Katso seinää,
meditoi ja reflektoi,
tunne itsesi.
Vältä Alzheimer:
nuku, liiku, syö, tapaa
ystäviäsi.
Hetkyn ITU-verkoston Asiaa aivoista -tilaisuuteen 30.1.2013 kannettiin lisätuoleja, jotta kaikki ilmoittautuneet mahtuivat istumaan Tekniskan saliin, kun Ville Ojanen otti aivomme haltuunsa.
Ihminen on ensisijaisesti kokeva, vasta sitten toimiva. Aivot ovat osa biologista kehoamme ja tuottavat tietoisen kokemusmaailmamme. Syväunessa ihmisestä ei tunnu miltään, kun taas REM-vaiheessa aivot tuottavat unia.
Aivot siis tuottavat subjektiivisen kokemusmaailmamme valvetilassa ja REM-unessa. Osa siitä perustuu ulkomaailman dataan, mutta valtaosan aivot heittävät hatusta. Kokemus olisi reikäinen kuin emmentaljuusto, jos se perustuisi vain dataan.
Unessa aivot toimivat eri tavoin kuin valvetilassa. Jos datat ovat liian syvällä, ongelmanratkaisu ei saa niistä kiinni, mutta unessa data nousee pinnalle. Monimutkaisimmat ongelmat liittyvät sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Aivot prosessoivat yön aikana kehon kieltä ja äänenpainoja. Saattaa olla, että ihminen yön yli nukuttuaan toimii uudella tavalla.
Eräässä tutkimuksessa kaksi koeryhmää suoritti samoja, kohtalaisen vaikeita tehtäviä. Toinen ryhmä aloitti aamulla ja toisti suorituksen kahdeksan tunnnin kuluttua työpäivän jälkeen, toinen aloitti illalla ja toisti suorituksen aamulla kahdeksan tunnin kuluttua. Molemmissa ryhmissä suoritus parani toistamalla, mutta yön yli nukkuneessa ryhmässä merkittävästi enemmän.
Huomio sisäänpäin
Kielen rajat ovat maailman rajat. Ihmisen kokemus on kaikki, mitä hänellä on. Kannattaa pysähtyä, vaihtaa tarkkailun suuntaa sisäänpäin. Tuijottamalla seinää voi tulla yhä tietoisemmaksi itsestään. Ihmiset kuulevat sisäistä puhetta, mutta moniääniset kuulevat useita ääniä, heille puhuu joku muu kuin he itse.
Menetelmiä oman sisäisen kokemusmaailman tarkkailuun ovat esimerkiksi mindfulness, reflektio ja mediataatio. NLP:n ideana on mielikuvien luominen ohjaamaan aivoja ja tunteita. Systemaattisella harjoituksella tekniikasta riippumatta, kun käännämme huomion sisäänpäin, tulemme tietoisiksi tietoiseen läsnäoloon perustuvista kokemuksistamme ja tunteistamme.
Kolmenlaista informaatiota
Autonominen hermostomme käsittelee muista lihaksista tulevaa informaatiota. Toiset aivomme löytyvät vatsasta ja suolistosta. Intuitio voi usein antaa parempaa tietoa kuin looginen ajattelumme.
Aivojen limbinen järjestelmä vastaa tunteidemme kuvaamisesta. Tunteet ohjaavat käyttäytymistämme, mutta kaikkia tunteita ei voi kuvata sanoilla tai käsitteillä.
Korteksi eli aivokuori käsittelee tajuisen kokemusmaailmamme pintaa. Se on poimuttunut, noin kolme milliä paksu aivojen pintakerros, joka levitettynä peittäisi pari neliömetriä.
Ihminen on sosiaalinen eläin
Suuri osa elämästämme on tavanomaista, siksi haemme erilaisia kokemuksia. Alkoholi on kohtalaisen tylsä innoittaja verrattuna sosiaaliseen vuorovaikutukseen, intensiiviseen yhteyteen toiseen tai rakastumiseen.
Kirjoitetulla kielellä voidaan siirtää ajatuksia ja tunnetiloja aivoista toiseen. Puhelimessa puhumisessa tai keskustelussa, jossa ihmiset näkevät toisensa, he peilaavat toistensa fyysistä olemusta aivoissaan. Puheen tuottaminen ja ymmärtäminen simuloi motorista äänenmuodostusprosessia aivoissa.
Ihminen on eläimistä sosiaalisin. Helppo ratkaisu sosiaalisen elämän sujumiseen olisi, että olisimme kaikki samanlaisia, mutta evoluutio valitsi toisin. Jokaisen ihmisen mieli suodattaa monimutkaista dataa, eri ihmisten eri tavoin, siksi kannattaisi työskennellä yhdessä. Sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ihminen virittyy toisen aivotoimintaan. Entä kun ”kemiat eivät synkkaa”, kun toinen on liian erilainen? Joskus voi olla vaikea ymmärtää, miten paljon toisen ihmisen aivot poikkeavat omista.
Ihmisen aivot ovat tehokkaimmillaan yhdessä muiden kanssa ja maisemakonttorissa tähän olisi erinomainen mahdollisuus. Mutta jos samassa tilassa istuvat ihmiset eivät työskentele yhdessä vaan häiriintyvät toistensa työskentelystä, aivot kuormittuvat. Siksi ihmisellä pitäisi olla mahdollisuuksia valita tilansa kulloisenkin työtehtävänsä mukaan.
Katoaako kehollisuuden merkitys sosiaalisessa mediassa, vai antaako se mahdollisuuksia tavata uusia ja vanhoja tuttavia reaalimaailmassa? Masentaako Facebookin itsekehun kulttuuri tai toisten lomakuvat siellä?
Nukkuminen
Yksikin huonosti nukuttu yö vähentää aivojen kognitiivista kapasiteettia 30 – 60 prosenttia. Jos huono uni jatkuu, vähitellen värit katoavat elämästä. Hyötyjä syntyy vasta, kun hyvänlaatuista unta on riittävästi. Säännöllinen, ympäröivän elämän mukainen uni olisi parasta.
Aamu- ja iltaunisuus ovat evoluution tuotetta. Muinoin nukkuminen oli vaarallista. Silloin ei ollut järkevää, että kaikki heimon jäsenet nukkuivat yhtaikaa, vaan valvottiin ja vahdittiin vuorotellen. Vuorotyö ja epäsäännöllinen nukkuminen kuitenkin rasittaa aivoja.
Ville Ojanen piti nykymaailmassa parhaana nukkumista säännöllisesti kymmenestä illalla kuuteen aamulla. Yhteiskuntamme rytmi on sen mukainen ja ihminenhän luonnostaan valvoo päivällä. Hän myönsi kuitenkin, että illanvirkun yksilön, jonka työpäivä säännöllisesti loppuu iltayhdeksältä, ei kannata yrittää nukahtaa kymmeneltä illalla. Jos lapset eivät herätä aamulla, niin säännöllinen uni kahdesta yöllä kymmeneen aamulla voisi tällaiselle yksilölle olla optimaalinen.
Ihminen voi nukkua vuorokauden aikana päivä- ja yöunet, jolloin niiden yhteenlaskettu pituus on vuorokauden unentarve. Kymmenen minuutin torkut virkistävät, eivät pidemmät. Jos nukkuu pitkään, näkee unia tavallista enemmän, jolloin herättyään saattaa tuntea itsensä väsyneeksi. Alkoholi helpottaa uneen pääsyä, mutta tuhoaa syvän unen. Jos alkoholia käyttää unilääkkeenä, pitäisi pidättyä yhdessä lasillisessa.
Nuorten valvomistaipumusta voidaan selittää nukkumisen vaatimalla itsekontrollilla. Itse asiassa aivojen biologinen vuorokausi on 25 tunnin mittainen. Säännöllisyys, kohtuullisuus ja aktiivisuus ovat hyväksi aivoille. Jos tekee samaa asiaa, vaikka pelaa, ilman taukoja pitkään, tekeminen muuttuu aktivoivasta passivoivaksi. Lapsilla tietoisen läsnäolon taidot kehittyvät hitaasti, mutta niiden kehittymistä voidaan tukea.
Päivä- ja yöunien yhteenlaskettu pituusko vuorokauden unentarve? Muistan nuoruudestani joogamamma Mielikki Ivalon neuvon: kymmenen minuutin täydellinen joogarentoutus vastaa kahden tunnin yöunta. Se auttoi, kun lukio- ja opiskeluvuosien yöunet välillä jäivät niukoiksi.
Muistisairaudet
Muistisairauksia ja Alzheimerin tautia torjutaan parhaiten hyvällä unella, liikunnalla, ravinnolla ja sosiaalisilla suhteilla. Näistä uni on tärkein. Olemme pääasiassa nestettä, ja univaje altistaa kakkostyypin diabetekselle. Liikunta tukee kehon aineenvaihduntaa. Sosiaalinen vuorovaikutus aktivoi tehokkaimmin aivoja: erilaisen ihmisen kohtaaminen on tämän päivän Sudoku. Kellään ei ole Alzheimerin tautiin vääjäämättä johtavia perintötekijöitä, mutta yksinäisyys altistaa sille.
Miksi aivot ylikuormittuvat ja miten ylikuormitusta voisi purkaa tehokkaimmin? Arvot, merkitykset ja tavoitteet ohjaavat aivoja, mutta nykymaailma on niille liian monimutkainen. Aivoihin voi kehittyä energiaa syöviä ja tuhoavia ratoja. Mensa mittaa tietynlaista älykkyyttä, mutta parhaimmillaan älykkyys on kykyä sopeutua tilanteisiin, joihin pitää sopeutua – ja nämä tilanteet ovat eri ihmisillä erilaisia.
Aivoharjoitteita verkossa
Aivoharjoitteita on mm. osoitteissa lumosity, PositScience ja Aivokunto. Esimerkiksi Arvopeilissä voi pohtia elämänsä arvoja ja niiden toteutumista arjessa.
Aivot pysyvät kunnossa, kun ihminen liikkuu, syö järkevästi, ajattelee aktiivisesti ja reflektoi, pyrkii asettamiinsa tavoitteisiin ja on yhdessä muiden ihmisten kanssa.
Vastaa