittajan pitäisi voida vähentää sairaan lapsen hoitokulut verotuksestaan.
Anne Savonen toivotti meidät tervetulleiksi Höyrypanimolle, joka aloitti toimintansa Kotkassa jo vuonna 1895. Päätuote oli tuolloin Ukko-olut. Kun Höyrypanimon toiminta 1960-luvun lopulla lopetettiin, niin 10-vuotiaana hänkin seikkaili tyhjässä rakennnuksessa muiden lasten kanssa. Rakennuksessa toimii nykyisin ravintola Keisarinsatama sekä Kotkan ICT-keskus ja liikuntakeskus.
Valeria Hirvonen kertoi yrittäjätarinaansa. Vuonna 1991 hän muutti suomalaisen Karin houkuttelemana pienen poikansa kanssa Viipurista Lappeenrantaan, meni kielikursseilla ja Kari terassille miettimään uutta liikeideaa. He perustivat savustusuunin, jossa poikakin jo 8-vuotiaana oli mukana savustamassa kaloja. Yritys toimi monta vuotta, kunnes Kari sairastui haimasyöpään. Verovelkaa oli paljon, joten Valeria Hirvonen tarttui töihin, maksoi velan ja osti tietokoneen ja auton. Hän perusti uuden kalansavustuskioskin, kun edellinen jäi uuden tien alle. Kioskista kerrottiin lehdessä, ja toiminta laajeni niin, että Lappeenrantaan perustettiin kauppa ja kioskit Haminaan ja Imatralle. Myös Helsingin Itäkeskuksessa oli kaviaarikauppa. Työntekijöitä oli 35 ja liikevaihto miljoonissa.
Venäjä-pakotteet iskivät yritykseen. Kun Venäjälle sai viedä vain viisi kiloa elintarvikkeita ja puolet niistä olivat Valion tuotteita, niin savukalan kysyntä romahti. Valeria Hirvonen sulki liikkeet, irtisanoi työntekijät ja maksoi lainat pois. Hän oli loukannut jalkansa ja odotti kipsin kanssa autossa, kun tuttava vei konkurssipaperit viranomaiselle.
Hän perusti kuitenkin heti uuden firman, Finlandia Caviarin, jossa poika Kirill on toimitusjohtajana. Sitä varten lainattiin rahaa, jonka vakuutena on oma talo. Seuraavaksi hän perusti ravintolan myös Tallinnaan. Niin, Valeria Hirvonen on toiminut yrittäjänä jo 22 vuotta.
Elina Reijasalo kertoi Lähi-Tapiolan tarjoamasta elämänturvasta, Sankarikoulutuksesta, TerveysHelpistä ja Älyhenkivakuutuksesta. Lähi-Tapiolan asiakas Tuija Ahonen kertoi Tyylikotkasta. Hän sanoi uskovansa kivijalkakauppaan ja palveluihin – mutta toki kaupalla pitää olla verkkosivusto.
Kirsi Salon mielestä olimme jo istuneet paikoillamme tarpeeksi kauan, joten ylös ja flossaamaan. Sen jälkeen alkoi naisen itsetuntoa hivelevä, osin yliampuvakin vuodatus.
Naisten kehot ovat elastisia, pehmeitä, nautintoon luotuja. Maailma antaa sinulle sitä mitä olet. Elämä on leikki. Löydä sisäinen pieni lapsi, joka tykkää leikkiä; silloin olet parempi kumppani asiakkaillesi, työkavereillesi ja perheellesi. Ole sellainen, jolle sanotaan ”Sinun vieressäsi tulee tosi hyvä olo”. Hyvä kaveri tukee ja on messissä hulluissakin ideoissa. Neuvominen on viimeinen juttu silloin, kun toinen on liekeissä. Sano toiselle: ”Kerro lisää.” Jokainen haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Jotkut ihmiset nostavat itseään painamalla muita alas, mikä on sääli; he olisivat loistavia itsekin.
Naisena oleminen on parasta mitä maailmassa on. Mikä oli vanhan ajan naisten piiri? Istuttiin nuotion ympärillä, kerrottiin kuukautistarinointa ja haukuttiin miehiä. Jokainen meistä on edelleen se rumpua soittava shamaaninainen. Millainen on tulevaisuuden firma, kun feminiininen voima nousee? Miten #metoo vaikuttaa yrittäjyyteen? Äiti maa ottaa syliinsä kaikki, myös ne, jotka ovat toimineet väärin, sanoo, että kaikki on hyvin. Nainen on luova pyörremyrsky, ja miehen tehtävä on kannatella häntä. Siihen pystyy mies, joka on sinut itsensä kanssa.
Kukaan ei yksin ole saanut mitään aikaan. Einsteinin vaimo oli matemaatikko. Maailman parhaan keksijän Nikola Teslan elinkumppanina oli pulu. Miehet ovat loistavia verkostoitujia, he pelaavat jalkapalloa ja golfia ja saunovat yhdessä. Kun yksi heistä perustaa yrityksen, niin koko verkosto on siinä mukana. Miehet osaavat pitää hauskaa, heillä ystävyyssuhteet säilyvät perheen ja työn rinnalla, kun taas naiset omistautuvat lapsille tai työlle ja verkostot jäävät. Tässä naisilla on oppimista miehiltä: miten tehdään rennoin rantein? Miksi meillä suomalaisilla on yksin pärjäämisen malli?
Olet erinomainen! Ole nainen rohkeasti, hymyile ja käytä naisellisia keinoja. Kirsi Salo kertoi, miten oli istunut rimpsumekossa lootusasennossa bisnesneuvottelussa pukumiesten kanssa – ja porukka oli suhtautunut häneen myönteisesti.
Otimme katsekontaktin pariin. ”Olen kiitollinen, että olet olemassa.” Oma elämä muuttuu nautinnoksi, kun nostamme toisia ihmisiä. ”Kaikki hyvin, kerro lisää.” Valaise maailmaa. Tulemme rakkauden lähettiläiksi, jollaisiksi meidät on tarkoitettu.
Raha on kaveri. Rahaan liittyvät ongelmat linkittyvät lapsuuteemme. Miten kotonamme puhuttiin rikastumisesta? Puhuttiinko, että jos jollain on rahaa, niin hän on paha tai itsekäs ihminen? Kun yrittäjänaisen tietoinen mieli yrittää tehdä rahaa, niin yrittääkö alitajunta estää rikastumista – ettei olisi paha tai itsekäs? Sanooko alitajunta: ”Tässä on jotain pahaa, kun otan rahaa?” Ajattelemmeko, että kaiken pahan alku ja juuri on raha? Ja sitten meillä ei ole varaa lähteä matkalle, kun ei ole rahaa?
Kummasta tulee parempi olo, rahasta vai ajasta? Maailmankaikkeus vastaa ajatuksiimme mystisellä tavalla. Entä jos ajastasi parikymmentä prosenttia menisi töihin ja loput vapaa-aikaan? Jos teet töitä 12 tuntia päivässä, niin alkaako työn jälki olla suttuista? ”Ei ne suuret tulot vaan pienet menot.” Elämä rakentuu omasta intohimosta ja valosta, kiitollisuudesta. Onnellinen ei tarvitse juuri mitään. Kaikki voivat ohjelmoida ajatuksensa uudestaan. Elä! Iloitse! Rakasta! Kaikki muu on turhaa. Tuetaan toisiamme.
Katri Saarikivi puhui empatiasta, laadukkaasta vuorovaikutuksesta ja ihmiskeskeisen työn tulevaisuudesta. Teknologia, kuten esiintyjän mikrofoni, voi tukea tai estää vuorovaikutusta. Ihminen oli tällä planeetalla jo 15 miljoonaa vuotta sitten ja ensimmäinen teknologia keksittiin 3,3 miljoonaa vuotta sitten. Työnteko oli ollut selviytymistä oman kehon ehdoilla, nyt lähdettiin metsästämään yhdessä. Neoliittinen vallankumous koitti 12 500 vuotta sitten, ja ihminen alkoi viljellä maata. Ongelmanratkaisussa alettiin tarvita yhteistä ajattelua. Keksittiin pyörä ja kehitettiin astronomia, maanviljely, matematiikka ja kirjoitustaito.
Tietokone, robotti ja tekoäly ovat tekonologian uusimpia tuotoksia. Miksi me nyt pelkäämme tekonologiaa kuin sillä olisi oma paha tahto. Työkaluja kehitetään älykkyyden tueksi, esimerkiksi esitysdiat tukevat muistia. Älykkään toiminnan kolme osa-aluetta ovat teknologia, sosiaalisuus ja kognitio. Esitys ei ole arvokas, ellei se ole osallistujille arvokas. Jos ihminen ei enää pärjää älykkyystesteissä, kyse ei ole ihmisen tyhmentymisestä vaan siitä, että ihminen käyttää teknologiaa muistinsa tukena. Nykynuorten ei ole tarvinnut opetella ulkoa puhelinnumeroita, kun ne nykyisin tallennetaan kännykän muistiin.
Luova ajattelu on ihmisen valttikortti työelämässä. Ihmisaivot ovat maailman tehokkain oppimiskone. Tietokoneilla on toisenlaisia kykyjä. Tiedonsiirrossa tietokone on ihmistä parempi, mutta toisten ihmisten kohtaamisessa ihminen vuorovaikutustaidoillaan ja empatiakyvyillään on konetta parempi. Parhaat ajatukset syntyvät verkostoissa. Niinpä puhummekin jaetusta ajattelusta.
Tiimin menestykselle ovat tärkeitä
- psykologinen turvallisuus
- luottamus
- rakenteiden selkeys
- työn merkitys
- tyon vaikuttavuus.
Vuorovaikutuksen laatuun vaikuttavat
- lyhyet puheenvuorot
- responsiivisuus
- kaikki pääsevät ääneen
- empatiataidot.
Myös netissä on tärkeää tunteiden tarttuminen ja synkronia. Nopeassa päätöstilanteessa, jolloin ei ole aikaa diskuteerata, hierarkia auttaa. Silti empatiataidot ovat tärkeitä. Miten kone ymmärtää tunnetta? Empatiataitoja ovat ymmärrys, teot, kokemus ja mielikuvitus. Ihmisellä on kyky jakaa kokemuksia.
Miten kohtelisimme toisia, jos itsekontrolli olisi poissa? Epäitsekkyys on aivojen tehdasasetus. Tiedättehän tilanteen: ”Minä tarjoan!” Aivojen rytminen toiminta synkronoituu yhteistyön aikana. Empaattisuus edellyttää:
- tarkkaavaisuutta
- motivaatiota ymmärtää
- relevanttia aiempaa kokemusta.
Kaatuuko someviestintä kakkoseen, siihen, että keskustelijoilla ei ole motivaatiota ymmärtää toisiaan? Tutkimusten mukaan yhteinen musiikkihetki lisää tunteiden tarttumista ja kaunokirjallisuuden lukeminen empaattisuutta.
Vielä muutama sana ihmiskeskeisestä organisaatiosta. Tutkimusten mukaan opettajan käsitykset oppijan lahjakkuudesta määrittävät oppilaan älykkyyden kehittymistä. Rooliin liittyvät odotukset luovat odotusten mukaista toimintaa. Organisaation rakenteet voivat estää tai edistää empatiaa ja luovaa ongelmanratkaisua. Esimerkiksi eduskunnan istuntosalin rakenteet eivät kovin hyvin tue laadukasta vuorovaikutusta. Eduskunnassa paras paikka laadukkaalle keskustelulle onkin kahvila.
Merikeskus Vellamossa
Kristiina Engström, Valeria Hirvonen, Tiina Hyvönen ja Taina Kannus keskustelivat Kati Vasellin vetämässä paneelissa. Yrittäjän pitää olla rohkea ihminen. Verkostoituminen on tärkeää, samoin osaava kirjanpitäjä. Yrittäjyyskasvatusta on nykyisin jo peruskoulussa. Mitä enemmän työntekijöitä, sitä pidempää päivää yrittäjä tekee. Olennaista on, miten tulee toimeen ihmisten kanssa. Nykyistä helpompi irtisanominen on hyvä asia pienyrittäjälle.
Miten työntekijöitä koulutetaan? Nykyisin ammattiopistojen opiskelijat tulevat työpaikoille oppimaan. Opetussuunnitelmat on laadittu sellaisiksi, ettei opettajalla ole paljon roolia, ja yksin opiskeltavia verkkokursseja suositaan. Opetuksen taso on heikentynyt, kun hyvää tietoa ei voida enää jakaa koulussa.
Miten yrittäjä suhtautuu äitiyslomaan? Monet yrittäjät ovat itsekin lapsena kasvaneet kauppojen takahuoneissa. Yrittäjä saattaa kokea, ettei tee riittävästi yrityksensä eteen, kun lapsi tarvitsee aikaa. Yrittäjänkin pitäisi osata huolehtia itsestään ja hellittää tarvittaessa. Mutta miten firmasta hellitetään, jos se on oma unelma?
Mihin kotiapulaiset ovat kadonneet? Onko yrittäjyys helppoa vai rankkaa? Riippuu yrityksestä. Mutta kun lapset ovat pieniä, voi olla vaikea löytää edes paria tuntia aikaa keskittyä luovaan työhön. Hautaustoimistoyrittäjä kertoi, että kun lapsi syyslomalla oli hänen mukanaan töissä, niin opettaja hämmentyi, kun lapsi loman jälkeen piirteli ruumisarkkuja.
Mikä on yrittäjän tulevaisuus? Verkkokauppa on tullut kivijalkakaupan rinnalle. Jos kauppakeskuksessa käy miljoona ihmistä ja sadasosan niistä tulee kaupaasi, niin eihän sinullahan ole mitään hätää. Yhdessä vertaistuella viedään eteenpäin yrittäjänaisten asiaa.
Vastaa