Online Educa Berlin -konferenssi 27.-29.11.2002
Tietie-yhteistyöhön kuuluvien ammattikorkeakoulujen edustajat osallistuivat Online Educa Berlin -konferenssiin opetusministeriöltä keväällä saamansa verkko-opettamisen kehittämisen laatupalkinnon siivittäminä. Tavoitteena oli etsiä verkko-opettamisen uusia ideoita sekä hyödyllisiä kontakteja. Tietie-yhteistyön kokous pidettiin Berliinissä konferenssin yhteydessä keskiviikkona ja perjantaina, ja verkko-opettamisyhteistyön kehittämisen ideointia jatkettiin epävirallisesti kokousten ulkopuolellakin.
Konferenssia edelsivät keskiviikkona järjestetyt 14 pre-conference workshop’ia. Torstaihin ja perjantaihin mahtui yli 50 osin rinnakkaista istuntoa, joissa jokaisessa oli useita esiintyjiä tai panelisteja. Lisäksi valtavalla näyttelyalueella oli 30 näytteilleasettajaa omine esityksineen. Tarjonnan runsaudesta oli vaikea valita!
Pre-workshop: Mitä suomalainen tietää verkko-oppimisesta – verkko-oppimista Suomesta
Konferenssia edeltävät toistakymmentä workshopia käynnistyivät keskiviikkona. Workshop 13, What would a Finn know about e-learning – e-showcase from Finland, jonka puheenjohtajana toimi ylitarkastaja Jouni Kangasniemi opetusministeriöstä, kiinnosti erityisesti meitä suomalaisia, mutta kuulijoiden joukossa oli muidenkin maiden edustajia.
Juha-Matti Arola Kone Oyj:stä esitteli Koneen verkko-opiskelukonseptia, johon liittyy myös m-learning: voi opiskella siellä, missä itse haluaa.
Heikki Karjalainen SanomaWSOY -yhtymästä esitteli koululaisille suunnattua Opit-ympäristöä. Ympäristö antaa nuorille myönteistä palautetta – enemmän kuin vanhemmat tai opettajat jatkuvasti jaksaisivat. Oppilaat ja opettajat ovat antaneet myönteistä palautetta Opit-ympäristössä opiskelusta, ja siitä tehdään myös tieteellistä tutkimusta.
Mari-Annika Ranta If vahinkovakuutusyhtiöstä esitteli verkon käyttöä yhtiönsä sisäisessä koulutuksessa ja työnteossa: samaa verkkoympäristöä käytetään molemmissa. Ympäristöön kuuluu myös simulointi- ja animointimahdollisuudet.
Eija Kalliala Heliasta esitteli monen ammattikorkeakoulun Tietie-yhteistyön seitsemän vuoden kokemuksia verkko-oppimisesta. Läsnä olleet Tietie-yhteistyön yhdyshenkilöt eri ammattikorkeakouluista antoivat vakuuttavan kuvan yhteistyön laajuudesta ja toimivuudesta. Tietie-yhteistyö voidaan nähdä pilottina syksyllä käynnistyneelle Suomen Virtuaaliammattikorkeakoululle.
Julian Lindberg Suomen virtuaaliyliopistosta esitteli jo vuosi sitten käynnistynyttä virtuaaliyliopistoa ja sen toimintaa.
Konferenssin avaus
Belgian Engine of Innovation’ista Jef Staes innosti yleisönsä uusiin oppimismalleihin. Oppimiseen vaikuttavat ihmisen aivot, oppimiskapasiteetti ja muutoskapasiteetti. Uusi globaali todellisuus tuo meille viidennen elementin, informaation. Siispä oppimisen pitäisi olla luonnollinen osa olemassaoloamme.
Jef Staes kysyi meiltä, menemmekö aamulla pakolla vai innostuneina töihin. Tähän hän vertasi oppimisjännitettä, aivojen tilaa. Jos jännite on pieni, jonkun pitää ammentaa informaatio meidän sisäämme. Jos taas oppimisjännite on suuri, imemme itse kaiken saatavilla olevan informaation. Oppimisvoimalle hän kehitti yhtälön: oppimisvoima = oppimisjännite * informaatiovirta (learning power = learning tension * information flow).
Jef Staes esitti aaa-oppimisen (AAA-learning):
* action learning (tekemällä oppiminen)
* absorption (syventyminen)
* awakening (herääminen).
Oppimisen aikakaudet Jef Staes esitteli seuraavasti:
* Koulutus ja harjoittelu määrittää sisällön (c-learning)
* Verkko-oppiminen (e-learning), jonka aikakausi nyt on meneillään
* Tekemällä oppiminen, missä työvoima määrittää oppimissisällöt.
Tätä voisi verrata siihen, että aikoinaan kalat oppivat hengittämään ja muuttuivat ihmisiksi. Nyt meidän pitäisi oppia – hengittämään informaatiota.
Virtuaaliyliopisto-paneeli
Protorian yliopistosta Etelä-Afrikasta J.A. Boon ja Irene le Roux kertoivat, että maassa pyritään joustavaan ja yksilölliseen opiskeluun, integroituun tukeen ja e-kampukseen. Vuoden 1998 jälkeen maassa on ollut jo 205 erilaista e-oppimisprojektia, joita tutkittiin kyselylomakkeen avulla.
Opiskelijoiden kokemat suurimmat e-oppimisen ongelmat olivat hidas yhteys ja toimimattomat linkit. Jos opiskelija ei omassa esityksessään käytä tietotekniikkaa, syynä ovat yleensä tekniset ongelmat. Verkko-oppiminen ei vielä ole perinteistä oppimista edullisempaa, mutta ehkä viiden vuoden kuluttua on.
Ruotsista Swedish Agency for Flexible Learning’ista Carl Holmberg esitteli maansa virtuaaliyliopistoa. Tavoitteena on, että puolet jokaisesta ikäluokasta saisi korkeampaa koulutusta ennen 25 vuoden ikää. Kyselytutkimuksella selvisi, että 49 instituutiolla on e-oppimispolitiikka, mutta 32:lta se puuttuu. Norja on selvästi Ruotsia edellä ja on työskennellyt kauemmin tämän muutosprosessin kanssa. Ruotsissa pohditaan, sopeutetaanko Norjan verkko-oppimismalli Ruotsiin vai rakennetaanko malli Ruotsissa uudelleen.
Verkko-oppimiseen vaikuttavia tekijöitä voidaan kuvata kolmiolla, jonka yhtenä kärkenä ovat visiot ja tavoitteet, toisena tekniikka ja fyysiset rakenteet ja kolmantena kulttuuri ja siihen liittyvä tietämys.
Gerry White Australian education.au’sta puhui yhteisöön ja työhön perustuvasta oppimisesta. Verkko-oppimisen kehittämiseen tarvitaan
* verkosto
* poliittiset voimat
* infrastuktuuri
* visio ja johto.
Hän kehotti parantamaan yleistä tietämystä tietämysverkkojen hyvistä puolista. Hän antoi seuraavat osoitteet, joista Australian verkko-oppimiseen voi tarkemmin syventyä:
* http://www.educationau.edu.au
* http://www.edna.edu.au
* http://myfuture.edu.au
Mobiilioppiminen
Giorgio Da Bormida Italiasta GIUNTI Interactive Labs’ista piti ylitäydelle salille hyvin teknisen esityksen mobiilioppimisesta.
Mobiilioppiminen on paikallista, oikea-aikaista personoitua opiskelua, yhteisöpohjaista julkaisemista ja oppimista. Se tuo uudet oppimismallit ja uudet pedagogiset mallit elinikäiseen oppimiseen. Nykytekniikoilla mobiilin oppimisen tuottaminen on mahdollista, mutta hajautettu jakelu puuttuu.
Mobiilioppimisessa tarvittavat tekniset standardit on kehitetty jo noin viisi vuotta sitten. Näihin kuuluvat IMS ja XML sekä metadatan käsittelyyn liittyvä LOM. Aggregoidun oppimisalustan sijaan tarvitaan disaggregoitu alusta.
Sisällön pakkausstandardit ovat siis olemassa, mutta ne eivät määrittele sisältöä, ainoastaan tavan, jolla tieto pakataan ja siirretään: pakattu roska on edelleen roskaa!
Alice Mitchell Englannin Ultralab’ista kertoi viime vuonna käynnistyneestä kolmevuotisesta mobiiliportaalin tutkimusprojektista.
Ohjelmointiteknisten oppimisprojektien anti tietoyhteiskunnalle
Paderbornin yliopistosta Saksasta Stephan Kassanke ja Leena Suhl kertoivat OR-Worldista, operaatioanalyysin ja hallintotieteiden mallista, joka sisältää uudelleenkäytettäviä oppimisolioita. Mallia on kehitetty seitsemän teollisuus- ja yliopistopartnerin voimin ja sen pohjalta on rakennettu työväline ja portaali.
Mallissa oppimisoliot luokitellaan: ulkoisessa metadatassa käytetään LOM-luokittelua ja sisäisessä metadatassa LMML-luokittelua. Systeemiarkkitehtuuri muodostaa hyperbolisen puun, jota portaalissa voidaan interaktiivisesti kehitellä. Oppijat arvostavat erityisesti portaalin interaktiivisuutta.
OR-world löytyy osoitteesta http://www.or-world.com .
Tieto- ja viestintätekniikka opettajien koulutuksessa
Ulla Gjøerling Tanskan Uni-C:sta kertoi, että tieto- ja viestintätekniikan taidot ja pedagogiset taidot ovat kaksi jalkaa, joilla verkko-opettaja seisoo. Ulla Gjøerling vastaa itse verkko-opettajien koulutuksesta Tanskassa. Koska opettajaopiskelijaryhmä on hyvin heterogeninen, käytetään opetuksessa prosessioppimista ja ryhmätöitä. Opetusta verkko-opettajille tarjoaa 170 erilaista organisaatiota. Näissä toimivilla tutoreilla on e-moderaattorit, sertifikaatit ja niiden vuosittaiset tarkistukset kansallisessa e-conferenssissa. Jokainen kurssi päivitetään vuosittain.
Tanskan opetusministeriö maksaa e-kursseista seuraavasti:
* ensimmäinen versio: 100 miljoonaa DK (?)
* toinen versio: 6 miljoonaa DK
* kolmas versio: 3 miljoonaa DK.
Verkko-opettajien koulutuksessa on kolme pakollista moduulia, neljä optionaalista ja viimeinen pakollinen. Joka moduuliin liittyy sekä tieto-ja viestintätekniikan että pedagogiikan komponentti. Opiskelussa käytetään monimuoto-opetusta (blended learning). Vuorovaikutus verkkokursseilla on dialogia tasa-arvoisten henkilöiden välillä. Keskeyttäneitä näillä verkkokursseilla on vajaa 10 %.
Aidan Mulkeen Maynoothin yliopistosta Irlannista kertoi oman maansa opettajienkoulutuksesta. Lähtötilanne on se, että opettajien palkat nousevat jatkuvasti ja joka koulussa on internet-yhteys. Vuosien 1998-2000 aikana koulutettiin 70 % opettajista tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiksi. Maassa on käytössä todelliset ICT-suunnitelmat, joita päivitetään jatkuvasti.
Menestyvien verkko-oppimisen liiketoimintamallien kehittäminen
Perjantaiaamun paneelikeskustelussa olivat mukana Nokian, SUNin, Ciscon edustajat sekä eLearning Industry Group’in puheenjohtaja Richard Straub.
Richard Straub kuvasi oppimisen perusongelmaa näyttämällä kuvan kaivosta, josta johtaa hana eteenpäin – jonnekin kauas. Vaikeutena on ottaa vettä yhdestä paikasta ja käyttää sitä toisessa paikassa. Ne menestyvät, jotka pystyvät ratkaisemaan tämän ongelman.
Richard Straub näki oppimisen kehittyvän perinteisestä opettamisesta monimuoto-opetuksen kautta integroituihin oppimisympäristöihin, joissa käytetään tietämysmalleja ja oppimisolioita (learning objects).
Hän näki vastaavasti ”just in case” -ajattelusta siirryttävän ”just in time” -ajattelun kautta ”just for me” -ympäristöihin.
Oppiminen pitää yhdistää työhön. Tähän tarvitaan avoimia standardeja ja olioita. Oppimismateriaaliin ja personoituun lukujärjestykseen pitää olla pääsy omalta työpöydältä. Hyödyntämismallin ja integroinnin avulla pyritään yksinkertaistamaan opitun tiedon siirtämistä yritykseen.
Ciscon edustaja kertoi verkostoituneesta virtuaaliyhteisöstä: työntekijöitä on yli 70 maassa. Aluksi ihmeteltiin, miten heidät kaikki koulutetaan uusiin tuotteisiin ja ajatuksiin, miten he kaikki saavat yrityksen vision oikeassa muodossa. Ratkaisuksi kehitettiin Ciscon verkostoitunut akatemia, joka on menestys. Verkko-oppimisesta on tullut sateenvarjo kaikelle työskentelylle yrityksessä.
SUNin edustaja kysyi, miten kilpaillaan tehokkaasti. Hän näki Internetin roolin entistä tärkeämpänä ja siteerasi W. Edvard Demingiä: ”Learning is not compulsory, neither is survival”.
Verkko-oppiminen tuo taidon käyttää Internetiä ja on tärkeä osa yrityksen osaamishallintaa. Yrityksen menestys syntyy kokonaisjärjestelmän toteuttamisesta, johon kuuluvat ihmiset, toiminnot, tieto tai sisältö sekä tekniikka.
Nokian edustaja piti verkko-oppimista yrityksensä tärkeänä tukiprosessina. Nokialla tehdään yhteistyötä multimedian tuottajien kanssa ja ollaan kiinnostuneita peleistä ja mobiilioppimisesesta.
Verkko-oppimismateriaalit ja strategiat yrityskoulutuksessa
Englannin Oxlearn’ista David Wilkinson kertoi tietokoneavusteisen vuorovaikutuksen tutkimuksesta, jossa opiskelijat edustivat eri organisaatioita. Vain 6 % opiskelijoista käytti verkkovuorovaikutusta aktiivisesti, vaikka jopa 30 %:lla opiskelijoista olisi ollut käytössään verkkovuorovaikutuksen välineet.
David Wilkinson totesi, että vaikka verkkovuorovaikutusta pidetään tärkeänä, se ei ole välttämätöntä hyvälle opiskelulle. Yhteisöllisyys verkossa olisi silti tärkeää, jotta opittua asiaa osaisi soveltaa myös muissa tilanteissa kuin siinä, jossa sen on oppinut.
Organisaation työntekijöiden verkko-oppimisen onnistumiseen vaikuttavat johdon uskomukset ja sitoutuminen.
Yhteistoiminnallinen oppiminen
Gilly Salmon Englannin Open University Business School’ista puhui runollisella otsikolla ”Internet Land: Where the Sun never Sets” ajankäytön hallinnasta.
Miten oppijat kokevat verkko-ajan?
* Verkossa voi työskennellä eriaikaisesti ja istuntojen välillä on aikaviiveitä.
* Opiskelijan pitää mennä työaseman ääreen ja käynnistää verkkoyhteys.
* Kehon kieli, joka voisi vaikuttaa motivoitumiseen, puuttuu.
* Viestien lukeminen vie aikaa eikä lukija välttämättä ymmärrä viestien sävyä oikein.
* Yhteiset aloitukset ja lopetukset tervehdyksineen ja toivotuksineen puuttuvat.
* Viestiminen kirjoittamalla tehokkaammin kuin puhumalla ”syö aikaa”.
Miten moderaattorit kokevat verkko-ajan?
* Moderaattoreiden täytyy käydä verkossa useammin kuin opiskelijoiden. Alussa moderaattorit tarvitsevat vielä enemmän aikaa kuin kurssin myöhemmissä vaiheissa, jotka taas vaativat entistä suurempaa huolellisuutta.
* Jotkut moderaattorit kokevat, että verkkotyöskentely estää heitä tekemästä ”oikeaa työtä”.
* Verkon aikaleimat voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi sähköpostien aikaleima määräytyy palvelimen sijainnin perusteella: käyttäjä ei välttämättä työskentele yöllä vaikka siltä näyttäisikin.
* Verkko-opinnoissa kontakti muihin saadaan verkkoyhteyden avulla (online), ajattelu sen sijaan on mahdollista ilman verkkoyhteyttä (offline).
* Usein esitetään kysymys: Osaatko hallita aikaa? Kuitenkin totuus lienee, että aikaa ei voi hallita vaan ainoastaan itseään ja omaa toimintaansa.
* Miksi Internet-aika koetaan erilaisena? Onko ihmisillä vaikeuksia yhdistää aikaa verkossa ja ilman verkkoa? Kuluvatko nämä ajat eri tavoin?
o Keskustelussa esityksen jälkeen huomautettiin, että teini-ikäisillä ei liene vaikeuksia yhdistää aikaa verkossa ja ilman verkkoa: heille nämä eri ajat ovat läpinäkyviä toisin kuin vanhemmalle sukupolvelle.
Verkko-aikaan vaikuttavat:
* moderaattorien tehtävät.
* verkkotapahtumat ja vuorovaikutus
* oppimisalusta, tuki ja laatu
* osallistujien lukumäärä.
Gilly Salmon neuvoi verkkomoderaattoria:
* Kehitä verkkokäyttäytymisen malli!
* Aloita ajoissa!
* Rohkaise etenemään virran mukana (ei välttämättä täsmällisesti aikataulussa)!
* Huolehdi ryhmämuodostuksesta, se auttaa ajan hallinnassa!
* Toimi reaaliaikaisesti – ajattele internet-ajassa!
Gilly Salmon antoi kaksi verkko-osoitetta, joista löytyy lisää verkkoaikaan liittyvää asiaa:
* http://www.e-tivities.com
* http://oubs.open.ac.uk/e-moderating
Verkko-oppiminen ja kultturi
Roy W. Smolens Aalen University of Applied Sciences’ista Saksasta kertoi kolmessa eurooppalaisessa autotehtaassa tehdyistä verkko-oppimisen toimintatutkimuksista. Hän esitti viisi verkko-oppimisen avainkäsitettä, viisi c:tä:
* yhteisö (community)
* kulttuuri (culture)
* tietokoneella työskentely (computing)
* vuorovaikutus (communication)
* havaitseminen (cognition)
Kaikki eivät halua ilmaista ajatuksiaan. Myös tämä pitää hyväksyä.
Työskennellessän erilaisissa kulttuureissa tuntee joskus olevansa kuin kala kuivalla maalla. Kulttuurisidonnaisiin eroihin törmää älykkyyden lajeissa sekä tavassa organisoida tietoa tai ratkaista ongelmia. Monet tunnetut hahmot merkitsevät eri asioita eri kulttuureissa. Esimerkiksi saksalaisille Karl Marx on sosialisti eikä kommunisti, Che Gevara symbolisoi vapautta ja omaa maataan ja Asterix taistelee Ranskan vapauden puolesta, mutta törmää jatkuvasti ongelmiin.
Lopuksi Roy W. Smolens kertoi tarinan köyhästä perheestä, jolla oli monta lasta ja yksi lehmä. Lehmä takasi perheelle jatkuvan maidon, juuston ja voin saannin. Erääänä päivänä yksi perheen pojista katosi. Häntä etsittiin kauan ja vihdoin hän palasi kotiin. Teurastaako perhe ainoan lehmänsä juhliakseen kadonneen pojan löytymistä? Roy W. Smolens totesi: Kun kerrot ratkaisusi tähän kysymykseen, kerron, millainen orientaatio sinulla on.
Michelle Selinger Ciscosta Englannista kertoi tutkimustuloksia Ciscon verkkopohjaisesta opiskelusta eri maissa. Tutkimuksessa olivat mukana mm. Tanska, Ranska, Saksa, Unkari, Italia, Puola ja Etelä-Afrikka, joissa opiskelijat olivat opiskelleet kahdeksan kuukauden ajan. Tutkija teki havaintoja luokassa ja haastatteli opettajia ja opiskelijoita sekä keskusteli ohjelmistokehittäjien kanssa.
Opettajien tehtävänä oli muokata ohjelmisto opiskelijoille kulttuurisesti ja pedagogisesti mielekkääksi sekä maan tekniseen ympäristöön ja standardeihin sopivaksi.
Tutkimuksessa huomattiin, että opiskelijat auttoivat toisiaan paljon. Eräässä tutkituista maista oli ongelmia, kun verkkoyhteys oli luokan ulkopuolelta hidas ja hankala eikä valtaosalla opiskelijoista ollut verkkoyhteyksiä kotonaan. Toisessa maassa taas ohjelmiston englannin kieli tuotti opiskelijoille ongelmia.
Esko Kuittinen Helsingin yliopistosta Suomesta ja Ljuan Marko Gashi Novi Sadin yliopiston monikultturisuuden keskuksesta Jugoslaviasta kertoivat tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten suomalaiset ja jugoslavialaiset opiskelevat yhdessä Verkkosalkun avulla. Jugoslaviasta mukana oli kolme kahdeksan hengen ryhmää, Suomesta yksi kehdenkymmenneljän hengen ryhmä.
Verkkosalkku on rakennettu Suomessa ja sisältää erilaisia elementtejä taiteesta sarjakuviin. Projektin koordinoinnissa on mukana mm. Hämeen ammattikorkeakoulu. Verkkosalkku on monikielinen ja siinä on pyritty kulttuurisen ymmärryksen lisäämiseen ja vuorovaikutukseen. Valitettavasti samanaikaisen vuorovaikutuksen välineet puuttuvat siitä vielä.
Oppimismenetelmänä käytetään ongelmalähtöistä oppimista (PBL = Problem Based Learning). Opiskelijat kertovat portfoliossaan oppimiskokemuksistaan. Joillekin opiskelijoille Verkkosalkku tuotti kultturishokin; niinpä opiskelijoita valmennettiin Verkkosalkun käyttöön.
Avoimia kysymyksiä tutkijoiden mukaan ovat seuraavat:
* Panostetaanko ohjaukseen vai itseohjaukseen?
* Miten rakennetaan uskottava ja turvallinen oppimisympäristö?
* Mitkä ovat rajat kulttuurien välisille opiskelijoille – vai onko sellaisia?
Paneeli
Edellisessä istunnossa puhuneet panelistit korostivat opettajien tärkeyttä verkko-oppimisessa mm. kulttuurien välisten esteiden murtamisessa. Kulttuurierot pitää tunnistaa, jotta voisi toimia monikulttuurisessa ympäristössä. Lähtökohtana pitäisi olla yhtäläisyydet, joista siirrytään eroihin.
Tavallisesti oppimisprosessissa voidaan erottaa muodollinen ja epämuodollinen oppiminen (formal – informal). Miten jälkimmmäinen ilmenee verkossa? Verkossahan on koko maailman tieto ja keskustelu.
Kulttuurierojen lisäksi eri maissa on myös teknisiä eroja: verkkoyhteydet Suomessa ovat aivan eri luokkaa kuin Espanjassa Etelä-Afrikasta puhumattakaan.
Panelistit totesivat, että verkko-oppimisen tiedekuntia ei tarvita: kysymys on hyvästä opettamisesta ja opiskelusta yleensä.
Paneelin lopuksi esitettiin multimediashow opetusstrategioiden monimutkaisuudesta. Show korosti kuvan merkitystä verkossa: kuva puhuu kovempaa kuin sana.
Sivu päivitetty 23.08.2004
Eija Kalliala
Vastaa