Kaunista yrittäjyyttä

Vaatteista ruista,
perunaa, sokeria
sodan aikana.

Usko itseesi,
mene, minne haluat.
Älä odota!

Varmista laatu,
pidä lupauksesi –
erotu muista.

Hetkyn ICT Ladies -verkosto ja Yrittäjyysverkosto viettivät yli seitsemänkymmenen hengen voimin yhteistä pikkujoulua Tekniskan saleissa 4.12.2012. Tilaisuuden pääesiintyjänä oli Lenita Airisto, jonka teemana oli kauneus lisäarvona. Tilaisuuden avasi ICT Ladies -verkoston mentori ja Yrittäjyysverkoston puheenjohtaja E. Harri Niemi.

Suomen menestystarina

Lenita Airisto aloitti esityksensä toisesta maailmansodasta, kuvilla Helsingin pommituksista 30.11.1939 Lönnrotinkadulla, Lotista puussa vahtimassa ilmatilaa, omasta lapsuudestaaan. Hän kertoi, miten vaatteita vaihdettiin perunoihin ja ruisjauhoihin, ja miten hänen kauniista essustaan saatiin sokeria. Se sai hänet ymmärtämään kauneuden lisäarvon.
Vanhemmat opettivat, että vaikka kaikki muu ympäriltä hajoaisi, niin oppi ja tieto ei häviä. Kun tyttö opettajan estelyistä huolimatta pyrki oppikouluun, isä muistutti: Isä tietää, että sinä pärjäät. Lenita Airisto sanoi, että isän sanoma on ollut voimanlähde: isä tietää, ei ainoastaan usko, että tytär pärjää – vaikka monet miehet ovat yrittäneet kävellä yli.
Vain yrittäjyydellä voidaan nostaa Suomi nollan alapuolelta, niin toisen maailmansodan jälkeen ja kuin nytkin. Rempseys, rohkeus ja rajojen rikkominen vievät menestykseen, josta esimerkkeinä ovat Lapin muotishow, Marimekko ja Suomen Trikoon Revontulimallisto. Vuosikymmenien aikana Suomella on ollut monia menestystarinoita: Palmroth, Lapponia-korut, Finnair, jäänmurtajat, kulttuuri, Nokian puhelimet. Nanso osti Suomen Trikoon vuonna 2005, ja Revontulimallisto tulee taas ensi kesän valikoimaan.
Ei riitä, että seuraamme omaa alaamme ja tapahtumia Suomessa: tarvitaan aikaa ja rahaa seurata, mitä maailmassa tapahtuu.
Lenita Airiston puolitoistatuntinen esitys kuvineen ja voimaikkaine sanakäänteineen ja tunteineen ei jättänyt kylmäksi. Tulin pikkujouluun suoraan Valtakunnallisilta virtuaaliopetuksen päiviltä, joiden päätteeksi Rovion Peter Vesterbacka julisti, että mikä tahansa on mahdollista, kunhan pääsemme irti suomalaisesta turhasta vaatimattomuudesta ja uskomme itseemme. Sama henki oli Lenita Airiston kertomuksessa elämästään ja Suomen menestystarinasta. Isä tiesi, että hän pärjää. Hän uskoi itseensä ja meni minne halusi – ei odottanut, minne hänet kutsutaan.
Lopuksi Lenita Airisto kehotti lähtemään siniselle valtamerelle. Siellä on tilaa, varsinkin, jos on siellä ensimmäisten joukossa. Otollinen tilaisuus on vaikea saavuttaa, mutta helppo menettää.
Qentinel
Tarja Berg haastatteli Qentinelin perustajia Mari Lättilää ja Marjo Sjöbergiä. He olivat saaneet liikeidean terassilla ja ryhtyneet toimeen. Rahoittajilta he saivat sparrausta, eivät rahaa. He aloittivat tyhjästä tietäen, kuinka monta kuukautta voisivat pyörittää yritystään palkatta, ja katsoivat, lähteekö se lentoon.
Qentinelin kasvu rahoitetaan tulorahoituksella. Periaatteena on kuluttaa vähemmän kuin ansaitaan ja tarttua mahdollisuuksiin, löytää kuhunkin paikkaan oikeita ihmisiä ja verkostoitua.
Ohjelmistojen laatu on elämänlaatua. On kaunista, kun järjestelmät toimivat. Kun tavoite on takaraivossa, sitä kohti mennään. Kun pitää lupauksensa, voi Suomessa erottua muista – mikä oikeastaan on huolestuttavaa.
Qentinelissä keskitytään siihen, mitä tehdään, laadunvarmistukseen, ei ruveta koodaamaan, vaikka sitäkin on pyydetty. Laadunvarmistus ei ole vain testaamista, Qentinel on mukana myös sparraamassa ja katselmoimassa vaatimusmäärittelyä. Asiakaskeskeisyys on olennaista; varmistetaan, että asiakas saa odottamansa liiketoimintahyödyt.
Verkostoitumista
Illan päätteeksi vahvistimme vanhoja verkostoja ja virittelimme uusia ruokapöydissä ja jonottaessamme herkullisia salaatteja ja suklaakakkua. Kotimatkalla keskustelimme pitkään illan esitysten herättämistä ajatuksista, töistämme ja sosiaalisista verkostoista.