Hyvä haltija
projektiammatissa
onnistuu aina?
Raha ja laki –
onko hinta oikein?
Estää yllärit?
Tehdään yhdessä,
toteutetaan kaikki
hyvät visiot!
Tieken 99. bisnestreffien 14.3.2014 lupaava otsikko Hyvä haltija houkutteli taas Projektiyhdistyksen salin täyteen aamuvirkkuja projektiammattilaisia, somesukulaisia ja muita hyviä haltijoita.
Avauspuheessaan Jyrki Kasvi heitti, että turhan usein edellisen projektin virheet kirjataan seuraavan projektin suunnitelmaan, ei vältettäviksi vaan toistettavaksi. Jyry Louhisto kertoi, että Projektiyhdistyksen strategisena tavoitteena on tehdä projektiosaamisesta ammatti ja visiona luoda projektiosaamisesta uusi tukijalka Suomelle.
Frej Werner Rambollista kertoi kiinteistö- ja rakennusalan kansainvälistymisestä. Rakennettuun ympäristöön on sidottu kolme neljäsosaa kansallisvarallisuudestamme. Suurimpien toimijoiden kärjessä on kotimaisia eläkevakuutusyhtiöitä, mutta ulkomaalaiset sijoittavat Suomeen entistä enemmän. Tämän hetken suurimpia rakennushankkeita ovat Olkiluoto, Länsimetro ja Google. Rakennusalan kansainvälistyvässä konsultoinnissa, ennen kaikkea Pohjoismaissa, suomalaiset pärjäävät hyvin.
Projektityössä ensisijaista on viestintä, viestintä ja viestintä. Tarvitaan kielitaitoa, englannin lisäksi saksaa ja skandinaavisia kieliä, ja sharepoint-tyyppisiä viestintäalustoja. Ihmiset ovat erilaisia, introvertteja ja ekstrovertteja, mutta jos juttu ei varttitunnissa ala sujua, vaihdetaan kaveria.
Raha puhuu ja laki sanoo. Onko hinta oikein? Onko siinä otettu huomioon kaikki asiat?
Jori Kosonen Talent Vectialta muistutti, että Projektiyhdistyksen visiossa kaikki projektit onnistuisivat. Millaisia projekteja on meneillään? Miten kehitetään projektiosaamista? Ketkä ihmiset otetaan mukaan? Lisäävätkö projektit pätkätyötä?
Hyvällä projektiosaamisella säästettäisiin vuosittain 300 000 – 500 000 euroa. Strategiaa voidaan toteuttaa monella tavalla. Miten projektijohtaja osaa edistää isoja muutoksia organisaatiossa? Kypsyystasoon vaikuttavat prosessit, organisaatiot ja henkilöstökyvykkyys. Olennaista on johtajuus (leadership) ja viestintä. Hyvät viestintäsuunnitelmat jäävät liian usein paperille. Tarvittaisiin oikea henkilö viestimään.
Kokonaisvaltaisen projektiosaamisen kehittämiseen liittyvät urapolkujen ja sertifioinnin lisäksi viisi ulottuvuutta: leveys, syvyys, saavutettavuus, sitoutuminen ja vastuu.
Keskustelu
Kysyimme tehokkaan viestinnän ominaisuuksia, viestintäongelmien seurauksia ja projektien onnistumisen mittareita. Tehokas viestintä saa ihmisen näkemään asioita eteenpäin, kun taas viestinnän ongelmat pudottavat joitain lähtötietoja ja tappavat projektin onnistumismahdollisuudet. Projektin perinteiset mittarit ovat aika, tavoite, hinta, liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Mittarit riippuvat kuitenkin projekista. Eräässä rakennusprojektissa onnistumisen mittarina pidettiin sitä, että kukaan ei kuole projektin aikana.
Mitkä ovat projektissa kunkin henkilön roolit? Miten arjessa johdetaan? Eräässä isossa projektissa viestinnältä vaadittiin paljon, kun mukana oli 14 maata ja 14 kulttuuria ja projekti kesti 15 vuotta. Miten bändi toimi yhteen? Miten projektipäällikkö käsitteli kolminkertaiseksi kasvanutta sähköpostimääränsä?
Onko Suomi ICT-alan kehitysmaa? Eivätkö tietojärjestelmät tue projektiosaamista ja viestintää? Katkeaako videoneuvottelu, kun sen käynnistäjä istuu junassa, joka etenee Pitäjänmäen tuolle puolen?
Mitä kanavia viestinnässä käytetään? Miten viestitään? Tietojärjestelmien kehittämisessä tarvitaan täsmällisyyttä. Eri sukupolvet viestivät ja jäsentävät asioita eri tavoin. Asenne on olennainen, ei ikä. Muinoin kreikkalaiset pääsivät johtaviin virkoihin vasta 70-vuotiaina.
Some on pikkuhiljaa hiipinyt esiintyjien taustaorganisaatioiden viestintään: jaa-nappulaa, Lynciä ja LinkedIniä käytetään paljon, Yammeria lähinnä sisäisessä viestinnässä.
Projekteissa ei pitäisi työskennellä oman toimen ohella. Sen sijaan asiat, jotka pitäisi muutenkin tehdä, voidaan projektoida. Yhdessä tekemisen merkitys projektissa kasvaa; yhdessä tekemällä opitaan tuntemaan ihmiset, joiden kanssa työskennellään.
Sanonta: ”Asiat riitelevät, eivät ihmiset” johtaa harhaan; mehän olemme ihmisiä ja teemme projekteja ihmisille. Projektipäällikön osaa helpottaa, jos muutkin tietävät, mihin ollaan menossa, jos muutkin sitoutuvat ja tukevat toisiaan arjessa. Saako projektissa olla innovatiivinen? Uivatko innovatiivisimmat ihmiset vastavirtaan taiteilijan vapauksilla?
Projekteissa pitäisi keskittyä porukkaan ja laventaa osaamista. Ongelmia on aina, joten niiden sijaan pitäisi keskittyä viemään kulttuuria systemaattisesti haluttuun suuntaan.
Miten johdetaan kahta horisonttia, toisaalta tämän hetken kilpailukykyä, toisaalta tulevien vuosien menestystä?
Tilaisuuden videoinut Kurt Linderoos kysyi lopuksi, eivätkö bisnestreffit ole aika hyvä projekti, kun ne alkoivat Talentumin kanssa vuonna 2003, ja nyt kokoonnuimme jo 99. kerran. Hän kehotti jokaista meistä etsimään eri-ikäistä seuraa ja verkottumaan yli sukupolvien.
Jälkipohdintaa
Keskustelu jatkui Eteläranta kympin aulassa kahvin, teen ja pienten tarjoilujen ryydittämänä sekä paluumatkalla ratikassa. Puhuttiin onnistuneista projekteista ja kirjaprojekteista, harrastuksista ja somesta.
Aamun lehdessä oli pohdittu rakennusprojektien ongelmia. Parikymmentä vuotta sitten vakuutusalan tutkielmassani vertasin tietojärjestelmäprojekteja rakennusalan projekteihin. Silloin jälkimmäiset yleensä onnistuivat huomattavasti paremmin kuin edelliset. Onko vanhalla rakennusalalla otettu mallia nuoresta IT-alasta niin, että tingitään laadusta ja katot romahtavat?
Onko Suomi ICT-alan kehitysmaa, kuten Frej Werner heitti? Aivan muuta puhuttiin Tietotekniikan liiton 60-vuotisjuhlassa, jossa ICT-osaamisesta visioitiin Suomen kilpailuvalttia. Tänään kuulimme, että projektiosaamisesta visioidaan uutta tukijalkaa Suomelle.
Tehdään yhdessä ja toteutetaan visiot!