Avoimet tiedot:
tietoyhteiskunnan
kasvualusta.
Julkinen tieto
avautuu kylvämään
innovointia.
Tietotekniikan liiton liittokokouksessa 25.4.2012 Vuoden Tietotekniikkavaikuttaja Antti Rainio kertoi julkisen tiedon avaamisen pitkästä taipaleesta EDI-pohjaisesta tiedonsiirrosta nykyhetkeen, jossa tietoyhteiskunta kasvaa avoimesta tietoinfrastruktuurista.
Suomessa julkisen sektorin tietoa pitäisi voida hyödyntää nykyistä paremmin, mutta tiedon hinta tuntuu olevan paras tietosuoja. Yhdysvalloissa julkinen tieto on Public Domain perustuslain nojalla.
2000-luvun lopussa herättiin etsimään nykyaikaa ja perustettiin Yrjö Bensonin työryhmä julkisten tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämiseen. Vuonna 2010 julkaistiin opaskirja tietovarantojen avaamiseen.
Vähitellen syntyi poliittinen tahtotila tietoaineistojen julkistamiseen ja listaamiseen. Pääsääntönä olisi maksuttomuus, maksullisuudelle tarvittaisiin kunnon perustelut. Tieken Jyrki Kasvi oli käynnistämässä Avoimen datan foorumia ja Tietotekniikan liitto oli mukana Open Data Roadshowssa.
Pienet ja keskisuuret yritykset ovat hyötyneet eniten edullisesta paikkatiedosta. Loppuvuodesta 2011 tiedot haluttiin avata raakadataan asti, mutta VM vastusti. Tapaus maanmittauslaitos sai somen kuohumaan ja mediakin otti kantaa: viiden euron säästöllä aiheutetaan kymmenen euron vahinko.
Maanmittauslaitoksen maastotiedot avautuvat vapaaseen käyttöön CC-lisenssillä toukokuun alussa, mikä mahdollistaa tilastotiedon uudelleenkäytön ja jatkojalostamisen.
Sitran Uusi demokratia -foorumi käynnistyi 13.3.2012. Populismi haastetaan nyt, kun voimme käyttää avoimeen dataan perustuvaa tietoa. Olennaista on edelleen, miten tieto tarjoillaan.
Yksityisyyden suoja ja luottamukselliset yritystiedot asettavat rajat tiedon avaamiselle. Immateriaalioikeuksista halutaan pitää kiinni. Apps4Finland marraskuussa 2011 osoitti, miten innovaatiot poikivat avoimesta datasta.
Avoimessa datassa olennaista ovat metatiedot: Mikä tämä tieto on? Mikä sen laatu on?
Vastaa