Kulttuuria, hengittämistä ja avoimuutta

Mene museoon,
hengitä ja keskity;
elät pidempään.

Ole arjessa
läsnä, rauhoita mielen
poukkoilu hetkeen.

Helsingin yliopiston Sosiologian alumnit lupasivat selvittää, miten työelämässä selviää hengissä, vaikka muutos murjoo ja tulospaineet tuupertavat. Kymmenet alumnit kokoontuivat 7.11.12 Social- och kommunalhögskolanin luentosaliin kuulemaan, millaisia neuvoja työhyvinvointiin tarjoavat ylilääkäri Markku T. Hyyppä, Mindfulness-kouluttaja Reija Suntio ja Futuricen henkilöstöpäällikkö Lenita Lempainen.

Markku T. Hyyppä kertoi suomenruotsalaisesta yhteisöllisyydestä, kulttuurista ja eliniänodotteesta. Hän aloitti köyhien suomenruotsalaisten mieskuorosta, jonka keski-ikä on 86 vuotta. Eliniänodote suomenruotsalaisilla on selvästi suurempi kuin vertaisryhmillä, kun kaikki tunnetut terveyteen vaikuttavat tekijät kuten tupakointi, koulutus, varallisuus, kolesteroli, lääkärin toteamat sairaudet jne. on vakioitu. Hufvudstadsbladetin kuolinilmoituksissa vainajan keski-ikä on 90-vuotta, Helsingin Sanomissa 70-vuotta.

Yleensä vähemmistöjen eliniänodote on pienempi kuin kantaväestön, mutta suomenruotsalaisilla päinvastoin. Suomenruotsalaiset luottavat toisiinsa. Luottamus on ryhmän eikä yksilön ominaisuus. Toisaalta hyvä terveys lisää sosiaalista pääomaa.

Terveyteen vaikuttavat lähipiiri, verkostorakenne, ympäristö, kulttuuri ja historia. Raimo Tuomelan hyvinvointiteorian mukaan peruskulttuuri vaikuttaa me-henkeen, joka vaikuttaa sosiaaliseen piiriin ja lopuksi hyvään terveyteen ja työhyvinvointiin.

Kiinalaiset ovat tutkimuksillaan todistaneet, että televisionkatselu tyhmistää ihmistä. Dementia lisääntyy meilläkin.

Epidemiologisten seurantatutkimusten mukaan kulttuuriharrastukset kasvattavat eliniänodotetta, kun kaikki muut terveyteen vaikuttavat tekijät vakioidaan. Aivoja kannattaa kuormittaa, varsinkin yhteisöllisesti esimerkiksi yhdistystoiminnassa.

Erään seurantatutkimuksen mukaan 20 vuoden kuluttua vapaa-ajanharrastuksissaan aktiivisimmista oli hengissä 94 %, kun taas sohvaperunoista vain 80 %. Kulttuuriharrastukset pienentävät jopa miespuolisten tehdastyöläisten kuolemanvaaraa. Sen sijaan sydänkuolemiin kulttuuriharrastukset eivät vaikuta.

Sosiaalinen ja kulttuurinen pääoma vaikuttaa stressittömyyteen ja synnyttää epigeneettisiä muutoksia aivoissa. Kulttuuri edistää työhyvinvointia. Aiheesta voi lukea lisää Markku T. Hyypän teoksesta Healthy Ties.

Reija Suntio ohjasi meidät keskittymisharjoitukseen. Silmät kiinni ja selkä suorana huomasi, miten mieli hyppeli sirpaletiedossa ja miten hengitykseen keskittyminen vaikutti.

Tietoinen läsnäolo on tämänhetkisen kokemuksen hyväksyvää tiedostamista, kaiken tutkimista neutraalisti avoimin mielin. Aivot suunnittelevat tulevaa tai ovat menneessä. Meidän ei kuitenkaan tarvitse seurata kaikkia impulsseja vaan olla ja hengittää.

Jon Kabal-Zinn kehitti 19070-luvulla mindfulnessin buddhalaisen zen-perinteen pohjalta kivun ja stressinsietoon. Menetelmä tarjoaa uudenlaisen näkökulman, tehokkaan osan kognitiivista terapiaa mm. masennuksen hoidossa.

Voisimme arjessa olla enemmän läsnä keskittymällä hampaidenpesuun ja suihkuun sen sijaan, että mietimme niiden aikana päivän muita tehtäviä. Mieli on koko ajan muualla kuin siinä, mitä olemme tekemässä.

Meditaatio kasvattaa aivojen vasenta otsalohkoa kun taas ahdistuneilla, masentuneilla ja ylivireillä aivojen oikea otsalohko on vasenta aktiivisempi. Stressitilanteessa tietoinen läsnäolo luo tilaa havainnon ja reaktion välille, auttaa tunnistamaan, mikä reaktiossa tulee omasta historiasta. Silloin on helpompi reagoida tietoisesti ja rationaalisesti.

Läsnäoloa töissä tai vapaa-ajalla voi lisätä pysähtymällä havainnoimaan hengitystä, kehon tuntemuksia, kuuntelemalla toista miettimättä omaa vastausta tai kävelemällä huomio jalkapohjissa. Omilla ajatuksilla voi myös pahentaa stressiään.

Lopuksi Reija Suntio lausui Lassi Nummen runon Kun saavumme tähän hetkeen.

Lenita Lempiäinen kertoi Futuricesta, vuoden 2012 parhaasta suomalaisesta ja eurooppalaisesta työpaikasta. Futuricen työntekijät edustavat kolmeatoista kansallisuutta. Futurice on kehittänyt mm. Kiinteistömaailman verkkopalvelun ja Itellan  sähköisen jakokirjan, jossa haastena olivat postinjakajien monet eri kielet.

Futurice on työpaikka, johon on mukava tulla aamuisin. Yritys perustettiin vuonna 2000. Alun kasvukipujen huomattiin johtuneen tiedon puutteesta. Ne korjattiin kolmella muutoksella:

  • Täydellinen läpinäkyvyys, mm. johtoryhmän tapaamiset ovat avoimia ja Yammeria käytetään ahkerasti
  • Selkeät tavoitteet, suunta ja visio
  • 3×2-ajatustapa: Mieti kaikessa tekemisessäsi, miten se nyt ja tulevaisuudessa vaikuttaa kollegoihin, firman tunnuslukuihin ja asiakkaisiin.

Futuricessa työntekijät, asiakkaat ja käyttäjät ovat tyytyväisiä, työntekijään luotetaan ja hän voi kehittyä jatkuvasti. Työntekijöiden keski-ikä on 30 vuotta ja heistä 90 %:lla on korkeakoulututkinto. Ketterässä työskentelyssä joka sprintin jälkeen reflektoidaan tehtyä ja annetaan ja saadaan myönteistä ja kehittävää palautetta. Palaverikello muistuttaa, että joka palaverilla on agenda ja loppureflektointi.

Vuosittaisten kehityskeskusteluja vastaavien tarkistuspisteiden lisäksi pidetään kuukausittain MAD-tapahtumia, joissa ryhmä tukee ammatillista kehittymistä, sekä viikoittaisia tapaamisia, joissa kaikki vastaavat toistensa työhyvinvoinnista.

Työssä opitaan 90 % asioista. Koulutuksiin ja konferensseihin pääsee, kunhan arvioi, miten kyseinen tilaisuus kehittää omaa työtä tai organisaatiota ja tilaisuuden jälkeen jakaa sen antia esimerkiksi osaamisenjakolounailla.

Viestinnässä painotetaan laatua ja palautetta. Toimipisteiden välisten tiedotteiden sisällöstä vastaa henkilöstö, ei henkilöstöhallinto. Yammerissa etätyöntekijä pääsee mukaan käytäväkeskusteluihin. Futufriday-tapahtumien ja toimitusjohtajan kyselytunnin ohella panostetaan kasvokkaisiin tapaamisiin. Henkilöstökyselyä on laajennettu myös perheenjäsenten vastattavaksi.

Futuricessa ei uskota ylitöihin. Sen sijaan joustoon ja sairaiden lasten hoitamiseen panostetaan. Saunat ja keittiö, samoin ilmaiset virvokkeet, ovat kaikkien käytettävissä.

Lenita Lempiäinen muistutti: ”Kulttuuri syö strategian lounaaksi.”

Kategoria(t): ICT, Kulttuuri, Työ Avainsana(t): , , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *