Ohjelmointi peruskouluun – mitä se on?

Lapsi innostuu,
ohjelmoi ehdot, luupit
legorobottiin.

Digimaailma
täynnä koodia, nuori
oppii, ymmärtää.

Koodi2016-oppaan ja -verkkosivuston julkaisutilaisuus tiistaina 10.6.2014 keräsi Helsingin Kaapelitehtaan Turbiinisalin täyteen innokasta yleisöä, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntijoita.
Opetusministeri Krista Kiuru julisti, että ohjelmointi tulee peruskouluun. Maailmalla ollaan jo pitkällä, Aasiassa esikoululaisetkin ohjelmoivat legorobotteja. Ohjelmointi ei tule peruskouluun erillisenä oppiaineena eikä osana vain yhtä oppiainetta kuten matematiikkaa vaan ohjelmoinnin sisällöt nousevat kaikista oppiaineista.
Onko kenttä valmis? Se riippuu siitä, keneltä kysytään. Yhteistyö matematiikan opettajien kanssa on hyvää, mutta taito- ja taideaineiden opettajia kaivataan mukaan. Yhteiskunta muuttuu digitaaliseksi. Ei riitä, että osaamme vain käyttää digipalveluita, meidän pitää myös ymmärtää niiden käyttölogiikkaa. Ohjelmointi on uudenlainen kansalaistaito.
Suomi on perinteisesti kova koulutuksen ja ICT:n maa. Palveluyhteiskunta muuttuu digitaaliseksi ja luo uutta työtä. Hyvä koulutus on paras perintö seuraavalle sukupolvelle.

Koodi2016-opas
Linda Liukas ja Juhani Mykkänen kertoivat Koodi2016-oppaan synnystä ja sisällöstä. Projektin alussa etsittiin erilaisia sidosryhmiä ja rahoitusta. Innostus ja projektin ajankohtaisuus kasvoi, kun opetusministeri Krista Kiuru alkuvuodesta linjasi, että ohjelmointi tulee osaksi opetusta. Mutta miten voi opettaa ohjelmointia, jos ei ole koskaan ohjelmoinut?

• Mitä on ohjelmointi? Ohjelmoimalla käsketään tietokonetta tekemään jotain.
• Mitä lapsi voi tehdä koodilla? Lapsilla on oikeus ymmärtää, miten netti ja älypuhelin toimivat.
• Eikö ohjelmointi ole vaikeaa? Onhan kirjoittaminenkin joidenkin mielestä vaikeaa. Ohjelmoinitikielten käyttö helpottuu jatkuvasti.
• Mitä opetussuunnitelmassa sanotaan ohjelmoinnista? Ensimmäisellä ja toisella luokalla oppilaat oppivat antamaan tarkkoja ohjeita toisilleen. Visuaaliseen ohjelmointiin tartutaan seuraavilla luokilla ja varsinaisiin ohjelmointikieliin yläasteella.

Ohjelmoinnin voima on määrättömässä skaalautuvuudessa. Kaikista ei tarvitse tulla koodareita, mutta kaikilla on oikeus altistua ohjelmoinnille; näinhän Linus Torvaldskin sanoo.
Ensimmäisellä ja toisella luokalla leikitään. Opettaja voi simuloida robottia, jolle lapset opettavat esimerkiksi tornin rakentamista. Samalla lapset oppivat hajottamaan ongelmaa tai tehtävää osiin.
Verkko on täynnä ilmaisia koodausresursseja, esimerkiksi Khan Academy ja MITin kehittämä Scratch.
Nyt julkaistu Koodi2016-opas ei ole opetussuunnitelma vaan ensiapuopas, kiertoajelu ohjelmoinnin maailmaan. Ideoita ja apua on saatu yliopistolta, koodikoulusta ja Verkkovelhokoulusta. Vanhempien tuki on tärkeää, koodikoulu voidaan järjestää vaikka iltapäivakerhona.
Videotervehdys
Saimme videotervehdyksen maailmalta, jossa kerrottiin, miten innostavaa ja luovaa ohjelmointi on, miten ohjelmoija muuttaa maailmaa ja edistää talouskasvua.
Koodikerho
Marko Klemetti kertoi Perkkaanpuiston koulun vapaaehtoisesta koodikerhosta, jota tarjotaan oppilaille kolmannesta luokasta kuudenteen. Osallistujat ovat innostuneita ja yli puolet heistä on tyttöjä. Harjoituksissa käytetään iPadia. Nuoremmat lapset opettelevat silmukoita ja ehtolauseita ja vanhemmat lapset koodaavat.
Jos emme anna lapselle mahdollisuutta ymmärtää ohjelmointia, niin hän on yhtä hukassa kuin pelatessaan peliä, jonka sääntöjä ei hänelle kerrota.
Osallistujat kertovat
Julkistamistilaisuuden osallistujilla oli paljon ideoita ja kokemuksia. Monet lapset osaavat kuluttaa nettisisältöjä, mutta eivät kehittää niitä. Pelin koodaamisesta lapset olivat niin innostuneita, etteivät malttaneet lähteä välitunnille.
Koodaustunnilla oppilaat opettivat opettajia ja toisiaan. Lapsilla on oikeus oppia ohjelmointia. Opettajat innostuvat, kun lapset innostuvat ja vaativat lisää ohjelmointia.