Brändiä ja verkostoja

brändää itsesi:
asiantuntemus ja
inhimillisyys

tiedonjyvistä
koostetaan verkostoissa
tietämysvuori

Miikka Salavuo  MEMEgroupista johdatti Haaga-Helian alumneja ja henkilökuntaa sosiaalisen median henkilöbrändäykseen ja verkostoitumiseen 19.9.2011.
Sosiaalinen media on kulttuurinen ilmiö, jossa käyttäjät tuottavat sisältöjä, jossa sattumalta voi kohdata jotain, jolla on merkittävää vaikutusta omaan osaamiseen, jossa yksittäistä tietoa olennaisempaa on tietää, kuka tietää mitä. Miika Salavuo havainnollisti tätä kertomalla, miten hän vuonna 1993, toisen vuoden musiikin opiskelijana, saattoi keskusteluryhmissä jakaa omaa asiantuntemustaan tunnetulle kansainväliselle muusikolle – siis jo ennen sosiaalisen median käsitteen yleistymistä.
Sosiaalisen median toimintatapoja ovat avoin tiedon jako ja vertaistuki. Sosiaalisen median välineitä, joilla kulttuurisen ilmiön toimintatapoja toteutetaan, ovat mm. blogit, Facebook, Twitter, Slideshare, LinkedIn ja Gooogle+.
Suunnitelmallisella kohdennetulla viestinnällä, osoittamalla asiantuntemustaan ja inhimillisyyttään, voi brändätä itseään verkossa. Tyypillisiä sosiaalisen median aktiiveja ovat bloggaajat sekä linkkien, arkitapahtumien ja valokuvien jakelijat. Hyviä esimerkkejä  henkilöbrändäyksestä ovat Seth Godin  ja Karri Anttila.
Oman verkkonäkyvyyden mittaamiseen löytyy mm. monia Googlen sovelluksia. Tuija Aalto ja Yoe Uusisaari ovat kirjoittaneet verkkobrändäämisestä loistavan teoksen Löydy.
Verkostoituminen sosiaalisessa mediassa tarjoaa merkittäviä tiedon lähteitä ja vastavuoroisuutta. Verkostoissa tärkeintä on luottamus, joka syntyy pitkäaikaisessa vuorovaikutuksessa. Wikipedia on hyvä esimerkki verkoston voimasta. Erilaisia kollektiiveja ovat verkostot, yhteisöt, ryhmät, heimot ja parvet.  Parvessa yksittäiset jäsenet erottuvat verkostosta tekemään jotain uutta yhdessä, mikä voi olla tulevaisuudessa yleisin toimintatapa.
Heikki Hallantie kiteyttää verkostoitumisen ytimen: ”Anna enemmän kuin otat, saat enemmän kuin annat.”
Tiedonhaku on kehittynyt merkittävästi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. 1990-luvulla tutkija haki tietoa kirjastojen käsikortistoista, kasasi pinon tieteellisiä aikakauslehtiä kirjaston pöydälle ja alkoi selata niitä, löysi uusia vinkkejä lähdeluetteloista ja kävi varaamassa teokset. Työskentely oli yksinäistä, käytäntöyhteisö löytyi kirjojen lähdeviitteistä. Tieto kehittyi hitaasti, artikkelien julkaisuun tarkistuskierroksineen saattoi mennä toista vuotta, kommentin julkaisuun puoli vuotta. Nyt blogosfäärissä, kun tutkija seuraa kolmea bloggaajaa, jotka seuraavat kolmea bloggaajaa ja suodattavat näiltä saamansa tiedot, niin tutkija saa tietoja yli kymmeneltä blogaaajalta.
Lopuksi Miikka Salavuo esitti matriisin oman verkkostrategian luomiseen. Matriisin riveinä ovat sosiaalisen median välineet ja sarakkeina kohderyhmä, toiminta, aikaresurssit ja tavoite. Esimerkkimatriisissa oli viisi välinettä, ja aikaresurssi vaikutti kohtuulliselta. Tosin se taisi ottaa huomioon vain oman sisällöntuotannon, ei toisten tuottamiin sisältöihin tutustumista.
Keskustelu oli vilkasta, vaikka ilta pimeni ja lempeä sade pesi ikkunoita.

7 vastausta artikkeliin “Brändiä ja verkostoja”

  1. Pakko heti alkuun sanoa, että pistää miehen nöyräksi kun huomaa tulleensa mainituksi samassa lauseessa Seth Godinin kanssa. Olen pelkästään jo 12 kirjaa jäljessä, muusta puhumattakaan. 😉
    Oma verkkopresenssini on nykyisellään enemmänkin luonnostaan kokemuksen ja kokeilun kautta muodostunut. Pääosin fiiliksen pohjalta, miten mikäkin palvelu ja työkalu on sopinut omaan käteen. Toisaalta olen myös pitänyt tuota Heikki Hallantien teesia ohjenuoranani, onneksi se on luonnostaan jo helppoa.
    Jos muutaman oman ajatuksen jakaisin, niin tärkeintä on lähteä siltä pohjalta, että kaikki minkä julkaisee, vaikka suljetullekin piirille, on sellaista jota voisi huudella turuilla ja toreilla. Toisekseen oman tietämättömyyden tunnustaminen ei ole häpeä, vaan rohkeasti kysymällä tyhmiäkin kysymyksiä ja samaan aikaan oman erikoisalansa ”tyhmiin” fiksusti vastaaminen auttaa kummasti. Mielestäni kyse on jo ihan perus kohteliaisuudesta.
    Kannattaa tehdä edes jollain tasolla suunnitelma siitä mitä tekee ja missä. Tämä helpottaa pidemmällä tähtäimella erottelemaan puhtaasti privaatit jutut niistä työ tai brändäykseen liittyvistä jutuista. Kuitenkin itsensä likoon laittaminen ja omana itsenään oleminen ovat ne jutut jotka tekevät asioista mielenkiintoisia. Liian harjoiteltu on tönkköä digi-pönötystä. Innostuksen pitää näkyä ja tuntua,silloin lukija/osallistujankin on helppo innostua.
    Ole aina valmis seisomaan sanojesi takana. Mielipiteet saavat muuttua, mutta muutokset pitää osata ihan yhtälailla perustella kuin mielipiteet muutenkin. Innostuksen lisäksi pitää oikeasti tietää asiasta jota lähtee liputtamaan. Edes sen verran että osaa etsiä lisää tietoa, oppia koko ajan asiasta lisää.
    Esimerkiski itse olen teknologiasta, erityisesti mobiilista sellaisesta, hyvinkin innostunut kaikilla tasoilla. Siitä on jo muodostunut jonkinlainen tavaramerkki, asia josta minun on helppo kirjoittaa blogiin ja josta löydän aina sanottavaa. Lopultakin lähes kaikki mistä kirjoitan liittyy usein edes etäisesti mobiiliin: verkkopalvelut, some, autot ja niiden teknologia, jne. Pyrin pitkällä juoksulla löytämään muunkin yhdistävän tekijän tähän kaikkeen kuin vain itseni.
    Saitte varmasti Miikalta loistavia neuvoja, en lähde siksi toistelemaan tai edes jeesustelemaan. Sanon vain sen että hypätkää rohkeasti mukaan, vähintäänkin seuraamaan mitä tapahtuu missäkin. Aina kannattaa rohkeasti kysyä, koska varmasti löytyy enemmän niitä jotka auttavat kuin niitä jotka nillittävät. Molempia tarvitaan jotta niitä hyviä tyyppejä osaa arvostaa vielä enemmän. 😉

    1. Karri, kiitos välittömästä, innostuneesta ja innostavasta kommentistasi.
      Miikka antoi meille hyviä vinkkejä aktiivisuudesta ja somen eri yhteisöpalveluista. Eniten kysymyksiä taisi nousta siitä, mistä löytää aikaa someen. Miikka neuvoi suhtautumaan somen käyttöön osana työtä, jos somessa jaetaan työhön liittyviä asioita.

      1. Aika tulee luonnostaan, jokaisella eri määriä. Itse olen käytännössä koko hereilläolo ajan ”linjoilla”… Kännykkä, tabletti, jne. En ole kuitenkaan aktiivisesti koko ajan passissa, tarkistan tilanteen silloin tällöin, kuin tekstiviestit, ja aikaa kuluu max. minuutti per kerta. Eli siitä on tullut osa rutiinia.
        Alkuunsa tarvitsee tietysti eri tavalla aikaa kun täytyy tavastua välineisiin ja palveluihin.
        Kirjoitin muuten tämän kännykällä, samalla kun tyttö söi aamiaisen ja keräsin päiväkotia varten sadevaatteet esiin. 😉

      2. Löysinpä Eija itseni lueskelemasta tuoreita blogipäivityksiäsi. Olet kirjoittanut kiinnostavista teemoista mielenkiintoista asiaa. Aikeeni ei ollut kommentoida, mutta uusimman kommenttisi neuvo tuntuu tosi hyvältä: Toden totta! Jos somessa jaetaan työhön liittyviä asioita, se on luonteva osa työaikaa.

        1. Kati, some taitaa vähitellen hiipiä osaksi meidän jokaisen työtä – aivan kuten verkko aikoinaan.

  2. Kiitos mahtavasta ja nopeasti ilmenneestä bloggauksesta! Koulutus päättyi 20:30 ja Eija julkaisi tämän vielä samana iltana. Kiitos siitä. Ja kiitos kivasta koulutuksesta, ainakin itselläni oli mukavaa. Paljon tuli puhuttua, paljon jäi puhumatta.
    Kanttila on mainio esimerkki henkilöbrändistä, jossa oma persoona on hienolla tavalla vahvasti esillä. Tämä on tärkeää, sillä ihmiset haluavat seurata inhimmillisiä ja kiintoisia persoonia, eivät pelkästään asiaa tuottavia koneita. Riippuu ihmisen asemasta työelämässä, aikaresursseista, rohkeudesta ja luonteesta, miten avoimesti omaa persoonaa ovi ja kannattaa tuoda esiin. Itse pyrin siihen melko maltillisesti mutta melko tietoisesti.
    Olen kyllä huomannut, että lapsia syöttäessä tai pukiessa ei kannattaisi Tweetata, tulee liikaa virheitä tai sanottua asioita nopeasti sen enempää miettimättä :D. Karri osaa sen minua paremmin selvästi..

    1. Miikka, Kiitos koulutuksestasi, joka innosti aktivoitumaan somessa. Kuten sanoin koulutuksesta lähtiessäni, kirjoitan, mutta aika usein viiveellä. Nyt innostit minut kirjoittamaan samana iltana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.