Someaktiivit laineilla

SomeTimessa
asiaa ja viihdettä
kohtaamisia

joka mennyttä
muistelee – kokee monet
hetket uudestaan

yhteisön talkoot
avoimet sekoukset
valmista syntyy

ääni, kirjoitus
tietoturva, videot
kurssi netissä

muistetaan vanhaa
opitaan toisiltamme
loihditaan uutta

SomeTime 2018 keräsi eri puolilta Suomea parisenkymmentä someaktiivia Viking Gracelle 15.–16.6.2018. Auto- ja junakyydit veivät kohti Turkua, missä Venla Räty odotti meitä lippujen kanssa. Tapahtuman videotallennuksista huolehtivat Jarmo Lahti Infocreasta ja Jyrki Ollinen (JatsiTV 1 ja JatsiTV 2). Aihetunnisteina olivat #SomeTime2018 ja #laivalla. Tapahtumasta ottamiani valokuvia  on FlickrissäMaria Laitisen ja Jarmo Lahden kanssa menomatkalla pohdittiin, olisiko tämä viimeinen SomeTime, mutta paluumatkalla ideoitiin jo SomeTimen 10-vuotisjuhlia.

Pauliina Mäkelä

Pauliina Mäkelä avasi tilaisuuden muistelemalla, mistä SomeTime-tapahtuma sai alkunsa. Kaikki somesukulaiset eivät ehtineet tammikuussa 2010 Innovaatiojunaan, joten porukka päätti kokoontua Espooseen toukokuussa. Kaikki SomeTime-tapahtumat on järjestetty avoimesti, yhteisöllisesti ja itseorganisoituvasti talkoohengellä. Järjestelykokousten sijaan puhuttiinkin sekouksista, joissa läsnäollen ja etänä sovittiin tapahtuman esiintyjistä ja aiheista ja muista järjestelyistä.

Kun ruvettiin muistelemaan, niin vuosien varrelta pulppusi kaikenlaista parisuhteista, hameita syövistä rullaportaista, flash mobeista ja yhdessä oppimisesta.

Tietoturvallisuus

Jukka Kivi, Karri Anttila, Laura Johansson, Pauliina Mäkelä ja Jyrki Ollinen

Jukka Kivi pohti datan, informaation ja tietämyksen eroja. Data on tiedon konkreettinen esitysmuoto, informaatio ihmisen ymmärtämä tieto ja tietämys sääntöpohjaista tietoa, jota tekoäly käyttää.

Katakri on tietoturvallisuuden auditointityökalu. Valtioneuvosto on asetuksellaan määritellyt asiakirjoille neljä suojaustasoa: erittäin salainen, salainen, luottamuksellinen ja käyttörajoitettu. Suomen henkilötietolaki on vuodelta 1999. Tänä keväänä on ruvettu soveltamaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta GDPR:ää.

Kyberturvallisuuteen kuuluvat maanpuolustukselliset asiat. Kyberturvallisuuskeskus perustettiin muutama vuosi sitten. Kansalaisen kyberturvauhkia ovat mm. tietokonevirukset ja kalastukset. Wifi-verkkoon liittymisessä on aina tietoturvallisuusriski: voiko välissä olla jokin toinen verkko, joka kalastaa sanomat salasanoineen? IoT eli vaikka sähköautot tai kodin sähkölukko tuovat omat riskinsä.

Kun puhutaan tiedustelusta, niin pitää muistaa, että infosota on kuin peli: pelkkä puolustautuminen ei riitä. Eihän se riitä futiksessa, shakissa tai tenniksessäkään. Tiedustelussa käytetään samantapaisia algoritmeja kuin markkinatutkimuksessa, kun selvitetään, mikä asiakkaita miellyttäisi.

Onko Suomi tiedustelun valkoinen alue? Tarvitsisimmeko valvojien valvojia? Tarvitsisimmeko kaupallista tiedustelulakia? Miten paljon terveystietoja kaupallisilla organisaatioilla onkaan? Kiinnostaisivatko ne lääkefirmoja, vakuutusyhtiöitä tai työnvälitystä?

Miten hävittäjälentokone pudotettaisiin

  • perinteisellä tavalla
  • kyberhyökkäyksellä
  • hybridivaikuttamisella?

Ääni ja esiintyminen somessa

Liisi Pettersson

Liisi Pettersson painotti, että äänitreenit vaativat säännöllisyyttä ja oikeanlaisia toistoja. Ei riitä, että harjoittelee kerran kurssilla ja unohtaa sitten; eihän suihkussakaan käydä vain kerran vuodessa.

Äänentuoton pitäisi aina olla taloudellista. Kuka tahansa voi oppia laulamaan; kyse on lihasten harjoittamisesta ja lihasten ja korvan yhteistyöstä. Äänihuulet värähtelevät toisiaan vasten ja niitä säädellään ilmanpaineella.

Teimme muutaman harjoituksen: pyöritimme kieltä hampaiden ympäri suuntaan ja toiseen, työnsimme kieltä ulos niin, että kielenkärki oli alahampaiden takana ja hieroimme poskiamme. Juu, tuntui.

Lisätietoa ääneen vaikuttavien lihasten harjoittamisesta löytyy äänikurssilta.

Some ja kirjoittamisen harjoitus

Venla Räty

Venla Räty kertoi, miten somessa voi opiskella erilaisten tekstimuotojen kirjoittamista ja saada vertaistukea ja -palautetta.

Miksi kirjoittamisen harrastaminen on tärkeää varsinkin some-ammattilaisille? Meidän pitää hallita mm. tyyli, rakenne, hashtagit ja linkit. Nykyisin kirjoitetaan kaikkialla, myös kuvapalvelu Instagramissa. Videoihin pitää osata laatia käsikirjoitus. Jos kirjoitat hyvin, saat myydyksi mitä haluat: ajatuksiasi, osaamista, tietoa.

Harjoittelu on osa työskentelyprosessia. Miten haluat harjoitella ja miten opit? Luet sellaista, mitä haluat kirjoittaa, mutta myös sellaista, mitä et halua kirjoittaa. Harjoitukset voivat olla lyhyitä, pitkiä, kertaluontoisia, toistuvia, tekniikkaa, ajattelua. Luova ajattelu on pitkälti ideointia ja ideoiden jatkokäsittelyä, mahdollisesti muiden tekstien analysointia.

Voiko kirjoitustaitoa mitata? Koulussa tekstejä taidettiin muinoin arvioida laskemalla kirjoitusvirheitä. Somessa arvioinnissa toimivat myös palaute, itsereflektio, klikkaukset ja jaot. Pisteytetyt tehtävät ovat helppo, mutta aika mekaaninen mittaustapa.

Kirjoitusharjoitteluun pitäisi aina kuulua tavoite, suunnittelu ja arviointi. Ideoita kirjoitusharjoitukseksi voisivat olla:

  • Rakenna hahmo, johon poimit piirteitä tuntemistasi ihmisistä.
  • Mitä teet toisten puolesta? Miten olet suuri ihminen? Kirjoita ensin tämä, unohda sitten, että kirjoitit itsestäsi ja kirjoita kaikki, mitä tiedät kyseisestä aiheesta.

Niina Hakalahden ja Taija Tuomisen kirjoittajaopas löytyy netistä. Sanarkia-blogista löytyy luovan kirjoittamisen vanha koira -harjoitus. Somekirjoittamisen harjoituksia löytyy englanniksi runsaasti. Copywriter-harjoituksissa voi kirjoittaa mainoksia uudestaan tai analysoida niitä. Hyvä vinkki on lukea ääneen, mitä on kirjoittanut, ennen kuin julkaisee. Hyvää harjoitusta on myös tiivistää pitkä artikkeli tviitiksi tai kirjoittaa sama viesti eri kanaviin.

Hyvän videon anatomia

Karri Anttila

Karri Anttila tarjosi tuhdin paketin vinkkejä hyvän videon laatimiseen.

  • Tunne yleisösi! Suunnittele videosi: alku, keskikohta ja loppu. Mitä haluat kertoa kohdeyleisöllesi? Kerro tarina, johon on helppo samastua tai josta on helppo innostua.
  • Julkaise säännöllisesti! Säännöllisyys ei tarkoita, että pitäisi julkaista joka päivä. Kerran viikossakin on säännöllisesti. Kymmenen minuutin videon leikkaamiseen menee helposti noin kolme tuntia.
  • Tunne laitteesi! Tee mahdollisimman hyvää laatua laitteella, joka sinulla on. Tärkeämpää on tuntea oma kalusto kuin ostaa uutta. Känny riittää pitkälle.
  • Pidä kiinni omasta tyylistäsi – yleisön ehdoilla. YouTube on yhteisöllinen palvelu. Siispä kuuntele, keskustele, vastaa kommentteihin ja anna yleisön auttaa sinua. Älä juutu samaan. Ota riskejä, kunhan pidät perusjärjen päässäsi.
  • Vakaata kuvaa on miellyttävää katsella. Pienellä näytöllä värinä häiritsee vielä enemmän kuin isolla. Rajaus pilaa – tai tekee kuvan.
  • Löydä hyvät paikat kuvata. Valkoinen seinä ei välttämättä ole paras tausta. Käytä kuvituskuvia, vaikka vanhaa Itämeren maisemaa.
  • Nauti tekemisestä! Se näkyy ja kuuluu videossa. Ihmiset ovat kiinnostavampia kuin logot.

CMAD

Johanna Janhonen ja CMAD.FI

Johanna Janhonen veti CMAD.FI-tapahtuman suunnittelutyöpajan. Ryhmissä pohdimme, millaisia esityksiä ja puhujia haluaisimme, mitä ohjelmaa olisi väliajalla, ketkä voisivat olla sponsoreina ja mitä muuta tapahtumalta haluaisimme. Ideoita syntyi runsaasti, mm. rusettiluistelutyylinen verkostoituminen satamassa ja omien odotusten kertominen jo etkoilla Twitterissä.

CMAD.FI tapahtuu ensi vuoden tammikuun neljäntenä maanantaina Viking Gracella. Tänään SomeTimessa siis harjoittelimme CMADiakin varten, miten someaktiivien tapaaminen merellä onnistuu ja onnistuuko striimi.

Verkkokurssi

Laura Johansson

Laura Johansson kertoi kevään aikana tehdystä verkkokurssista. Suunnitteluun meni aikaa, mutta toteutus oli sitten nopea. Kurssi on tarkoitettu mikroyrittäjille ja siinä neuvotaan, miten he voisivat tehdä laadukkaita kuvia someen.

Kurssin idea syntyi Helmi Korhosen päättötyöstä Omnian markkinointiviestinnän erikoistutkintoon. Matkan varrella opittiin paljon.

  • 1. Suunnittele kuvakulmat.
  • 2. Laadi kuvauspäivää varten vaikka ranskikset siitä, mitä on tarkoitus kuvata.
  • 3. & 4. Jälkikäsittely ja lisämateriaali. Panosta kirjalliseen materiaaliin, sitä on helppo päivittää, vaikka sovellukset muuttuisivat. Kuvaajan kannattaa tehdä muistiinpanot siitä, missä kohdassa oli hyviä otoksia, jotta koko kahdeksan tunnin tallennetta ei tarvitse käydä lävitse.
  • 5. Hoida verkkokauppa- ja yhteistyökuviot.
  • 6. Hoida myynti ja markkinointi. Rummuta joka paikassa.

Verkkokurssiin liittyy myös Facebook-ryhmä, johon voi ladata omia kuvia ja jossa saa niistä palautetta ja vinkkejä. Keskustelussa todettiin, että vinkkivideot, webinaarit, workshopit ja osaamismerkit voisivat innostaa verkkokurssille.

Kategoria(t): sosiaalinen media Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.