uusi öljymme
data, digitaalinen
osaaminen
nuori ei enää
tarvitse pomoa vaan
asiakkaita
digialalla
suolana oppiminen
jatkuva muutos
puetaan digi
pinkkiin, päiväkodissa
katse kauemmas
moniväristä
digiä vertaistukeen
avuksi arkeen
Naiset digiajassa -tilaisuus keräsi Eurooppasalin täyteen heti vapun jälkeen 2.5.2018. Ilmoittautuneille lähetettiin parikin muistutusta, että esteen sattuessa pitää peruuttaa osallistuminen, koska jonossa on paljon ihmisiä. Paikalle saapui reilut sata osallistujaa, mutta kun tilaisuus striimattiin, niin jonoon jääneet saattoivat seurata sitä kotisohvalta.
Tilaisuudessa todettiin, että suomalaisten, erityisesti helsinkiläisten tyttöjen matematiikan taidot ovat globaalisti tilastojen kärjessä ja että Suomessa naisilla on miehiä paremmat digikäyttötaidot. Mutta miten tytöt saisi innostumaan IT-alasta? Tilaisuuden järjesti Naisjärjestöjen Keskusliitto hankekumppaneineen, ja siitä tviitattiin aihetunnisteilla #naisjärjestöt ja #digiajassa.
Avauspuheenvuorossaan Eva Biaudet kysyi, miten digitalisaatio edistää tasa-arvoa. Globaalistihan tytöt käyttävät teknologiaa vähemmän kuin pojat. Digitalisaatio luo uusia toimeentulomahdollisuuksia ja pääsy digilaitteisiin on tasa-arvoista, mutta teknologia-alan koulutuksessa ja johdossa naisia on selvästi vähemmän kuin miehiä. Digitalisaatio robotteineen ja tekoälyineen etenee naisvaltaisilla aloilla, mutta onko tyttöjen luottamus osaamiseensa poikia heikompaa?
Kati Hagros luokitteli digitalisaation kehitysvaiheet seuraavasti:
- prosessien tehostaminen (esim. papereiden digitoiminen)
- asiakaskokemuksen arvon kasvattaminen
- uudet tuotteet ja palvelut (datan hyödyntäminen)
- liiketoiminnan transformaatio (miten terveydenhoito tai koulutus muuttuu)
Suomessa prosessit ja systeemit ovat paremmassa kunnossa kuin muualla, mutta johtamiseen tarvitaan muutosta ja verkkopalveluihin käyttäjien näkökulmaa. Tässä voidaan käyttää dataa ja ennustavaa analytiikkaa. Digitaalinen osaaminen onkin uusi öljy.
Code of conduct -sääntökokoelma korostaa ihmisten kunnioittamista ja kaikkien tasa-arvoista kohtelemista. Kansainvälisenä tyttöjen päivänä ensi syksynä tyttöjä kutsutaan tutustumaan Otaniemeen. Tarkoitus on samalla kannustaa tyttöjä ottamaan roolinsa digiajassa.
Kati Tiainen puhui digitalisaatiosta neljäntenä teollisena vallankumouksena. Höyryvoima tuli vuonna 1780, massatuotanto 1870, IT 1970 ja digitalisaatio 2016. Teknologia on hyvä renki, mutta huono isäntä. Esko Kilpi on todennut, että teollisessa vallankumouksessa paperin ja puuvillan hinnat laskivat, niin että kaikilla oli mahdollisuus kirjoihin ja puuvillavaatteisiin, jotka aiemmin olivat vain rikkaiden etuoikeus. Digivallankumous puolestaan demokratisoi tuotannon, johon nykyisin tarvitaan vain älykännykkä. Nuori ei enää tarvitse pomoa vaan asiakkaita. Katri Saarikivi on todennut, että ihminen on luova ja hyödyntää teknologisia innovaatioita tuotannossa. Digitalisaatio on historiallinen jatkumo eikä lainkaan pelottava.
Big datan avulla voidaan ennustaa tulevaisuutta. Digiyhteiskunnassa kaikkien pitäisi ymmärtää ohjelmoinnillista ajattelua. Osaatko nimetä keksijä-naista? Suomessa naisten keksinnöistä saatetaan mainita astiankuivauskaappi ja Marttaliitto. Tytöt tarvitsevat roolimallia luovaan ongelmanratkaisuun ja vanhempien ja opettajien rohkaisua. Vanhempien, erityisesti isien, tuki on tärkeää.
Työorganisaatioissa diversiteetti lisää luovuutta; tällainen organisaatio pystyy myös vastaamaan käyttäjien tarpeisiin paremmin kuin homogeeninen organisaatio.
Kati Tiainen esitti meille digitalisaation huoneentaulun:
- eettiset valinnat itsesi kannalta
- somekeskusteluissa pyrittävä rakentamaan parempaa yhteiskuntaa
- hyvinvointitaidot; aivot tarvitsisivat tauon 90 minuutin välein
Tuula Haatainen kysyi, olemmeko me naiset riittävästi mukana digitalisaation kärkijoukossa vai jäämmekö aputytöiksi? Istuvatko sukupuolistereotypiat tiukassa? Työelämän megatrendejä tänään ovat digitalisaatio ja globalisaatio. Työn luonne muuttuu eikä uusi työ ei edellytä fyysistä aikaa ja paikkaa.
Ensi- ja turvakotien liitossa tarjotaan chatti-palveluilla apua esim. päihdeäideille. He voivat anonyymina kertoa tilanteestaan ja heille neuvotaan, mistä voisi hakea apua. Myös perheväkivaltaa nähneille lapsille tarjotaan digiapua välivaiheeseen ennen hoitoonpääsyä.
ICT-ala on Suomessa kasvumoottori myös viennissä. Miten varmistetaan, että alalla on riittävästi osaajia ja että osaamista voidaan päivittää? Miten saadaan naiset mukaan alalle ja startupeihin? Muutoksen pitäisi lähteä koulutuksesta ja perusopetuksesta. Koulutusohjelmissa voidaan tarjota terveysalan ja ICT:n kombinaatioita, jotka kokemuksen mukaan kiinnostavat myös naisia. Naiset mukaan palveluiden suunnitteluun ja palvelumuotoiluun! ICT-alalla tarvitaan osaajia selvittämään, mitä tarvitaan, ei vain näyttämään, miten temppu tehdään.
Paneeli
Marianne Heikkilä, Anna-Maija Karjalainen, Aila Paloniemi ja Lenita Toivakka keskustelivat Eva Biaudetin johdolla digitalisaatiosta sukupuolten tasa-arvon edistäjänä. Miten yhdenvertaisuus ja saavutettavuus näkyy digipalveluissa ja -hankkeissa? Miten tyttöjen itsetuntoa voisi vahvistaa?
Seija Tiihonen kysyi, keskustellaanko julkisuudessa liikaa peliteollisuudesta ja liian vähän terveysalan digipalveluiden kehittämisestä. Jos sovelluskehityksessä valmiit määritykset tulevat ylhäältä, niin siirtyvätkö naiset tukipalveluihin ja koulutukseen? Digialan suolahan on jatkuva uudelleen oppiminen sekä toiminnan muutos ja kehittäminen yli toimialojen.
Voisiko työajalla olla mahdollisuus luovaan ideointiin? Istuvatko kätilöt Naistenklinikalla valtaosan ajasta tietokoneiden ääressä, kun kaikki toimenpiteet pitää raportoida hankalasti toimiviin tietojärjestelmiin?
Tarja Ojanen kysyi, pitäisikö digi pukea pinkkiin? Varhaiskasvatus vaikuttaa asenteisiin, mutta miten digilaitteet riittävät päiväkoteihin? Mistä löytyy pedagoginen osaaminen niiden mielekkääseen käyttöön? Voisiko vanhempien osaamista hyödyntää päivähoidossa? Löydämmekö pikku-prinssimäisen ajattelun katsoa kauas?
Jenni Tuominen kysyi, pitäisikö digi pukea moniväriseksi? Maahanmuuttajille on vertaistuki- ja chattipalveluja monella kielellä. Suomessa on naisia ja lapsia yli kuudestakymmenestä eri maasta, ja älylaitteiden käytön neuvonta heille on arkipäivää. Jollain naisella saattaa olla puhelin ilman nettiyhteyttä, jolla voi vain vastaanottaa puheluita. Tällaiselle digi-Suomi on yksi ylimääräinen muuri kotouttamisen tiellä.
Paneelista neuvottiin, että SeniorSurfin sivustolta löytyvät koko maan digiopastuspisteet, ja osasta niistä voi saada opastusta myös muulla kuin suomen kielellä. Heitettiin myös idea, että kaikkiin taloyhtiöihin hankittaisiin kerho- tai mankelihuoneeseen vähintään yksi tietokone nettiyhteydellä. Näin digipalveluihin pääsisivät nekin, joilla itsellään ei ole tietokonetta tai älylaitetta.
Annica Moore toivoi, että digitaalisuus auttaisi työn ja perheen yhteensovittamista. Voisiko digipalveluita kehittää niin, että meidän ei tarvitsisi hakea palveluja vaan palvelut tietäisivät, mitä me tarvitsemme? Ketkä kehittävät naisten tarvitsemia digipalveluita, jos ICT-alalla ei ole naisia? Millainen olisi lapsiystävällinen työpaikka?
Voisiko digipalveluista tiedottaa äitiyspakkauksissa? Voisiko sinne liittää verottajan laskelman siitä, miten paljon eläke putoaisi, jos jäisi kotiin kolmeksi vuodeksi? Myös naisten on katsottava peiliin, ja astuttava monen kynnyksen yli, jotta kaikkea olemassa olevaa osaamista voitaisiin hyödyntää kansallisella tasolla.
Vastaa