Kalevala nykypäivään
Suomi-brändi uuteen nousuun
Suomen kansan vanhat runot
noitarummut, tuonen tuvat
shamanismi, savusauna
sekä ukkobakkanaalit
eksoottinen rajaseutu
suuren karhun kainalossa.
Tietokone, älykänny
joka tallaajan taskussa
pelibuumin nostattavat –
mistä peleihin sisältö?
Autenttista kulttuuria
muinaisista tarinoista
isiemme kertomista
äitiemme laulamista.
Niistä Sammon rakennamme.
Vuoden alumni Hannu Juhani Nurmio piti yleisöluennon Kalevala-brändistä 2000-luvulle Helsingin yliopiston suuressa juhlasalissa 17.3.2016. Idean puheeseensa hän kertoi saaneensa Tolkienin The Story of Kullervosta. Vuonna 1888 Kalevala käännettiin englanniksi ja Tolkien alkoi kehittää uusia kieliä. Suomen kieli on harvinaisen vanha, sehän on pysynyt samanlaisena vuosisatoja.
SKS:n kirjasarja Suomen kansan vanhat runot on kokonaisena netissä. Niistä Lönnrot valitsi osan Kalevalaan, joka tähän mennessä on käännetty 65 kielelle. Lönnrot halusi mm. esittää vanhan Ainoa vikittelevän Väinämöisen inhimillisenä eikä jumalolentona ja valitsi sen mukaan säkeitään. Suomen kansan vanhat runot kertovat tarinaa, joka koskee ihmistä aina ja kaikkialla. Niistä voisi koota vaikka seitsemän erilaista Kalevalaa.
Kun Suomi itsenäistyi, suomalaisuutta ajettiin sisään kreikkalais-roomalaisen monijumalaisen kuvaston avulla. Lönnrot tiedemiehenä ja taiteilijana halusi välittää Kalevalassa jotain muinaissuomalaisten animistisesta luontouskonnosta, mutta lopetti Kalevalan Jeesus-lapsen syntyyn. Väinömöinen lähti – ja vannoi palaavansa, kun häntä taas tarvitaan.
Suomen sisällissota alkoi 27.1.1918 ja isovanhemmat taistelivat vastakkaisilla puolilla. Väinö I valittiin Suomen kuninkaaksi, mutta ei koskaan saapunut tänne. Sotien välisenä aikana Kalevalaa käytettiin Suur-Suomi-propagandassa. 1940-luvulla Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle Viipurin, karjalaisten kaupungin.
Sotien jälkeen tulivat Kekkonen ja YYA. Otto Wille Kuusinen kirjoitti Kalevan neuvostopainokseen marksilaishenkisen esipuheen, jossa Louhi Pohjan Akka Sampo-haaveineen edusti kapitalistia.
Entä nyt, 2000-luvulla? Kaikkialla maailmassa on ollut samankaltaista kansanperinnettä, olemmehan kaikki tämän planeetan asukkaita ja Afrikasta kotoisin. Ihmisarvo kuuluu kaikille syntymälahjana ja ihmisen pitää tuntea omat juurensa. Globalisaatio vaikuttaa talouteen ja kulttuuriin, ydinsota palauttaisi meidät rautakauteen.
Mikä merkitys on kansallisella identeetillä? Kalevala itsessään on myyttinen Sampo. Se pitäisi kirjoittaa uudestaan eri aikakausina. Se on ollut tavallisen kansan viihdettä, eikä sitä saa jättää korkeakulttuuriksi. Sillä voisi olla myönteinen rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Impivaara kuvaa suomalaisten huonoa itsetuntoa, uuden ja vieraan pelkoa. Suomi on nuori kansakunta ja itsenäisyytemme on ollut rajoitettua.
Meidän pitää kokeilla rajoja, ammentaa Kalevalasta designiin, muotiin ja tietokonepeleihin. Lönnrot kehitti Pohjolan ja Kalevalan vastakkainasettelun, mutta Suomen kansan vanhoista runoista voidaan löytää monipuolisempia tarinoita. Harry Potterin kaltaisella lajityypillä on kysyntää maailmalla. Mitä olisi tapahtunut, jos Waltari olisi kirjoittanut Kalevala-aiheisen fantasiaromaanin, joka olisi menestynyt kuin Sinuhe?
Hyvät käsikirjoitukset ovat keskeisessä asemassa ja Kalevalassa on potentiaalia: eksoottinen Pohjan akka, käynti tuonen tuvilla, shamaanien matkat. Voisimme ammentaa autenttisista lähteistä, joissa on kulttuurista uskottavuutta toisin kuin sarjakuvissa. Tarvitaan nyrkkipaja, jossa muutamalla tyypillä on näkemystä. Kalevalan tarinat ovat samanlaisia kuin Witcherin, jonka budjetti on 81 miljoonaa euroa. Rovion ja Supercellin peleillä on päivittäin satatuhatta pelaajaa. Uutta teknologiaa voisi käyttää ei-kaupallisiin tarkoituksiin interaktiivisesti puhelimissa ja museon lähiverkossa.
Suomen kansa on rehellistä ja yksinkertaista, meillä on Lapin luonto ja Joulupukin maa. Suomen hallitus on nimittänyt virallisen maabrändivaliokunnan. Paikallinen omaleimaisuus toimii ja meillä on Tom of Finland, mutta ehkä kaikkia Suomen järviä ei saada juomakelpoisiksi. Helsinki on merenrantakaupunki, mutta niin ovat Tukholma ja Tallinnakin, ja niissä molemmissa on Vanhakaupunki toisin kuin Helsingissä. Vasa-laiva upposi neitsytmatkallaan, mutta senkin ruotsalaiset käänsivät voitokseen Vasamuseet’lla.
Mitä meillä suomalaisilla on? Kalevala on brändi, jota meiltä ei voida viedä. Meillä on pohjoinen puhdas luonto ja vesi, nousimme nopeasti metsäläisyydestä tähän päivään. Sampo-myytti on innovatiivinen. Suomi on eksoottinen rajaseutu arvaamattoman suurvallan kainalossa.
Vuosi 2020 voisi olla Kalevalaan keskittyvä kansallisvuosi, jolloin tartutaan uusiin haasteisiin. Kaartin maneesista tai Vanhasta tulli- ja pakkahuoneesta voitaisiin kehittää Kalevala-talo, joka tarjoaisi turisteille ja helsinkiläisille kiinnostavaa toimintaa kuten musiikkia, taidetta, noitarumpuja, savusaunaa ja kuppausta. Lisäksi eri puolille Suomea voisi nostattaa pop up -Kalevalakyliä, joissa kävijät saisivat tutustua muinaisiin ukkobakkanaaleihin, karhunpeijaisiin ja shamaanien juhliin.
Heitettyään ilmaan poikkitieteellisiä ideoita Kalevala-brändistä 2000-luvulle Tuomari Nurmio totesi, että niihin voi tarttua – tai ne voi unohtaa kuten järveen heitetyn kiven. Hän myönsi, ettei ole lukenut Kalevalaa kokonaan, koska siinä on liikaa puuduttavaa toistoa, mutta sen taustasäteily inspiroi. Kalevalan poljento tuo suomalaista sävyä Amerikan valtavirran vastapainoksi, ja hän pitää suomen kielestä.
Ennen vaikuttavaa kalevalaista lauluaan hän heitti vielä, että juuri kuulemamme yleisöluento oli hänen ensimmäisensä – ja ehkä viimeisensä.
Vastaa