Oppimisaihiot verkko-opetuksessa

Oppimisaihiot verkko-opetuksessa
Virtuaaliopetuksen teematapahtuma pääkaupunkiseudulla, HAAGA-ammattikorkeakoulu, 9.9.05
Artikkelin on kirjoittanut Eija Kalliala. Tilaisuuden järjestelyistä vastasi Uudenmaan ammattikorkeakoulujen yhteistyö.
Pasi Silander esitteli esimerkkejä oppimisaihoista, kun ehdin paikalle aamulla rantautuneelta Viking Linelta, jossa olin Systeemityö-yhdistys Sytyken seminaarissa oppimassa, miten arkkitehtuureissa tekniikka ja taide yhdistyvät. Onneksi Pasi Silanderin kalvot oppimisaihoista ovat Virtuaaliamkin portaalissa (http://www.amk.fi/oppimisaihiot/), joten niihin voi perehtyä jälkeenpäinkin.
Oppimisaihioiden ei tarvitse – eivätkä ne saakaan – olla isoja. Oppimisaihioissa olennaista on, että oppijan ajattelu kohdistuisi opittavaan ilmiöön eikä oppimisaihion käyttöliittymään. Pasi Silander konkretisoi oppimisaihion pedagogista funktiota esittelemällä simulaation, joka yksinään ei ehkä aktivoi enempää kuin televisio-ohjelman passiivinen katselu. Kun opiskelutilanne jäsennettiin opiskelijan ennakkohypoteesilla ja reflektoinnilla, oppiminen parani merkittävästi ja oppija pystyi soveltamaan oppimaansa. Pedagogiikassa kyse on usein pienistä, mutta tärkeistä asioista.
Toinen Pasi Silanderin esimerkki koski oppimisaihioon lisättyä kolmiulotteista animaatiota. Animaatio ei kohdistunut opittavaan asiaan eikä sitä yhdistetty oppimistehtäviin, joten se ei parantanut oppimistuloksia. Oppimisaihiossa siis kontekstin ja tilanteen merkitys on olennainen.
Oppimisaihiot voivat ohjata oppimista edistäviä osaprosesseja, kuten uuden tiedon aktiivista liittämistä aiempaan tietoon, opittavan analysointia kokonaisuudesta osiin ja päinvastoin. Oppijaa pitäisi ohjata luomaan käsiteanalyysin avulla ylemmän tason abstraktiota, koska ne auttavat asioiden hallitsemista ja muistamista. Oppijoiden omat päättelysäännöt eivät saa olla pelkkiä muistamistekniikoita. Kirjoittamalla omat ajatukset ulkoistetaan ja tehdään näkyviksi.
Oppimisaihoiden tuottamisen vaiheisiin kuuluvat:
* tavoitteiden määrittely
* oppimisprosessin suunnittelu
* sisällön mallinnus
* oppijan kognitiivisen prosessoinnin ohjaaminen aihiossa (oppimisaihion laatijan on suunniteltava menetelmät ja mietittävä oppimisaihion luonnetta: onko se oppimistehtävä vai aktivoiva kysymys)
* mediasuunnittelu ja informaatioarkkitehtuuri (on hyvä pitää mielessä, että nämä tulevat vasta edellisten vaiheiden jälkeen)
* tekninen suunnittelu ja toteutus (tehdään siis lopuksi).
Pasi Silander näytti, miten oppimisaihio tehdään PowerPointin ja netistä löytyvien kuvien avulla viidessä minuutissa. Oppijan tehtävänä oli kirjoittaa ajatuksiaan kuvissa esitetyistä hoitotilanteista annetun teoreettisen kehikon valossa. Oppimisaihioon luotiin linkki opintojakson keskustelualueelle, jonne ajatuksia voitiin kirjoittaa.
Esimerkki oli muuten toimiva, mutta jos netin kuvia käytetään omassa tuotteessa, niin kuvien tekijänoikeuksien haltijoilta pitää pyytää kuvien käyttöoikeudet.
Pasi Silander esitteli oppimisaihioiden pedagogiset funktiot oppimisprosessissa:
* Oppimisaihio voi olla kognitiivisesti aktivoiva.
* Oppimisaihio voi toimia kontekstin luonnin tai ongelman asettelun pohjana esimerkiksi tutkivassa oppimisessa.
* Oppimisaihiolla voidaan testata hypoteesia tai omaa selitystä
* Oppimisaihio voi toimia tiedonlähteenä havainnollistamalla jotain asiaa tai kuvaamalla proseduraalista tietoa.
* Oppimisaihio voi olla tiedon rakentelun työkalu esimerkiksi oppijan käsitteellisten luomusten esittämisessä.
* Oppimisaihio voi auttaa reflektoinnissa.
* Oppimisaihiota voidaan käyttää arvioinnissa ja testauksessa.
Pasi Silander ei itse painottaisi viimeksi mainittua funktiota, mutta bisnesmaailma on siitä hyvin kiinnostunut.
Oppimisaihio toimii ainakin yhdessä tai useammassa pedagogisessa funktiossa. Pohdimme ryhmissä miten annettua oppimisaihiota voitaisiin käyttää erilaisissa konteksteissa ja erilaisissa pedagogisissa funktioissa.
Suunnittelimme pienryhmissä uusia oppimisaihiota. Olin mukana ryhmässä, jonka oppimisaihion tavoitteena olisi motivoida opiskelija tekemään systeemityökuvauksia. Aluksi selvitetään keskustelemalla opiskelijoiden esitieto, sen jälkeen kuvataan puuttuvien tai vanhentuneiden kuvausten synnyttämä ongelmatilanne ja lopuksi reflektoidaan tilannetta. Mediana voidaan käyttää tekstiä ja sarjakuvaa, mutta myös mahdollisesti animointia ja ääntä.
Pasi Silander kertoi Virtuaaliammattikorkeakoulun oppimisaihiotuotannosta, jonka tuotokset pedagogisine arviointeineen ovat osoitteesssa http://www.amk.fi/oppimisaihiotuotanto/.
Virtuaaliammattikorkeakoulussa on pyritty määrittelemään oppimisaihioiden laatukriteereitä. Usein laatu on mitattavissa vain kontekstissaan, joten laadun yleistettävyys on ongelmallista. Oppimisaihion pedagogisen laadun indikaattoreita ovat:
* intentionaalisuus eli tavoitteellisuus
* autenttisuus
* tiedonrakentelun tuki.
Sivu päivitetty 30.9.05
Eija Kalliala, [email protected]
Eijan sivuston alkuun

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.