Epävarmuutta, oivaltamista, oppimista

peli ja leikki
osallistuminen ja
oivaltaminen

nuorten into
kukkii hackathoneissa
koodia puskee

liike voitelee
aivoja, leikki tanssii
pitkin käytävää

hinku uskaltaa
dialogi kuuntelee
luottamus turvaa

Sanni Nuutinen ja Tarmo Toikkanen näyttävät, miten kivi-paperi-sakset-peliä pelataan.

Sanni Nuutinen ja Tarmo Toikkanen näyttävät, miten kivi-paperi-sakset-peliä pelataan.

IT-kouluttajat ry:n Tallinnan seminaarissa Hyvä peli – paha peli – rahapeli 18.–19.3.2016 verkostoiduttiin, turhauduttiin ja innostuttiin. Jo terminaalissa osallistujille jaettiin alustusten avainsanoista muodostetut seminaaribingot ja Sanni Nuutisen pelimerkit, pienet pyykkipojat,  kivi-paperi-sakset-peliin. Seminaaribingojen rivit täyttyivät nopeasti, ensimmäinen jo heti IT-kouluttajat ry:n esittelyni jälkeen, ja kivi-paperi-sakset-peli auttoi meitä tutustumaan toisiimme.

Seminaarin juontaja Tarmo Toikkanen johdatti meidät aluksi pelillisyyden käsitteisiin, joista keskustelimme yhdessä. Miten peli ja leikki eroavat toisistaan? Entä peliteoria ja muotoilu?

Mitä kannattaa pelillistää ja miksi?

Mauri Laakso kertoi, miten pelin elementtejä voidaan käyttää muuhunkin kuin peliin. Ihminen havaitsee asioita, joista on innostunut. Onko sinulla hinku tehdä?

Aikaa on aina ollut ja sen voi muotoilla haluamakseen. Miten bussipysäkillä odottava kokee ajan?

Pelillisyyteen liittyy osallistaminen, argumentointi ja dialogi, uskaltaminen, luottamus ja turvallisuus – eikä Maslowin tarveteoriaakaan pidä unohtaa. Pelillistäminen innostaa aina uudestaan. Sillä ei kuitenkaan voida paikata sellaista, joka on jo rikki.

Uusi OPS velvoittaa ottamaan oppilaat mukaan suunnitteluun. Poikien rajut leikit kasvattavat yhteishenkeä. Mielikuvittelu on kykyä nähdä sellaista, mitä ei vielä ole.

Oppimaan houkuttelu on kuin lapsen houkuttelua ulos komerosta, joka on sisältäpäin lukittu. Mitä improvisoivan jazz-muusikon aivoissa tapahtuu? Pelillisyys hyvässä ilmapiirissä luo taikapiirin (magic circle).

Peliohjelmointi ja e-Urheilu

Miikka Merikanto kertoo opiskelijoita innostavista hackathoneista.

Miikka Merikanto kertoo opiskelijoita innostavista hackathoneista.

Miikka Merikanto heitti pelillisyyskeskusteluun toisen asteen ammatillisten opiskelijoiden tilanteen. Mihin datanomit työllistyvät, kun tradenomit ja insinöörit valitaan ennen heitä?

Suomen Liikemiesten Kauppaopistossa todettiin, että vanhat ohjelmointikieliin keskittyvät taitovaatimukset eivät enää vastaa työelämän tarpeita. Oulun seudulla videopelejä kehittävä Fingersoft työllistää datanomeja. Niinpä datanomikoulutukseen muotoiltiin peliohjelmoinnin, web-ohjelmoinnin ja java-ohjelmoinnin taitopolut, joissa opitaan tämän päivän työelämässä tarvittavia taitoja.

Opintojen keskeyttämiset ovat vähentyneet selvästi. Opiskelijat kokoontuvat koodaamaan hackathoneihin, joita järjestetään perjantai-iltaisin koulun normaalin aukioloajan ulkopuolelle. Valvonta pitää toki järjestää, mutta opiskelijoiden innostus on huikea. Yhteistyössä on mukana Suomen elektronisen urheilun liitto SEUL.

Liikettä ja leikkiä digioppimiseen

Lauantaiaamuna ällistyimme astuessamme kokoustilaan, kun pöydät ja tuolit oli pinottu huoneen reunoille. Irmeli Pietilä kertoi tanssivasta englanninopettajasta Pia Kiviaho-Kalliosta ja liikkeen vaikutuksista aivoihin. Muodostimme suuren piirin ja esittelimme itsemme: Ensimmäinen teki valitsemansa liikesarjan ja sanoi etunimensä, seuraava toisti edellisen liikesarjan, teki omansa ja sanoi etunimensä. Jokainen teki siis kaksi liikesarjaa.

Seuraavaksi lähdimme peräkkäin käytävään tunnustelemaan, mitä sieltä löydämme. Kun olimme palanneet kokoustilaan ja purkaneet löytöjämme, siirryimme Linda Liukkaan Hello Rubyn tanssiharjoituksiin. Toinen parista antoi ohjeet, toinen tanssi, ja sitten vaihdettiin rooleja.

Veivattavan laatikon Napoleon ja Nessi toteutettiin neljän hengen ryhmissä. Yksi esitti Napoleonia, toinen Nessiä, kolmas ohjasi Napoleonia ja neljäs Nessiä.

Aika loppui kesken, joten oman liikkuvan koreografian laatiminen jäi kotiläksyksi.  Jokainen sai kuitenkin aivoja virkistävän aamujumpan.

Rahapelit ja inhimillinen oppimiskyky 

Sanni Nuutinen kertoi, että rahapeleissä on kyse tunteista ja että ruletin on kehittänyt matemaatikko Pascal. ”Melkein lähellä” tuottaa suurempaa mielihyvää kuin voitto, ja pronssimitalisti on tyytyväisempi kuin hopeamitalisti.

Hän näytti väittämiä rahapeleistä, joihin reagoimme punaisella tai vihreällä lapulla ja perustelimme valintamme. Täyttä yksimielisyyttä ei syntynyt, osa perusteluista nousi todennäköisyyslaskennasta, osa arveluista pelivälineiden kulumisesta tai painotuksesta.

Suomalaiset aikuisikäiset pelaavat rahapelejä paljon. Pelaajan pitäisi miettiä budjettiaan, paljonko hänellä on varaa kuluttaa rahapeleihin – ja paljonko varaa hävitä?

Pelaajaoppiminen

Arduinon ohjelmointia

Arduinon ohjelmointia

Tero Toivanen kertoi pelaajaoppimisesta; ei pelata koskaan yksin, mutta käytetään monia medioita samanaikaisesti. Tätähän harrastivat jo 1990-luvun koodarit, jotka pyysivät Usenetissä toisiltaan apua ongelmiinsa. Verkon keskusteluryhmässä oma ongelma pitää kuvata niin, että toinenkin sen ymmärtää – ja silloin, kun on eritellyt ongelmansa kyllin tarkasti, kenties ratkaisee ongelmansa itse. Virheistäkin oppii.

Ryhmissä paneuduimme Arduinojen ohjelmointiin. Yritysten, erehdysten, epävarmuuden, turhautumisten ja oivallusten jälkeen useimmat ryhmistä onnistuivat saamaan LED-valot syttymään haluamallaan tavalla.

Osaamismerkit pelillistämismekanismina

Irmeli Pietilä, joka viime syksynä väitteli pelillisyydestä, muisti kertoneensa pelillistämisestä IT-kouluttajien Tallinnan seminaarissa edellisen kerran pari vuotta sitten. Jo silloin painotettiin, ettei pelillistäminen ole vain PBL (points, badges, leaderboards) vaan maaginen ympyrä.

Osaamismerkit ovat yksi pelillinen elementti. Haaga-Helia tarjoaa 55 opintopistettä suorittaneille virallisen sähköisen osaamismerkin. Irmeli lupasi meille jokaiselle sähköisen osaamismerkin seminaariin osallistumisesta.

Reflektio

Seminaarin päätteeksi reflektoimme kokemaamme Tarmo Toikkasen johdolla Viking XPRS:n kokoushuoneessa. Tero Toivanen kertoi saaneensa monenlaista palautetta aamuisesta pelaajaoppimisen työpajastaan. Hänen tarkoituksensa olikin saattaa meidät epämukavuustilaan, epävarmuuteen. Se synnytti turhautumisia, mutta myös oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia. Maailma muuttuu, myös oppiminen. Mauri Laakson mielestä seminaari oli yksi parhaista hänen kokemistaan. Asiat loksahtivat paikoilleen, ilmapiiri oli turvallinen ja edettiin ratkaisukeskeisesti. Merkitystä on ollut kaikella, mitä seminaarihuoneessa on tapahtunut. Sanni Nuutinen kertoi saaneensa kannustusta, hyvää palautetta ja kehittämisvinkkejä. Irmeli Pietilä totesi, että epävarmuutta synnyttäneitä asioita oli paljon. Hän painotti, että pää toimii paremmin, kun ihminen liikkuu, ja viittasi aamulla vetämäänsä leikki ja liike -tuokioon. Anne Rongas puhui vertaisvaihdannasta, jossa koko jengi on ollut mukana ideoimassa. Matkanjohtajana kiitin osallistujia aktiivisuudesta ja siitä, että he olivat sovituissa paikoissa ajoissa.

Hengen ja ruumiin ravintoa

Perjantaina aterioimme hotellimme Vana Wirun uusitussa Farm-ravintolassa. Ruoka oli erinomaista, mutta tarjoilu 19 hengen seurueelle oli tuskastuttavan hidasta, vaikka ruuat oli tilattu etukäteen. Niinpä me 11, jotka lähdimme Estonian Carmeniin, emme ruokailuun varatussa kahdessa tunnissa ehtineet jälkiruokaan asti. Se kuulemma oli ollut erinomaista, ja tarjoilu kolmelle myöhässä Tallinnaan saapuneelle seurueemme jäsenelle sujui ongelmitta ja ripeästi.

Carmenin väliajalla keskustelimme pelillisyydestä. Pelaako Carmen? Tai härkätaistelija? Pelaavatko Carmen ja Don José samaa peliä? Vai onko heillä eri säännöt? Mistä tavallinen suomalainen mies löytäisi Carmeninsa? Entä miten pitäisi suhtautua, kun toinen sanoo: ”Sinä vain pelaat etkä ole tosissasi”? Seminaari keskusteluineen monipuolisti käsitystämme pelillisyydestä.

Lauantainta suuntasin vaasalaisen ystäväni kanssa Tallinnan taidehalliin katsomaan edellisenä päivänä avattua Tiit Pääsuken ja Kris Lemsalun näyttelyä Kaunotar ja hirviö. Kahden eri sukupolvea ja sukupuolta edustavan taiteilijan näyttely vaikutti ja puhutti vielä lounaalla La Bottegassa.

Kategoria(t): Kulttuuri, Opetus, Taidenäyttelyt, Viro Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *