Mobiilia musiikkia, pekkakukkaa ja kalamaljaa

viestintä muuttuu
parviäly vaikuttaa
bisnes kehittyy

löydä heimosi
kastele sen kukkia
auta, kuuntele

SoMeTime2010 22.5.2010 oli antoisa, vaikka jäinkin ilman risteilyä ja jatkoja maissa. Tapahtuman aloittaneen Helsinki Mobile Phone Orchestran rauhallinen ja harras esiintyminen mykisti ja innosti yleisön.
Some-guru USA:sta
Katja Presnal, turkua amerikkalaisittain puhuva SoMe-guru, lensi tweetattuna USA:sta luoksemme. Myytyään ensin lasten vaatteita huuto.netissä hän ryhtyi yrittäjäksi ja markkinoi tuotteitaan sosiaalisessa mediassa, ihmisten välisessä keskustelussa. Bisneksessäkin toimivat ihmiset eivätkä yritykset; ihmiset eri yrityksistä tekevät bisnestä keskenään.
Onko kenelläkään enää aikaa katsella televisiota? Mitä televisiomainos maksaisi? Sosiaalisessa mediassa ihmiset saavat tiedon silloin kun itse haluavat ja voivat vaikuttaa yritysten tuotteisiin. Niinpä yritykset myyvät entistä parempia tuotteita, sellaisia, joita ihmiset haluavat. Yrityksiltä menisi paljon rahaa, jos ne haluaisivat vastaavan tiedon tutkimuksilla.
Teknologia muuttuu ja ihmisten tapa viestiä muuttuu; markkinoinninkin pitäisi muuttua. Sosiaalisessa mediassa lisäarvo ei tule teknologiasta – toki sen pitää toimia – vaan siitä, mitä ihmiset tekevät.
Paikkasidonnaiset palvelut
Mitä ihmiset haluavat? Entä missä kulkee yksityisyyden raja?
Mitä lähempänä kaupan hyllyä asiakas on, sitä tärkeämpiä ovat kaverien mielipiteet. Jos asiakas haluaa tuotteesta tai palvelusta lisätietoa, yrityksellä pitäisi olla keinot vastata esimerkiksi mobiilioptimoiduilla nettisivuilla, sähköpostilla ja mobiilimainonnalla.
Esimerkiksi, kun asiakas istuu ostoskeskuksen ravintolassa, hänelle voitaisiin tarjota musiikkia kuunneltavaksi. Jos ostoskeskuksen kassalla on pitkät jonot, asiakas saattaa tilata tuotteen netistä, mistä saa lisätietoa tuotteesta ja muiden asiakkaiden viestejä tuotteeseen liittyvistä kokemuksista.
Ostoselämyksen voi jakaa twiiteillä kaikille seuraajilleen. Kun asiakas twiittaa tuotteesta, jota on kaupassa katsomassa, asiakaspalvelija voisi tarjota entistä paremman elämyksen tulemalla luo: ”Voisinko auttaa? Olet kiinnostunut tästä tuotteesta.”
Mobiiliteknologian avulla ihmiset voisivat shoppailla yhdessä, vaikka ovat eri paikoissa: ”Hei, mitä pidät tästä minun päälläni?” He voisivat myös jakaa ostoselämyksiään ja kuvata, mistä hyllystä tuotteen löysivät ja miltä se maistui.
Yhdysvalloissa mustana perjantaina, vuoden tärkeimpänä ostospäivä, sadat tuhannet ihmiset keskustelivat myyntikampanjasta Twitterissä, välittivät tietoa alennuksista ja jonojen pituuksista sekä ideoita tuotteen käyttömahdollisuuksista. Seuraajat arvostavat twiittaajaa, joka kertoo ensimmäisenä, mistä hyvää löytyy.
Laajennettu todellisuus
Kun ihminen kuvaa mobiililaitteellaan laskettelurinnettä, hän voisi saada samalla tiedon siitä, missä ovat jyrkät ja missä loivat rinteet. Kun ihminen kertoo syöneensä kiinalaisessa ravintolassa kanaa, niin kun hän seuraavan kerran astuu ruokakauppaan, hänelle voitaisiin tarjota kanaa alennuksella sekä lisäksi reseptiä, jonka avulla hän itse voisi valmistaa samanlaista kanaa, josta nautti ravintolassa.
Kanta-asiakaskorttiin voitaisiin linkittää kännykkä, joka ihmisille on nykyään entistä tärkeämpi; jotkut jopa sanovat mieluummin kadottavansa kukkaronsa kuin kännykkänsä.
Viestintä muuttuu
Ihmisten välinen viestintä jatkuu, mutta muodot muuttuvat. Enää ei tulla kylään yllätysvierailulle niin, että vain soitetaan ovikelloa ja kysellään kuulumisia. Enää ei välttämättä edes soiteta kännykkään vaan lähetetään tekstiviesti tai twiitti, jolla kysytään, milloin voi soittaa. Näin kunnioitetaan toisen yksityisyyttä.
Ennen vauvan syntymästä kerrottiin lähipiirille postikortein tai puhelinsoitoin. Nykyisin tieto uudesta vauvasta ponnistaa jo synnytysvuoteelta Twitteriin jaettavaksi isoille ihmismassoille.
Keskustelu
Eräs osallistujista kertoi, että jos hän huomaa työkaverinsa olevan netissä öiseen aikaan, hän saattaa lähettää viestin ja kysyä, voisiko soittaa. Toinen kertoi kahdeksan vuotta sitten saaneensa moitteita, kun tuoreena isänä lähetti tekstiviestejä synnytyssalista.
Muistan, miten kymmenen vuotta sitten eräs ystäväni ihmetteli, miksen avannut ovea, kun hän viiden aikaan iltapäivällä oli kulkenut kotini ohi ja soittanut ovikelloani.
Pecha Kucha
Puolessatoista tunnissa vedettiin hengästyttävällä vauhdilla yhdeksän Pecha Kucha -esitystä Anne Rongaksen juontamina. Hän kertoi japanilaisen termin tarkoittavan porinaa. Ote on rento, vapaa ja epämuodollinen, mutta formaatti tiukka: kaksikymmentä diaa vaihtuu kahdenkymmenen sekunnin välein, joten koko esityksen pituus on kuusi minuuttia ja neljäkymmentä sekuntia.
Eilen, tänään, huomenna

Tarmo Toikkanen
aloitti tykityksen kertomalla sosiaalisesta mediasta eilen, tänään ja huomenna. Netin keskiaikaa kuvaisi Yahoo-hakukoneen käyttöliittymä vuodelta 1995, barokkiaikaa viisisarakkeiset nettisivut widgetteineen ja klassismia Googlen yksinkertainen käyttöliittymä: siisti, minimalistinen, kaunis – ja toimii myös mobiililaitteissa. LeMill taas on käyttäjien ehdoilla wikitekniikalla toteutettu yhteisö.
Valta on siirtynyt isoilta mediayhtiöiltä tiedon jakajille, mutta emme edelleenkään ole tasa-arvoisia, vaikka jokaisella on mahdollisuus sisällöntuotantoon.
Tulevaisuudessa yhdellä kirjautumisella päästään kaikkiin sosiaalisen median palveluihin, ja ne ovat yhteydessä keskenään. Nykyisin eri palveluihin hajautuvat keskustelut yhdistyvät tulevaisuudessa.
Pieni on suurta

Oskari Uotisen
mukaan pieni on suurta sosiaalisessa mediassa. Ihmiset, kuten pienet muurahaiset, tekevät asioita yhdessä. Osataanko tietoa jakaa ja jalostaa yhteistyöllä ja innovaatioilla? Ystäväyrittäjyysverkosto on tällaisesta hyvä esimerkki. Sosiaalinen media, joka vähitellen siirtyy kännyköihin, on tärkeässä roolissa verkostoitumisessa ja yhteistyössä; se mullistaa tavan tehdä työtä, kun yhdessä etsitään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin.
Rakkautta ja paloa
Eero Leppänen julisti: ”Tehkää sitä, mitä rakastatte, ja tehkää sitä työksenne!” Entisessä työssään hänellä oli osaamista, mutta palo puuttui. Yli nelikymppisenä hän löysi sosiaalisen median, toteutti haaveensa kuvata elokuvaa ja julkaisi sen YouTubessa. Hän irtisanoutui, totesi, että on paras siinä mitä on, uskalsi panna itsensä peliin netissä. Hän luotti nettiväkeen, jossa oli paloa, mitä töistä ei ollut löytynyt. Nyt hänellä on mielestään enemmän uskallusta ja intohimoa vaikka vähemmän osaamista. Lopuksi hän totesi: ”Ihmisellä on rajaton kyky oppia, kun hän rakastaa opiskeltavia asioita.”
Rehellisyys, nopea reagointi
Irmeli Aro kaipasi rehellisyyttä ja nopeaa reagointia. Kun netti kertoi, että tuhkapilvi estää lentokoneita nousemasta, miksi lähtöportilla kerrottiin, että lento on lähdössä? Tarvittiinko lähtöportti-ilmoitusten muuttamiseen henkilöä, joka ei viikonlopulla ollut tavoitettavissa? Kun junien kulku takelteli lumen vuoksi, miksei lunta luotu pois, vaikka vapaita käsiä olisi löytynyt? Eikö ratapihoille voitu päästää henkilöitä, joilla ei tietojärjestelmien mukaan ollut siihen erillistä lupaa?
Ketterissä organisaatioissa ihmiset ovat elementissään eikä innovaatioita voida estää. Laatujohtamisella taas estetään järkevä kommunikointi työyhteisöissä: idea on kuin kukkaketo, mutta sen toteutus kuin kasvihuone. Kelan tilastoissa näkyy alle 35-vuotiaiden työuupumuspiikki.
Mikroduuniverkosto pyrkii muuttamaan nykyistä työelämää parempaan suuntaan.
Mobiilisti
Heikki Hallantie kertoi mobiilista sosiaalisesta mediasta käyttäjän näkökulmasta. Hän on vuodesta 1968 lähtien työskennellyt tietohallinnossa ja kokeilee mielellään kaikkea, kuten 1980-luvulla Maceja. ”Anna enemmän kuin otat, niin saat enemmän kuin annat!” Kännykän näpelöinti alkaa olla kömpelömpää kuin pianon, mutta kuvien ja videoiden ottaminen ja lähettäminen onnistuu. Kännyt ja kannettavat ovat lähestymässä toisiaan ja saamassa kosketusnäytön, ubiikki tietotekniikka valtaa alaa. Ihminen ei kuitenkaan muutu; näkö-, kuulo- ja tuntoaistit ovat samanlaisia kuin ennen. Kädet haluttaisiin vapaiksi. Ihmisaivot ovat rajalliset eivätkä pysty ottamaan vastaan kaikkea. Aikaa on edelleen 24 tuntia vuorokaudessa. Tietotulvan suodattamisessa olennaista olisi osata valita, mikä on itselle tärkeää: keskittyä olennaiseen ja toteuttaa unelmia.
Oravannahkoja
Tuomas Talola heitti, että sosiaalinen media luo oravannahan uudestaan. Pankit eivät ymmärrä sosiaalista mediaa, siksi tarvitaan uusia innovaatioita. Miksei meillä ole virtuaalista, ihmiskasvoista pankkineitiä? Jakaisitteko oman kauppalaskunne sosiaalisessa mediassa? Voisitte sitten kysellä seuraajiltanne, mitä mieltä he ovat ostoksistanne. Lainaisitteko rahaa toisella puolella maapalloa olevalle tuntemattomalle ihmiselle? Auttaako massojen viisaus?
Sosiaalisessa mediassa olevia tietoja käytetään jo nyt luottopäätöksiin.
Mikromaksut ovat tulossa nettiin, samoin kannustava auttaminen. Journalismi muuttuu, kun lukijoina voimme antaa vinkkejä lehtiartikkeleiden parantamiseen.
Rahaa
Vesa Ilola pohti, miten kärsimätön pk-yrittäjä hurmataan sosiaaliseen mediaan, missä olennaista ei ole väline tai sisältö vaan vuorovaikutus, osallistaminen ja jakaminen. Mitä pk-yrittäjä siitä saa? Hänen pitäisi saada rahaa.
Sosiaalinen media toimii asiakkaan, yrityksen prosessien ja yrityksen asiakkaalle antamien lupausten leikkauspisteessä. Ensimmäiseksi yrityksen pitää saada brandinsa kuntoon ja olla läsnä sosiaalisessa mediassa, esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä. Lähes viidesosa ihmisistä ei enää käytä sähköpostia. Sosiaalinen media on vuorovaikutusta ja myymistä. Se tarjoaa psykologisen ROI:n, lupauksen ostavista asiakkaista.
Sitouttaminen
Olli Kopakkala kertoi tuloksellisesta sosiaalisesta mediasta, bisneksestä, jota yrittäjä tekee netissä. Sähköposti keksittiin jo vuonna 1968, ja siitä lähtien ihmiset ovat jakaneet tietoja itsestään verkossa. Sosiaalinen media ei ole myynti- eikä markkinointikanava. Hakukoneista on kirjoitettu enemmän kuin Facebookista.
Sosiaalinen media on kuitenkin hyvä sitouttamaan ihmisiä. Se on hyvä kanava asiakaspalvelulle ja markkinointitutkimukselle. Olennaista ei ole fanien määrä vaan aktiiviset käyttäjät. Kampanjoita on seurattava jatkuvasti: asiakkaita kuunneltava, onnistumista mitattava ja toimintaa kehitettävä.
Heimot
Katja Presnal pohti, miksi käyttäisimme sosiaalista mediaa, kun muutkin mediat toimivat. Puskaradiokin toimii, mutta sen välineet muuttuvat. Heimoista ja yhteisöistä löydät ihmisiä, jotka ovat innostuneita samasta kuin sinä, saat tietoa samanlaiselta ihmiseltä kuin itse olet – etkä vieraalta mainostajalta. Yhdysvalloissa fiskateerit ovat Fiskarsin tuotteista innostuneita ihmisiä, joille Fiskars lahjoitti heitä varten kehittämänsä vihreät sakset.
Joku ehkä kertoo jo nyt netissä sinunkin tuotteistasi. Löydä siis brandisi heimo ja kastele sen kukkia!
Verkostoitumislounas
Aalto Design Factory tarjosi mielenkiintoisen tilan paitsi SoMeTime2010-tapahtumalle myös parituntiselle verkostoitumislounaalle. Ohjeeksi annettiin keskustella mahdollisimman monen ihmisen kanssa ja kysyä:

  • Missä olet hyvä?
  • Mitä tulit hakemaan SoMeTime2010:sta?
  • Mikä on ajankohtaista sosiaalisessa mediassa?

Ohjeistus teki helpoksi keskustelun ruokajonossa, pöydän ääressä ja lounaan jälkeen ulkona. Käyntikortteja kertyi laukkuuni vain vähän toista kymmentä, kun tilaisuuden paras verkostoituja sai lehtiöönsä kuusikymmentä nimeä. Hän lupasi jatkaa verkostoitumista laivalla, jonne osa porukasta suunnisti iltapäivän kalamaljan jälkeen.
Keskustelin pitkään Inari Gebhardin kanssa, jonka Skype-laulutunti ITK:n kalamaljassa jäi lähtemättömästi mieleen. Hän käyttää kursseillaan Ningiä elokuussa alkavasta maksullisuudesta huolimatta ja lupaa opettaa kivenkin laulamaan. Voisiko haaveeni laulutaidosta vielä toteutua?
Kalamalja
Iltapäivän kalamaljan teemana oli avautumisia ja valaistumisia sosiaalisessa mediassa. Porukka innostui niin, että aika pian koko kalamalja oli täynnä puheenvuoroaan odottavia.
Ihmiset kertoivat tykkäävänsä tykkäämisestä, olevansa koukussa ihmisiin, ei teknologiaan, ahdistuvansa, kun työkiireiltään ei pariin viikkoon ehdi twiitata. Sosiaalisesta mediasta löytyy ammatillinen tuki, verkostot ja suhdetoiminta. Oppimismateriaalit pitäisi saada avoimiksi verkkoon. Valtava määrä ihmisiä voisi jatkaa esittämiäsi ajatuksia ja lisätä niihin uusia merkityksiä.
Sosiaalisessa mediassa on myös koetut varjopuolensa kuten tilien hakkerointi ja identiteettivarkaudet. Yksityisasetukset on syytä tarkistaa. Twitterissä voi seurata saamiaan kommentteja, mutta eräs kommentoija totesi, etteivät twiittaajat ilmeisesti seuraa niitä, koska hänen sarkastiset kommenttinsa eivät ole herättäneet lainkaan reaktioita. Sarkasmi ja huumorihan ovat vaikeita, mutta netissä erityisesti. Kryptiset twiitit voivat ulkopuolisesta tuntua järjettömiltä, twiittauskieli pitäisi opiskella erikseen.
Sosiaalisessa mediassa vaikuttaa parviäly. Kun tuotteita ja palveluja suositellaan, sosiaalinen media kasvaa yritykselle oikeaksi ROI:ksi.
Eräs osallistujista kertoi, miten ensimmäisen kerran meni Second Lifeen varttia ennen tapahtumaa, jota halusi seurata. Avataren vaatteiden kanssa oli ongelmia, ja lopuksi ne hävisivät kokoonaan. Hän ei sitten mennytkään seuraamaan kyseistä tilaisuutta alastoman avatarensa kanssa. Seuraavana päivänä hän sai pomonsa vakuuttuneeksi Second Life -kurssin tarpeellisuudesta.
Toinen osallistuja kertoi, miten he porukalla loivat kaverilleen  virtuaalisen tyttöystävän Facebookiin ja reaalimaailman tutut uskoivat vahvasti kyseisen tyttöystävän olemassaoloon.
Nukkekotiharrastaja kertoi, miten hän sosiaalisen median kautta löysi nelisenkymmentä nukkekodeista kiinnostunutta, ja miten heistä viisitoista toisiaan tapaamatta kirjoittivat yhdessä nukkekodeista kirjan, jonka WSOY julkaisi.
Sosiaalinenmedia.org kerää tapauskertomuksia sosiaalisen median käytöstä. Sosiaalinen media voi olla harrastus, työ, yrittäminen, opiskelu. Yksityisasetukset on syytä tärkistaa.
Eräs keskustelijoista hehkutti, miten koki meidän olevan vapaasti akateemisesti ajattelevaa porukkaa ja ehdotti sometime-puolueen perustamista ajamaan oikeutta ajatella vapaasti ja toimia omatunnon mukaan. Sosiaalinen mediahan on demokratialle valtava mahdollisuus ja hallitusohjelmaa voitaisiin kirjoittaa wikissä.
Sosiaalinen media ottaa huomioon arvoulottuvuudet ja auttaa toteuttamaan unelmia. Markkinasanoma pitäisi viedä sosiaaliseen mediaan hajautetusti ja räätälöidä eri välineiden mukaisesti.

3 vastausta artikkeliin “Mobiilia musiikkia, pekkakukkaa ja kalamaljaa”

  1. Hyvä yhteenveto. Kalamalja loppui mielestäni vähän kesken juuri kun keskusteluun alkoi tulla uutta näkökulmaa. keskustelu on siltäkin osin jatkunut verkossa mm. Qaikussa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *