Koko Baltian alueen it-tietäjän Harry Pielan isännöimään Global Clubin jäseniltaan ilmoittautui niin paljon kuulijoita, että tilaisuus siirrettiin suunniteltua väljempiin tiloihin Studio Lasipalatsiin.
Professori Paul Leis SEB Eesti Ühispankista kertoi innoissaan, miten Virossa kymmenen vuotta sitten alkaneessa nopeassa ja kiihtyvässä muutoksessa Linuxin valinta osoittautui kustannuksia säästäväksi ratkaisuksi. Aluksi ulkopuoliset ihmettelivät valintaa, mutta nykyään Linux on yleistynyt muuallakin.
Virossa ei ole vanhojen järjestelmien painolastia. Tietojärjestelmiä kehitetään ketterin menetelmin, jotka tasapainottavat joustavuuden ja vakauden. Olennaista on, ettei henkilöstö pelkää muutosta. Kaaosmaailmassa selvitään itseorganisoituvilla tiimeillä, joiden jäsenet voivat ilmaista luovuuttaan ja vaikuttaa toimintaan.
Pankissa kaikki tieto liikkuu kryptatussa muodossa. ITIL (Information technology infrastucture library) on käytössä ja yksittäisten tapahtumien korrelaatiot analysoidaan poikkeustilanteiden paljastamiseksi.
Mr Estonian Internet, professori ja konsultti Linnar Viik, aloitti esityksensä suomeksi muistelemalla opiskeluaikojaan Helsingin Teknisen korkeakoulun ensimmäisenä virolaisena opiskelijana 1980-luvun lopussa. Hän jatkoi englanniksi kertomalla TCP/IP-järjestelmien kehittämisestä jo vuonna 1992, jolloin kyseinen tekniikka osoittautui joustavimmaksi ja edullisimmaksi.
Menestys saavutetaan prosessi-innovaatioilla, ihmisten osaamisella ja hyvällä onnella. Mikään prosessi ei ole ikuinen. Kestävää on vain sellainen, joka kestää muutosta.
Virossa uskotaan muutoksen johtavan parempaan – toisin kuin monissa muissa valtioissa, joissa muutos koetaan uhkana. Paikallinen osaaminen on avainasia, ja sitä kehittyi jo Neuvosto-Virossa.
Aiemmin Virossa ei ollut teknistä infrastruktuuria, ei kilpailua eikä partnereita. Nykyään Virossa on erinomainen pc-penetraatio (68 % yhteiskunnassa, 95 % yrityksissä ja 100 % julkishallinnossa) sekä internet-penetraatio (54 % yhteiskunnassa, 92 % yrityksissä ja 100 % julkishallinnossa). Virossa mobiili-penetraatio on 98 % ja ID-kortin penetraatio 65 %.
Viron tiikerinhypyn tuloksena maassa on noin kahdeksansataa @-liikennemerkillä varustettua kansalaisille tarkoitettua nettiasemaa. Viro onkin maailman valtioiden e-hallinnon (e-Government) listalla viides heti Singaporen, Suomen, Islannin ja Ruotsin jälkeen.
Liika kustannustehokkuus niukentaa toimintaa. Virolaiset rakastavat innovatiivisuutta ja tuottavuutta. Vanhat järjestelmät halutaan korvata uusilla, omilla, joista pidetään – puutteineenkin. Virossa arvostetaan hyvää koulutusta ja osaamista sekä laajaa kokonaisnäkemystä.
Virolaisilla on niukat resurssit, joten verkostoituminen ja partnereiden etsiminen on välttämättömyys. Linnar Viikin mukaan Viron julkishallinnon projekteissa aika, resurssit ja tulokset pysyvät suunnitelmien mukaisina – toisin kuin monissa maailmalta raportoiduissa projekteissa. Virossa aikaa ei kuluteta turhaan byrokratiaan vaan sopivan tekijän löytyessä työ aloitetaan välittömästi.
Lopuksi Linnar Viik esitti konkreettisen esimerkin virolaisesta innovoinnista. Vanhassa kuvassa mies seisoi puisen polkupyörän vieressä. Hän oli länsimaisista lehdistä nähnyt kuvia polkupyörällä ajavista onnellisista ihmisistä. Hän otti mallia kuvista ja rakensi saman näköisen polkupyörän niistä materiaaleista, joita hänellä oli saatavilla. Puinen polkupyörä, jossa ei ollut ketjua, toimi alamäissä itsestään, ylämäissä ja tasaisella, jos sitä työnsi tai veti tai käveli sen kanssa. Ratkaisu oli siis toimiva.
Sivu päivitetty 4.2.06
Vastaa